Yrittäjyyden osaamismerkki

 

Hämeenlinnan lyson lukion tavoitteena oli kehittää uusia menetelmiä tehdä osaaminen näkyväksi. Osaamismerkit olivat hankkeen suunniteluvaiheessa nousseet esiin ja niiden käytettävyyttä opetuksessa haluttiin testata.

Edelle olleessa videossa videossa Pieta Tukkimäki-Hildén kertoo Lyseon lukion Yrittäjyysopinnoista ja osaamismerkin rakentamisesta. (Osaamismerkin kehitystarina – Pietan slidet )

Yrittäjyysopinnoissa on paljon sellaisia asioita, jotka eivät suoraan OPSissa näy, joten päätettiin lähteä miettimään miten voitaisin yhdistää eri kouluasteilla opittavia yrittäjyyteen liittyviä asioita ja tuoda esiin osaamisen taso.

Samalla haluttiin luoda silta oppilaitostasolta toiselle. Mitä paremmin osaaminen pystyttäisiin kuvaamaan, sitä paremmin myös korkeakouluissa voitaisiin tunnistaa ja tunnustaa olemassa oleva osaaminen.

Yrittäjyyden osaamismerkin kehitystyössä ovat mukana olleet Lyseon lukion lisäksi  muun muassa HAMK, YES-säätiöä, TAT, sekä Hämeen yrittäjät. Mallia on testattu lyseon lukion opiskelijoiden kanssa ja sen kehitystyötä jatketaan edelleen. Osaamismerkit ovat hankkeen myötä otettu osaksi sekä lyseon että HAMKin stategiaa.

 

 

Yrittäjyys-sertifikaatin oppimistavoitteet eri koulutusasteille
Taulukon selitys:
Yrittäjyys-sertifikaatin suorittaminen jaettaisiin kolmeen osaan. Peruskoulussa painottuisi erityisesti sisäinen yrittäjyys ja yleisemmät työelämä- ja ihmissuhdetaidot, jotka sekä palvelisivat paremmin opetussuunnitelmien tavoitteita että muodostaisivat hyvän perustan syvällisemmille yrittäjyysvalmiuksille.

Toisella asteella sisäisen yrittäjyyden valmiuksia vahvistettaisiin edelleen ja samalla mukaan tulisi enemmän ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvää sisältöjä, jotka soveltuvin osin rakentuisivat sisäisen yrittäjyyden varaan (esim. miten omia vahvuuksia voisi tuoda esille ja hyödyntää liiketoiminnassa).

Viimeinen taso voitaisiin suorittaa korkeakouluopintojen tai työelämän yhteydessä. Siellä painottuisi erityisesti ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvät sisällöt sekä liiketoiminta.
Tavoitteena on polku, jossa yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia tuetaan asteittain
lapsen/nuoren kehitysvaiheet + opetussuunnitelmat huomioon ottaen. Eri koulutusasteiden opetussuunnitelmien lisäksi sisällöt laadittaisiin tukemaan erityisesti EU:n vuonna 2016 julkaisemaa EntreCompia:
http://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC101581/lfna27939enn.pdf

yri-badge

Suunnittelmana on, että sertifikaatin saa, jos pystyy täyttämään kyseessä olevan tason oppimistavoitteet.

Osaaminen osoitetaan soveltavan kokeen sekä oppimisportfolion kautta.
Soveltavassa kokeessa oppija laitettaisiin tiettyyn rooliin, josta käsin hänen tulisi ratkaista jokin haastava tilanne hyödyntämällä oppimiansa yrittäjyysvalmiuksia. Oppija siis kuvaisi kirjallisesti toimintaansa, josta voisi tehdä yhdessä oppimisportfolion kanssa johtopäätöksiä oppijan osaamistasosta.

Soveltavaan kokeeseen voisi valmistautua osallistumalla sitä tukevalle kurssille tai sitten oppimalla asiat formaalin opetuksen ulkopuolella. Joka tapauksessa opiskelijan tulee laatia oppimisportfolio, josta arvioitsija voi arvioida mitä sertifikaatin  oppimistavoitteisiin liittyvää opiskelija on tehnyt jne.

Soveltavaan kokeeseen valmistavilla kursseilla sovellettaisiin tietynlaista aktivoivaan ja
vuorovaikutteiseen oppimiseen pohjautuvaa pedagogista käsikirjoitusta, joka tukisi
erityisesti yrittäjyysvalmiuksien oppimista.Tämä kokonaisuus voisi toimia myös jatkossa yrittäjyyskasvatukseen liittyvän opettajankoulutuksen tukena.

Mainokset

Ammatillisen digitukimalli

Digitaalisuuden täysimääräinen hyödyntäminen sujuvoittaa työntekoa. Poluttamo-hankkeessa on luotu mallia, jossa digituen rakentaminen lähtee perusasioiden miettimisestä, jotta digivälineistä ei tule entisen toimintatavan päälle liimattu lisätyö.

Jari Välkkynen kertoo seuravassa videossa opintojen visualisoinnin merkityksestä opintojen ohjauksessa.

Seuraavien kysymysten avulla koulutuksen järjestäjä voi pohtia, millaisin järjestelyin oppimisen digituki voidaan rakentaa.

