Category Archives: Oma opintopolku

Yrittäjyyden osaamismerkki

Posted on by
Vastaus

 

Hämeenlinnan lyson lukion tavoitteena oli kehittää uusia menetelmiä tehdä osaaminen näkyväksi. Osaamismerkit olivat hankkeen suunniteluvaiheessa nousseet esiin ja niiden käytettävyyttä opetuksessa haluttiin testata.

Edelle olleessa videossa videossa Pieta Tukkimäki-Hildén kertoo Lyseon lukion Yrittäjyysopinnoista ja osaamismerkin rakentamisesta. (Osaamismerkin kehitystarina – Pietan slidet )

Yrittäjyysopinnoissa on paljon sellaisia asioita, jotka eivät suoraan OPSissa näy, joten päätettiin lähteä miettimään miten voitaisin yhdistää eri kouluasteilla opittavia yrittäjyyteen liittyviä asioita ja tuoda esiin osaamisen taso.

Samalla haluttiin luoda silta oppilaitostasolta toiselle. Mitä paremmin osaaminen pystyttäisiin kuvaamaan, sitä paremmin myös korkeakouluissa voitaisiin tunnistaa ja tunnustaa olemassa oleva osaaminen.

Yrittäjyyden osaamismerkin kehitystyössä ovat mukana olleet Lyseon lukion lisäksi  muun muassa HAMK, YES-säätiöä, TAT, sekä Hämeen yrittäjät. Mallia on testattu lyseon lukion opiskelijoiden kanssa ja sen kehitystyötä jatketaan edelleen. Osaamismerkit ovat hankkeen myötä otettu osaksi sekä lyseon että HAMKin stategiaa.

 

 

Yrittäjyys-sertifikaatin oppimistavoitteet eri koulutusasteille
Taulukon selitys:
Yrittäjyys-sertifikaatin suorittaminen jaettaisiin kolmeen osaan. Peruskoulussa painottuisi erityisesti sisäinen yrittäjyys ja yleisemmät työelämä- ja ihmissuhdetaidot, jotka sekä palvelisivat paremmin opetussuunnitelmien tavoitteita että muodostaisivat hyvän perustan syvällisemmille yrittäjyysvalmiuksille.

Toisella asteella sisäisen yrittäjyyden valmiuksia vahvistettaisiin edelleen ja samalla mukaan tulisi enemmän ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvää sisältöjä, jotka soveltuvin osin rakentuisivat sisäisen yrittäjyyden varaan (esim. miten omia vahvuuksia voisi tuoda esille ja hyödyntää liiketoiminnassa).

Viimeinen taso voitaisiin suorittaa korkeakouluopintojen tai työelämän yhteydessä. Siellä painottuisi erityisesti ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvät sisällöt sekä liiketoiminta.
Tavoitteena on polku, jossa yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia tuetaan asteittain
lapsen/nuoren kehitysvaiheet + opetussuunnitelmat huomioon ottaen. Eri koulutusasteiden opetussuunnitelmien lisäksi sisällöt laadittaisiin tukemaan erityisesti EU:n vuonna 2016 julkaisemaa EntreCompia:
http://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC101581/lfna27939enn.pdf

yri-badge

Suunnittelmana on, että sertifikaatin saa, jos pystyy täyttämään kyseessä olevan tason oppimistavoitteet.

Osaaminen osoitetaan soveltavan kokeen sekä oppimisportfolion kautta.
Soveltavassa kokeessa oppija laitettaisiin tiettyyn rooliin, josta käsin hänen tulisi ratkaista jokin haastava tilanne hyödyntämällä oppimiansa yrittäjyysvalmiuksia. Oppija siis kuvaisi kirjallisesti toimintaansa, josta voisi tehdä yhdessä oppimisportfolion kanssa johtopäätöksiä oppijan osaamistasosta.

Soveltavaan kokeeseen voisi valmistautua osallistumalla sitä tukevalle kurssille tai sitten oppimalla asiat formaalin opetuksen ulkopuolella. Joka tapauksessa opiskelijan tulee laatia oppimisportfolio, josta arvioitsija voi arvioida mitä sertifikaatin  oppimistavoitteisiin liittyvää opiskelija on tehnyt jne.

Soveltavaan kokeeseen valmistavilla kursseilla sovellettaisiin tietynlaista aktivoivaan ja
vuorovaikutteiseen oppimiseen pohjautuvaa pedagogista käsikirjoitusta, joka tukisi
erityisesti yrittäjyysvalmiuksien oppimista.Tämä kokonaisuus voisi toimia myös jatkossa yrittäjyyskasvatukseen liittyvän opettajankoulutuksen tukena.