1. Miten koulutuksen järjestämisen rakenne tukee yksilöllisiä polkuja oppilaitoksessanne?
2. Miten ammattitaitovaatimusten/osaamistavoitteiden mukainen oppiminen varmistetaan oppilaitoksessa ja työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa?
Miten opiskelija järjestetään tekemään riittävä määrä käytännön työskentelyä ja reflektoimaan oppimaansa?
Miten digivälineillä tuetaan opiskelijan osaamisen hankkimista?
Miten työhön liittyvän taustatiedon ja ammattisanaston oppiminen järjestetään työvaltaisessa oppimisessa?
Miten digiaineistot ja -tehtävät rakennetaan, jotta ne ovat samat osaamisen hankkimispaikasta riippumatta?
3. Miten opettajan työaikaa rauhoitetaan työelämässä oppimisen ohjaamiseen ja sekä oppilaitoksessa että työelämässä oppivat opiskelijat kokevat opettajien olevan saavutettavissa?
4. Miten opiskelijat perehdytetään digivälineiden käyttöön osaamisen hankkimisen tukena?
5. Miten yksilöllistä etenemistä osaamisen hankkimisessa seurataan virtaviivaisesti?
6. Minkälaista tukea tarvitaan opettajille?
7. Miten opiskelijan huoltajat ja työelämän edustajat perehdytetään uuteen koulutuksen järjestämisen malliin.

Seuraavassa videossa Anu Konkarikoski kertoo digitaalisten välineiden ja oppimisanalytiikan käyttöön otosta Moodlessa.

Digituetunmallin opas on tällä hetkellä taitossa ja julkaistaa pikimmin.

 

AMKpolku – valmennusta tulevaisuuden opintoihin

Liian vaikeaa vai liian helppoa?

Poluttamon tavoitteena oli löytää ratkaisuja, joilla tuetaan opiskelijan omaa henkilökohtaista opintopolkua. Toisella asteella osalla porukasta saattaa opinnot tuntua haastaville ja oman suunnan hahmottumiselle tarvitaan esim. vertaisvalmennusta, toisille taas reitti on selvä; tutkinnon jälkeen jatko-opintoihin.

Ammatilliselta puolelta siirryttäessä korkeakouluopintoihin on pullonkaulaksi ja haasteeksi muodostunut matemaattisten aineiden sekä kielten osaaminen.

amkpolku1

Jarmo Aho, 2018

Opiskelijaryhmässä saattaa olla hyvin erilaisia tilanteita, yksi pohtii keskeyttämistä liian vaikeiden opintojen takia, toisella taas opinnot ovat turhauttavan helppoja. Omniassa kehitettiin Turvaverkko-menetelmä vaihtoehdoksi liian vaikeille opinnoille ja AMKpolku tukemaan turhautujien reittiä kohti korkeakouluopintoja.

AMKpolku

Matematiikan AMK-valmennus on suunniteltu ammatillisen perustutkinnon opiskelijoille, joilla on tavoitteena pyrkiä opiskelemaan AMK:ssa teknisille aloille. Tavoitteena on kohottaa opiskelijan matemaattisten taitojen osaaminen ja oppimisvalmiudet sellaiselle tasolle, että opintojen suorittaminen ja uuden tiedon omaksuminen on sujuvaa AMK:ssa.

amkpolku2

Jarmo Aho, 2018

Oppimiskokonaisuuden sisältö on suunniteltu siten, että se kattaa keskeiseltä osin ne lukion lyhyen matematiikan aihealueet, joita tarvitaan AMK-opinnoissa. AMK-valmennus on siis tarkoitettu matematiikan osalta vaihtoehdoksi kaksoistutkinnon suorittamiselle.

Opetuksen laajuus oli kokeilun aikana 7 osp:ia jaettuna neljään erilliseen ja itsenäiseen kurssiin ja ne voitiin sisällyttää perustutkinnoissa yhteisten tutkinnon osien valinnaisiin osaamistavoitteisiin. Opiskelija saattoi halutessaan suorittaa ainoastaan myös osan oppimiskokonaisuudesta ja hyödyntää sen perustutkinnossaan.

Materiaalit ja sisältö mukautetaan opiskelijoiden tulevaan ammattiin ja aidossa työssä kohdattaviin ilmiöihin matemaattisten taitojen opiskelumotivaation parantamiseksi. Sisältö ja tehtävät laaditaan aina yhteistyössä matemaattisten aineiden ja ammatillisten opettajien sekä AMK:n opettajien kanssa.

Matematiikan sisällöllisen valmennuksen lisäksi valmennus perehdyttää ja valmistaa opiskelijoita AMK-opintoihin orientoimalla itsenäiseen opiskeluun ja tiedonhankkimiseen, verkko- ja monimuoto-opiskeluun sekä matemaattiseen ja loogiseen ongelmanratkaisuun.

AMK-valmennus ei tarjoa AMK-pääsykoevalmennusta, joskin opiskelijoiden osaaminen myös pääsykoetehtävien ratkaisemisessa paranee merkittävästi. Koska tavoitteena on kasvattaa oppimisvalmiuksia ja kykyä käsitellä matemaattisia ongelmia, ei opetuksen sisältöä ole myöskään suunniteltu korvaamaan AMK:n matemaattisia opintoja. Opiskelijoita voidaan kuitenkin kannustaa suorittamaan AMK-valmennuksen rinnalla tai pian sen jälkeen avoimissa AMK-opinnoissa tarjottuja kursseja, jotka voivat olla osana väyläopintoja ja siten mahdollistaa opiskeluoikeuden saamisen AMK:ssa.

 

Syventävä lukuohjelma

Tarjaleena Tuukkanen esittelee videolla Microsoftin syventävää lukuohjelmaa, joka mahdollistaa tekstitiedostojen kuuntelemisen ja sisältää myös lukuisia tekstin luettavuutta lisääviä toimintoja.

Microsoftin syventävä lukuohjelma -video

Microsoftin syventävä lukuohjelma – Tarjaleena Tuukkanen – Poluttamo-hanke & Digicampus-hanke, 2018, CC BY-SA

Microsoftin syventävä lukuohjelma