Turvaverkko ei jätä yksin selviytymään

Posted on by
Vastaus

Toisen asteen opintojen keskeyttämisen syitä on tutkittu laajasti. On niitä, jotka saavat paremmin itselleen sopivan opintopaikan, niitä, jotka saavat työpaikan, ja niitä, joiden opinnot eivät syystä tai toisesta etene. Omniassa turvaverkkoa lähdettiin rakentamaan niille, joille opinnot tuntuivat liian vaikeilta ja keskeyttäminen näyttäytyi opiskelijalle ainoana ratkaisuna.

Turvaverkon tavoitteena on luoda polku, joka mahdollistaa tutkintotodistuksen ja avaisi mahdollisuuden työhön. Suunnittelun lähtökohtana olikin miettiä yhdessä työelämän edustajien kanssa mitä osaamista esim. autojen varaosamyyjillä pitäisi olla ja miten se suhtautuisi autonasentajien olemassa olevaan tutkintorakenteeseen.

Turvaverkko ei ole yleinen, kaikille tarjolla oleva väylä. Sitä käytetään vain harkinnallisissa tilanteissa, johon päädytään opiskelijan, ryhmäohjaajan ja opon yhteisten keskustelujen jälkeen. Tavoitteena on tutkinnon lisäksi myös ehkäistä keskeyttämiseen liittyviä muita ongelmia kuten esimerkiksi itsetunnon arvonlaskua sekä itseluottamuksen laskua. Samalla reitti opintojen jatkamiselle pysyy avoimena ja luottamus omaan tulevaisuuteen paranee.

Heikki Nurmelan prezi-esitys: Pudokkaiden hallinta ja osaamismerkit

Turvaverkko-mallia olivat Omniassa kehittämässä Heikki Nurmela ja Harri Kullberg.

AMKpolku – valmennusta tulevaisuuden opintoihin

Posted on by
Vastaus

Liian vaikeaa vai liian helppoa?

Poluttamon tavoitteena oli löytää ratkaisuja, joilla tuetaan opiskelijan omaa henkilökohtaista opintopolkua. Toisella asteella osalla porukasta saattaa opinnot tuntua haastaville ja oman suunnan hahmottumiselle tarvitaan esim. vertaisvalmennusta, toisille taas reitti on selvä; tutkinnon jälkeen jatko-opintoihin.

Ammatilliselta puolelta siirryttäessä korkeakouluopintoihin on pullonkaulaksi ja haasteeksi muodostunut matemaattisten aineiden sekä kielten osaaminen.

amkpolku1

Jarmo Aho, 2018

Opiskelijaryhmässä saattaa olla hyvin erilaisia tilanteita, yksi pohtii keskeyttämistä liian vaikeiden opintojen takia, toisella taas opinnot ovat turhauttavan helppoja. Omniassa kehitettiin Turvaverkko-menetelmä vaihtoehdoksi liian vaikeille opinnoille ja AMKpolku tukemaan turhautujien reittiä kohti korkeakouluopintoja.

AMKpolku

Matematiikan AMK-valmennus on suunniteltu ammatillisen perustutkinnon opiskelijoille, joilla on tavoitteena pyrkiä opiskelemaan AMK:ssa teknisille aloille. Tavoitteena on kohottaa opiskelijan matemaattisten taitojen osaaminen ja oppimisvalmiudet sellaiselle tasolle, että opintojen suorittaminen ja uuden tiedon omaksuminen on sujuvaa AMK:ssa.

amkpolku2

Jarmo Aho, 2018

Oppimiskokonaisuuden sisältö on suunniteltu siten, että se kattaa keskeiseltä osin ne lukion lyhyen matematiikan aihealueet, joita tarvitaan AMK-opinnoissa. AMK-valmennus on siis tarkoitettu matematiikan osalta vaihtoehdoksi kaksoistutkinnon suorittamiselle.

Opetuksen laajuus oli kokeilun aikana 7 osp:ia jaettuna neljään erilliseen ja itsenäiseen kurssiin ja ne voitiin sisällyttää perustutkinnoissa yhteisten tutkinnon osien valinnaisiin osaamistavoitteisiin. Opiskelija saattoi halutessaan suorittaa ainoastaan myös osan oppimiskokonaisuudesta ja hyödyntää sen perustutkinnossaan.

Materiaalit ja sisältö mukautetaan opiskelijoiden tulevaan ammattiin ja aidossa työssä kohdattaviin ilmiöihin matemaattisten taitojen opiskelumotivaation parantamiseksi. Sisältö ja tehtävät laaditaan aina yhteistyössä matemaattisten aineiden ja ammatillisten opettajien sekä AMK:n opettajien kanssa.

Matematiikan sisällöllisen valmennuksen lisäksi valmennus perehdyttää ja valmistaa opiskelijoita AMK-opintoihin orientoimalla itsenäiseen opiskeluun ja tiedonhankkimiseen, verkko- ja monimuoto-opiskeluun sekä matemaattiseen ja loogiseen ongelmanratkaisuun.

AMK-valmennus ei tarjoa AMK-pääsykoevalmennusta, joskin opiskelijoiden osaaminen myös pääsykoetehtävien ratkaisemisessa paranee merkittävästi. Koska tavoitteena on kasvattaa oppimisvalmiuksia ja kykyä käsitellä matemaattisia ongelmia, ei opetuksen sisältöä ole myöskään suunniteltu korvaamaan AMK:n matemaattisia opintoja. Opiskelijoita voidaan kuitenkin kannustaa suorittamaan AMK-valmennuksen rinnalla tai pian sen jälkeen avoimissa AMK-opinnoissa tarjottuja kursseja, jotka voivat olla osana väyläopintoja ja siten mahdollistaa opiskeluoikeuden saamisen AMK:ssa.

 

Tavoitematriisit ruotsin ja uskonnon lukiokursseilla

Posted on by
Vastaus
tavoitematriisi_bloggaus

Katkelma uskonnon tavoitematriisista

 

Pitkään on puhuttu, että lukioihinkin olisi tulossa osaamisperustainen arviointi. Poluttamo-hankkeen suunnitteluvaiheessa pohdittiin miten lukiokurssien sisältöjä voitaisiin purkaa auki siten, että niiden tavoitteet hahmottuisivat opiskelijoille paremmin. Samalla pohdittiin miten opiskelijoiden itseohjautuvuuttaa ja tavoitteiden asettamista voitaisiin vahvistaa.

Hämeenlinnan lyseon lukiossa lähdettiin rakentamaan tavoitematriisejä ruotsin ja uskonnon opettajien toimesta. Itsenäinen opiskelu vaatii opiskelutaitoja, jotka vaikuttavat matriisin toteuttamistapaan. Ruotsin opettajat totesivatkin, että heidän kohdallaan ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät vielä ole niin kokeneita, motivoituneita tai oman taitotasonsa tuntevia ruotsin opiskelijoita, että itseohjautuva opiskelu vielä onnistuisi. Toisaalta taas uskonnossa tarve kohdistui OPS-uudistuksen jälkeiseen ykköskurssiin, jonka sisältö oli muodostunut todella laajaksi.

Erilaisten testailujen jälkeen ruotsin tavoitematriisikurssiksi valikoitui RUB5. Pohjana käytettiin SanomaPron kirjasarjaa. Kurssin sisällöt purettiin tavoitteiksi ja tehtäviksi kurssin arvosanan mukaisesti. Mitä pitää oppia ja osata, jotta saa 5-6, 7-8 tai 9-10. (Ruotsin tavoitematriisi)

Uskonnon UE1 kuvattiin auki sisällöllisinä tavoitteina – olenko ymmärtänyt ja osaanko -näkökulmasta. Kurssin alussa opiskelijat asettivat itselleen tavoitteen taitajataso 9-10, osaajataso 8-7, harjoittelijataso 6-5. Näitä tavoitteita vastaamaan opettaja loi aineistopolun Tabletkoulun materiaalien pohjalta. (Uskonnon tavoitematriisi)

Kokemukset molemmista aineista olivat kannustavat. Opiskelijoiden arvio omasta tasosta vastasi pääsääntöisesti myös opettajan näkemystä. Uskonnossa mielenkiintoista oli kurssin lopussa järjestetty ryhmäarviointikeskustelu, jossa jokainen opiskelija kertoi oman tavoitteensa, arvionsa omasta osaamisestaan ja sekä perustelut arviolleen. Kehitettävää kuitenkin on, matriisit ovat vielä aika työläitä ja erityisesti suoritusorientoituneelle matriisi saattaa lisätä paineita. Toisaalta ne selkeyttävät mitä tavoitteiden saavuttaminen vaatii.

Ruotsin pilottien kokemuksista voit kuunnella podcastin, jossa Hämeenlinnan lukion apulaisrehtoria, ruotsin opettaja Tuija Tialaa haastattelee Kaisa Honkonen Suomen eOppimiskeskuksesta.

Digioppimisen areena 2018

Posted on by
Vastaus

Digioppimisen areena järjestettiin tänä vuonna Jyväskylässä. Poluttamosta paikalle lähtivät Anu Konkarikoski, Leena Vainio ja Kaisa Honkonen pitämään workshoppia oppimisanalytiikasta.

Workshopissa alkuun pohjustettiin oppimisanalytiikan perusteita, mistä siinä on kyse, millaisista elementeistä oppimisanalytiikka muodostuu ja mihin sen pitäisi kenties johtaa.

Esitysaineistot löytyvät tästä:

https://docs.google.com/presentation/d/1AyyAercKQozbj0m-RfeRk8w_ON_B9SF49lEmjux3u9k/edit?usp=sharing

1,5 tunnin pajan aikana osallistujat tekivät harjoituksia ViLLE-oppimisympäristöön, jotta päästäisiin ihan konkreettisesti yhdessä katsomaan millaisia visualisointeja voitaisiin hyödyntää analyysiä tehtäessä.

Paikalla jaettiin myös juurijulkaistua selvitystä ”Oppimisanalytiikan askeleet kouluissa”, jonka Leena teki vuoden 2018 aikana.

 

 

 

Nettilukiossa hahmoteltiin opiskelijan jatko-opintopolkua tulevaisuusohjauksen työkaluilla

Posted on by
1

Suunnistuskartta matkalleni - kuva kartasta ja suurennuslasistaPolku tulevaisuuteen -pilottiryhmässä kokeiltiin erilaisten ohjausharjoituksien tekemistä Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmässä. Pilottiryhmä kokoontui maalis-huhtikuussa yhteensä 5 kertaa 1,5 tunnin mittaisiin tuokioihin. Pilottiryhmään ilmoittautui yhteensä 15 Otavan Opiston nettilukion opiskelijaa.

Polku tulevaisuuteen -pilotin tarkoituksena oli auttaa opiskelijoita löytämään itseään kiinnostavia koulutusaloja ja oppilaitoksia. Tavoitteena oli, että pilotin päättyessä jokaisella olisi vähintään 1-2 varteenotettavaa koulua mietittynä.

Tapaamisissa tehtiin yhdessä ja yksin mm. Tulevaisuusohjauksen työkalupakin ja Omannäköinen elämä -kirjan harjoituksia. Opiskelijat saivat tehdä myös AVO-ammatinvalintatestin ja tutustuimme yhdessä Opintopolku.fi-palvelun käyttöön.

Jokaisella tapaamiskerralla käsiteltiin yhtä omaan osaamiseen ja/tai uraohjaukseen liittyvää aihetta. Opiskelijat tekivät tehtäviä, jotka sitten purettiin yhdessä. Tapaamisten teemat olivat: Me ollaan sankareita kaikki (haaveet ja kutsumusammatti), Hyvä minä! (luonteenvahvuudet, taidot, tulevaisuuden osaaminen), Hanki elämä! (Get a life -simulaatio, oman tulevaisuuden pohtiminen, tutustuttiin erilaisiin opintopolkuihin), Opintopolkuni (Avo-ammatinvalintaohjelma ja opintopolku.fi-palvelu), Hyvää opiskelumatkaa! (suunnistuskartan tekeminen ja aiempien aiheiden kertausta).

Lähitapaamisiin suunnitellut harjoitukset soveltuivat yllättävän hyvin myös etäohjaukseen. Esimerkiksi Tulevaisuusäänestys-harjoituksessa käytimme hyväksi AC:n äänestystyökalua. Opiskelijat voivat kommentoida harjoituksia chatin välityksellä tai puhumalla. Osa kommenteista kerättiin Padlet-seinälle. Kaikkia tehtäviä ei tarvinnut yhteisesti kommentoida vaan opiskelijat työskentelivät itsekseen oman pöydän ääressä esim. laatimalla suunnistuskartan opintoja varten paperille tai tekemällä ammatinvalintatestin netissä. Ohjaajina meille oli tärkeää huomata, että verkkotapaamisessa voi välillä olla hiljaisen työskentelyn aikaa. Yhteen tapaamiseen saimme mukaan pari vierailijaa kertomaan omista opintopoluistaan.

Jokainen AC-tapaaminen kesti 1,5 tuntia. Tämä on kohtuullisen pitkä etäohjaustuokio. Teimme kaikille tapaamiskerroille karkean ohjelmarungon ja kerroimme jo alussa, mitä kaikkea on tänään ohjelmassa. Keräsimme tähän dokumenttiin myös opastukset harjoitusten tekemiseen ja jaoimme materiaalin opiskelijoille tilaisuuden jälkeen. Näin harjoituksia oli mahdollista kokeilla myöhemminkin, jos ei voinut osallistua itse tilaisuuteen.

Opiskelijat antoivat myönteistä palautetta harjoitusten teosta. Ryhmän kokoontumisten välillä olisi voinut heidän mielestään olla vapaamuotoista yhteydenpitoa esimerkiksi FB-ryhmässä. Meillä on tarkoitus jatkaa toimintaa uuden ryhmän kanssa ensi syksynä. Ehkäpä otamme silloin ryhmän toiminnan tueksi jonkun somekanavan.

 

Teksti: Saara Kotkaranta
Kuva: Pixabay/bluebudgie

Omille poluille! Yksilöllisen pedagogiikan ja ohjauksen koulutuspäivä

Posted on by
Vastaus

Teksti: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen
Kuvat: Aki Luostarinen

Lauantaina 7.4. kokoonnuimme Otavan Opiston juhlasaliin oppimaan yksilöllistä ohjausta ja pedagogiikkaa. Tällä kertaa koulutuspäivän järjesti Poluttamo-hanke.

Koulutuspäivän avasi Merja Saarela HAMK:sta aiheenaan multimodaalisuus ja universal design for learning (UDL). Hän kertoi meille, kuinka voimme erilaisin menetelmin ja välinein auttaa opiskelijoita motivoitumaan paremmin ja opiskelemaan tasavertaisemmin sekä toisaalta tuomaan omaa osaamistaan esiin paremmin. Merja toi vahvasti esiin sen, että ei ole olemassa keskiverto-oppijaa, vaan on olemassa monenlaisia oppijoita, joilla on erilaisia vahvuuksia tai toisaalta erilaisia oppimisen rajoitteita. Näin ollen oppimateriaalikin pitäisi tarjota erilaisissa muodoissa. Ensi syksynä tähän yhdenvertaiseen materiaalien saavutettavuuteen meitä julkisia tahoja velvoittaa saavutettavuuslakikin.

Merja Saarela esittelee multimodaalisuutta

Miksi kannattaa käyttää multimodaalisia tehtävänantoja? Merja Saarela esittelee aihetta osallistujille.

Pääsimme kokeilemaan ihan käytännössä kuinka esimerkiksi puhelin kääntää puhetta saman tien kirjoitetuksi tekstiksi, tai kuinka kirjoitettua tekstiä voi kuunnella sopivalla sovelluksella. Tai kuinka voimme tehdä tekstitettyjä videoita. Mietimme myös kuinka voimme omassa työssämme tehdä multimodaalisia tehtävänantoja tai tarjota monipuolisia oppimateriaaleja.

Linkki Merjan esitysmateriaaliin

Iltapäivällä järjestettiin kaksi työpajakierrosta. Työpajojen aiheina olivat oppimisanalytiikka, sähköinen arviointi, hyvinvointisovellukset, visuaalinen HOPS eli VOPS sekä Muikku-oppimisympäristö.

Oppimisanalytiikkaa esittelivät Markus Kitola Turun yliopiston ViLLE-tiimistä sekä Anu Konkarikoski koulutuskuntayhtymä Tavastialta. Kitola kertoi ViLLE-analytiikkatyökalun pilottikokemuksista lukio-opinnoissa: ViLLEä on tähän mennessä testattu mm. matematiikan ja äidinkielen kursseilla, jolloin osa oppitunneista on muutettu sähköiseksi ViLLE-tunneiksi. Näillä tunneilla harjoitellaan opiskeltavia asioita erilaisten automaattisesti arvioitavien tehtävien ja pelien avulla. Tavoitteena on ollut parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja motivaatiota ja luoda opiskelijalle oma henkilökohtainen opintopolku, jossa järjestelmä poimisi kullekin opiskelijalle soveltuvia tehtäviä.Tavastialla ViLLE-työkalu on ollut käytössä Pintakillan opinnoissa. ViLLEn pelillisyydellä ja visuaalisuudella on saatu edistettyä opintoja ja parannettua yhteistyötä koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä.

Kuva koulutustilasta, Anne Rongas esiintyy

Anne Rongas esitteli Pulssi-hankkeen kyselytuloksia.

Anne Rongas kertoi meneillään olevan Pulssi-hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksista omassa työpajassaan. Hyvinvointisovellus-työpajassa kokeiltiin Suomen
Mielenterveysseuran kehittämää Mun mieli -sovellusta Kari A. Hintikan johdolla. Muikku- ja VOPS-pajoissa tutustuttiin Otavan Opiston omaan oppimisympäristöön Muikkuun ja sen yhteyteen laadittuun opintojen visualisointityökaluun. Esittelijöinä olivat Miia Siven, Sari Jaaranen, Riikka Turpeinen ja Saara Kotkaranta.

Päivän lopuksi Leena Ståhlberg Suunta-palveluista herätteli ajatuksia siitä, kuinka lukio voisi tukea nuorta omannäköisen elämän rakentamisessa. Tästä puheenvuorosta päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka suuri merkitys opiskelijan kohtaamisella on. Yksittäiset kohtaamiset eivät ole koskaan yhdentekeviä ja siksikin – myös kiireen keskellä – tulisi keskittyä opiskelijaan ja muistuttaa itseään siitä, että minä olen tätä ihmistä varten juuri nyt.

ITK2018: Analytiikka monimuotoisen oppimisen tukena

Posted on by
1

Koko päivän Poluttamo-workshopimme ITK:ssa jakautui kolmeen eri settiin, joissa jokaisessa oli tarjolla kaksi eri teemaa. Osallistujat poluttivat itse itsensä kiinnostaviin teemoihin ja saivat hakea kustakin teemasta osaamismerkkiä kertomalla merkkihakemuksessaan, miten hyödyntävät ko. oppia omassa työssään.

Jari Välkkynen esittelee workshopin analytiikkadataa.

Jari Välkkynen esittelee workshopin analytiikkadataa.

Iltapäivän pajassa Anu Konkarikoski ja Jari Välkkynen keskusteluttivat osallistujia opiskelijan yksilöllisen polun seurannasta ja monimuotoisen oppimisen digituesta. Kaikki pääsivät kirjautumaan esimerkkikurssille ViLLE-oppimisjärjestelmään ja tekemään erilaisia käytännön oppimisen tukena toimivia Pintakäsittelyalan tehtäviä. Valkokankaalla oli samalla auki opettajan maisema ryhmän analytiikkadataan, joka perustuu tehtävistä kertyneisiin pisteisiin. Näin analytiikasta saatiin osallistujille omakohtainen kokemus.

Kilpailuhenkisimpiä suhde muiden opiskelijoiden kerryttämiin pisteisiin motivoi hakkaamaan tehtäviä entistä innokkaammin. Heille olisi mahdollisesti hyötyä pistetaulukoista muutenkin, mutta tietenkään normaalitilanteessa opiskelijat eivät voi nähdä toistensa saavutuksia opettajan tavoin.

Poluttamo-workshop ITK-konferenssissa

Moni tarttui myös ViLLEn opiskelijakäyttöliittymän epäloogisuuksiin. Lean-johtajat olisivat olleet tyytyväisiä, jos ensi kertaa käyttävien kokemukset olisi saatu kirjattua ylös parantamaan seuraavan käytettävyyden parantamiskierroksen tuloksia.

Eniten keskusteltiin lopulta siitä, millä tavoin digiä kannattaa käyttää autenttisen, tekemällä oppimisen lomassa, sillä eihän useimpien ammattien oppiminen tapahdu tietokonetta renkkaamalla. Poluttamosta on luvassa kevään aikana mallinnus siitä, mitä asioita pitää huomoida, kun analytiikkaa hyödyntävää digiympäristöä rakennetaan monimuotoisen oppimisen osaseksi.

Vive-virtuaalilasien testausta Poluttamo-workshopissa 11.4.2018

Ammattiopisto Tavastiasta oli myös kokeilussa Vive-virtuaalilaseille rakenteilla oleva ruiskumaalisimulaattori. Tällainen kevytversio simulaattorista maksaa alle 10 000 €, laitteisto vain muutamia tuhansia euroja ja sillä on mahdollista säästää materiaalikuluissa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada simulaattorit ja niiden tuottama tieto osaamisen kehittymisen vaiheesta osaksi opiskelijan yksilöllistä oppimispolkua. Simulaattorihuumassa on myös hyvä pitää jäitä hatussa: simulaattorit ovat parhaimmillaan toistoa vaativien ja harvinaisten tilanteiden harjoittelussa. Kannattaa myös miettiä, onko tarpeen järjestää opiskelijalle lasit päähän, vai saavutetaanko sama tulos esim. omalle mobiililaitteelle tehdyn pelin tai simuloinnin avulla.

Teksti ja kuvat: Anu Konkarikoski

Sovelluskombolla opiskeluaika hallintaan

Posted on by
1

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti ja kuvat: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen, Kari A. Hintikka, Otavan Opisto

Poluttamo-hankkeessa kehitetään datan ja oppimisanalytiikan käyttöä sekä visualisointia opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun tueksi. Tavoitteena on tarjota opiskelijalle työkaluja ja toimintatapoja, jotka auttavat hahmottamaan opintojen etenemistä.

Koulutuskeskus Tavastia, Omnia ja Otavan Opisto ovat kehittäneet VOPS-työkaluja eli opintosuunnitelmien (HOPS) visualisointeja. Niistä opiskelija näkee helposti opintojensa kokonaistilanteen ja etenemisestä voidaan keskustella yhdessä ohjaajan ja opettajan kanssa.

Otavan Opiston Aikaa opinnoille -pilotissa kokeiltiin Googlen työkaluja opintojen hahmottamiseen ja aikatauluttamiseen. Opiskelijat saivat tehtäväkseen laatia itselleen opiskelukalenterin ja -suunnitelman sekä jakaa sen ohjaajiensa kanssa. Keskinäiseen yhteydenpitoon käytettiin Googlen chattia. Pilottiin ilmoittautuneita pyydettiin tarvittaessa luomaan Google-tili.

Pilottiopiskelijan viikkosuunnitelma opiskelun, työn ja liikunnan rytmittämiseksi.

Pilottiopiskelijan viikkosuunnitelma opiskelun, työn ja liikunnan rytmittämiseksi.

Opiskelukalenteriin merkittiin itselle tärkeät menot ja työvuorot sekä varattiin viikoittain aikaa opinnoille. Suosittelimme muistutusten käyttöönottoa kalenterissa, tällöin opiskeluajankohta pysyisi paremmin mielessä.

Opiskelijan suunnitelma ja sen toteutuminen ET1- eli Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu 1 -kurssilla.

Opiskelijan suunnitelma ja sen toteutuminen ET1- eli Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu 1 -kurssilla.

Opiskelijat valitsivat itselleen pilotin aikana suoritettavaksi yhden lukiokurssin. Kurssi pilkottiin Google Sheetsin avulla päivä- ja viikkotavoitteiksi. Opintojen edetessä opiskelijat merkitsivät jo suoritetut kurssin osaalueet eri väreillä Sheets-suunnitelmaan. Samalla he arvioivat, kuinka paljon kuhunkin osa-alueeseen kului opiskeluaikaa.

Aikaa opinnoille -ryhmä kokoontui aluksi aloitustilaisuuteen Adobe Connectin välityksellä. Jokaiselle opiskelijalle annettiin myös mahdollisuus käydä ohjauskeskustelu pilotissa nimetyn ohjaajansa kanssa.

Pilottiryhmä kokoontui joka viikon aluksi viikkochattiin, joka järjestettiin Google Hangoutsin avulla. Näissä chateissa käsiteltiin kurssin etenemistä ja kerrottiin kuulumisia. Chatin käyttöön kannustettiin muutenkin, esimerkiksi edellä mainittu ohjauskeskustelu oli mahdollista käydä chatin avulla.

Ryhmächat jouduttiin perustamaan jokaisella tapaamiskerralla uudestaan, joten sen avulla ei voitu käydä vapaamuotoista keskustelua pilotin aikana. Tästä syystä suosittelisimme tuleviin chat-kokeiluihin muita työkaluja, kuten Messenger tai WhatsApp.

Pilvipalveluiden kalenterityökalut ovat nopea tapa lähestyä käytännössä ajanhallinnan teemaa. Yksinkertaisilla ja konkreettisilla työkaluilla opiskelijan on helppo jäsentää ajankäyttöä ja suunnitella tulevia opintojaan.

Osa opiskelijoista on kertonut ottaneensa kurssisuunnitelman käyttöön muillakin nettilukion kursseilla. Ryhmächateissa kerrottiin muitakin kuin opiskelukuulumisia ja loppua kohti chatit venyivät yli sovitun tapaamisajan, kun opiskelijat tutustuivat toisiinsa. Useimmat opiskelijat saivat myös suunnittelemansa kurssin valmiiksi määräajassa. Kaksi kuukautta kestäneessä kokeilussa oli mukana viisitoista opiskelijaa.

Omniassa maisemoidaan yhteisiä tutkinnon osia

Posted on by
Vastaus

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti: Kaisa Honkonen

Peruskoulu takana – elämä edessä, työt loppuivat – uusi ammattiura edessä, uusi kotimaa – uusi elämä. Tarinoita ja tarpeita on lukemattomia. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi perustuu osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle ja oman opintopolun hahmottumiselle.

Kävin maaliskuun alussa Omniassa tapaamassa Yhteisten tutkinnon osien koulutuspäälliköitä Matti Matikaista ja Riitta Vihusta sekä AvoinOmnian koulutuspäällikköä Taru Kekkosta. Reformin toteuttaminen on vaatinut paljon olemassa olevien mallien, toimintatapojen ja prosessien kehitystyötä.

Henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS) tehdään jokaisen opiskelijan kanssa opintojen alussa. Reformin myötä toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin on mahdollista hakea jatkuvasti ja näin ollen myös opinnot voidaan aloittaa ympärivuotisesti.

Keskustelimme Matin ja Riitan kanssa, miten käytännössä tämä voidaan toteuttaa. Millainen tiimi auttaa opiskelijaa startissa ja auttaa häntä suunnittelemaan oman oppimispolkunsa? Omniassa haasteeseen on tartuttu laajentamalla oppimisympäristö-käsite oppimaisemaksi. Opiskelijalla on edessään oppimaisema, joka muodostuu oppimisen palveluista, joista opiskelija voi valita itselleen sopivimmat tavat opiskella. Oppimaisema tarjoaa joustavaa ja yksilöllistä opetusta oppilaitoksessa ja verkko-opetusta. Yhteisten tutkinnon osien osaamista on mahdollista hankkia myös ammattiopintoihin integroidusti ja työpaikalla. AvoinOmnian koulutusalasta riippumaton tarjonta lähellä ja verkossa täydentää tätä kokonaisuutta.

Osaamo Leppävaara

Kuva: Riitta Vihunen

Osaamo on tämän vuoden alusta toimintansa aloittanut opintojen kiihdytyskaista, jota YTO-opettajat vetävät. Viikkoaikataulussa jokaiselle YTO-aineelle on varattu oma aikansa, jolloin aineenopettaja on paikalla auttamassa opinnoissa. Omnian Leppävaaran yksikössä Antti Korhonen kertoo, että Osaamoon tulevista opiskelijoista osa haluaa nopeuttaa opintojaan ja osa suorittaa rästiin jääneitä kursseja. Uusi toiminta on löytänyt opiskelijat heti. Ensimmäisen 1,5 kuukauden aikana Osaamossa on käynyt lähes 200 opiskelijaa ja osaamispisteitäkin on opiskelijoille kertynyt runsaasti.

Vuonna 2016 Poluttamo-hankkeen alussa teimme kyselyn opiskelijoiden omista toiveista. Useassa vastauksessa kävi ilmi, että opiskelijat toivoivat nopeampaa etenemistä. Reformin jälkeen opinnot suoritetaan omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Osaamispisteet saadaan näyttöjen myötä. Toinen on valmiimpi näyttöön aikaisemmin kuin toinen. Yksilöllinen polku muodostuu oman etenemisen mukaan.

HOKS-prosessi vaatii jokaiselta opettajalta vahvaa ohjaustaitoa ja kykyä tunnistaa
osaamista rivienkin välistä. Sekä Riitta että Matti toteavatkin, että koulutusta, uusia arviointimenetelmiä ja selkeitä prosesseja tarvitaan. Teknologia tukee opintojen konkretisoitumista esim. erilaiset visuaaliset HOKSit, Moodle ja Workseed, mutta ilman oikea-aikaista ohjausta ja aktiivista läsnäoloa voi opintojen eteneminen tyssätä ja pahimmassa tapauksessa jäädä kesken.

Yhteisten tutkinnonosien yksilöllinen henkilökohtaistaminen

Kuva: Riitta Vihunen

Yksilöllinen polku ei tarkoita yksinäistä kulkemista vaan sitä, että jokaiselle löytyy oma tahti kartuttaa osaamistaan ja rakentaa omaa työuraansa parhaalla mahdollisella tavalla osaavien opettajien tuella ja yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa.