Visualisoinnit oppimisen ja ohjaamisen tukena – Digioppimisen areena 2017

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Kari A. Hintikka, Otavan Opisto & Anu Konkarikoski, Ammattiopisto Tavastia
Kuvat: Saara Kotkaranta & Jari Välkkynen

Opetushallitus järjestää Digioppimisen areenan (entinen Virtuaaliopetuksen päivät) Helsingin Messukeskuksessa 7.–8.12.2017. Poluttamo-hanke toteuttaa tapahtumassa toiminta-areenan. Siinä opettajat voivat johdantopuheenvuorojen jälkeen kokeilla opiskelijoiden polun havainnollistamista visuaalisin keinoin verrattuna nykyisiin tekstimuotoisiin tapoihin. Visualisointi kokoaa suoritetut opinnot helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Kooste antaa enemmän aikaa opiskelijalle ja ohjaajalle jäljellä olevien opintojen ja jatkoelämän tai työelämään siirtymisen suunnitteluun.

Toiminta-areenan osallistujat pääsevät itse luomaan visualisointeja esimerkkiopiskelijoidemme datasta. Tavoitteena on opiskelijan tukeminen opintojen suunnittelemisessa, ajankäytön hallinnassa sekä opintojen etenemisen seurannassa. Lisäksi visualisoinnit auttavat opiskelumotivaation ylläpitämisessä sekä oppimisen tarkastelemisessa potentiaalisten jatko-opintojen näkökulmasta.

Testiopiskelijan Opiskelusuunnitelma. Opiskelijalla on paljon suunnitelmia, mutta ei vielä suorituksia.

Testiopiskelijan Opiskelusuunnitelma. Opiskelijalla on paljon suunnitelmia, mutta ei vielä suorituksia.

Lukion ja peruskoulun uudistuneissa opetussuunnitelmissa yksi ulottuvuus on aiempaakin monipuolisemmin koottava opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS).

Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan vuodenvaihteessa. Silloin yksilölliset opintopolut ja mahdollisimman suuri osuus oppimisesta työpaikalla suorastaan huutavat digitaalisesti järjestettyä tukirakennetta. Kun työpaikalla tehtävään työhön kytketään asiaa syventävät teoriaopinnot ja opettaja ohjaa opiskelijoita verkon välityksellä, opinto on ammatillisen osaamisen kannalta tarkoituksenmukainen.

Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä silmäyksellä.

Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä silmäyksellä.

Hyvin suunnitellussa käyttöliittymässä tieto menneestä ja tulevasta hahmottuu yhdellä silmäyksellä. Ohjaustilanteessa eri valintojen vaikutusta tulevaisuuteen voidaan havainnollistaa samanlaisin keinoin.

HOPS:ia voidaan visualisoida myös muista näkökulmista, kuten opintojen aloittaminen, opiskelurytmi verkko-opinnoissa, ajanhallinta, vaihtoehtoiset opintopolut sekä mitä ammatteja tai jatko-opintoja omat opinnot mahdollistavat. Erilaisilla väreillä ja symboleilla opiskelija hahmottaa ruudulta nopeasti erilaiset suoritukset ja jo suoritetut kurssit.

Oppimisanalytiikan avulla opiskelijalle voidaan myös näyttää esimerkiksi hänen viikoittainen tai kuukauden opiskelurytminsä, kuten mihin aikaan vuorokaudesta ja minä viikonpäivinä hän keskimäärin on opiskellut sekä kuinka kauan. Visioissa opiskelija voisi halutessaan laittaa itselleen tavoiteajan ja VOPS ilmoittaisi liikuntasovellusten tapaan etenemisestä tavoitteeseen.

Oman opiskelutahdin helppo hahmottaminen ei suinkaan välttämättä kannusta kaikkia opiskelijoita. Siksi tämän tyyppiset ratkaisut suunnitellaan tukemaan nimenomaan henkilökohtaista opintopolkua ja valinnanvapautta.

Toisaalta ohjaaja pystyy tekemään samaa opiskeludataa analysoimalla paljonkin päätelmiä oppilaan etenemisen ennakoinnista. Dataa voidaan myös verrata muihin ja aiempiin opiskelijoihin ja visualisoida perinteisiä tilastolistoja paremmin hahmotettavaksi kokonaiskuvaksi.

Tuore Poluttamo-julkaisu

Opiskelijaa koskevat tiedot henkilökohtaistamisprosessin välineenä erityisesti henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman näkökulmasta
Henriikka Hannula, COSS ry

Poluttamo-hanke Digioppimisen areenalla

Toiminta-areena 7.12.2017 14.15-15.30
Opettajuus ja ohjaus digiajassa – malleja ja kokemuksia
Visualisointi ohjauksen tukena
kehittämiskoordinaattori Anu Konkarikoski, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Ammattiopisto Tavastia ja käytettävyyssuunnittelija Kari A. Hintikka, Otavan Opisto
Lisätietoja tapahtumasta

Mainokset

Otavan ensimmäinen pilotti on hyvässä vauhdissa

Poluttamo-hankkeen ensimmäinen pilotti Otavan Opiston nettilukiossa alkoi viime vuoden loppupuolella, marras-joulukuun vaihteessa. Tässä pilotissa panostamme opiskelun ensihetkiin. Onko nopealla aloituksella ja tehokkaalla asioista sopimisella yhteyksiä opintojen etenemiseen?

Nettilukiossa opiskellaan kotikoneilta käsin, lähitapaamisia ei ole. Kohtaamiset hoidetaan aika usein sähköpostitse ja puhelimella. Aloite on alun tervetuloviestien jälkeen ollut opiskelijalla: hänelle on tarjottu mahdollisuutta ohjauskeskusteluajan varaamiseen ja ehdotettu opinto-ohjauksen ensimmäistä kurssia HOPSeineen opintojen alkuun.

Pilotissa olemme tehostaneet näitä alkutoimia. Jo ensimmäisessä tervetuloviestissä ehdotamme muutamaa vaihtoehtoista ohjauskeskusteluaikaa lähipäiviltä. Ohjauskeskustelut suoritetaan Adobe Connectin kautta ja ainakin ohjaajalla on webbikamera päällä. Ohjauskeskustelussa on ollut yhteinen tutustumiskäynti Muikussa sekä alkutilanteen ja jatko-opintotoiveiden kartoitusta. Ohjauskeskustelun aikana olemme tehneet HOPSia yhdessä jaettavan Google-dokumentin avulla. Näin opiskelijalle on heti muodostunut käsitys aikuislukion oppimäärästä ja samalla on saanut esittää tarkentavia kysymyksiä.

Perustimme Poluttamo-opiskelijoille oman salaisen Facebook-ryhmän, jossa voi turvallisin mielin kysellä opiskeluihin liittyvistä asioista. Teimme itsestämme myös pienet videoesittelyt ryhmään tuleville opiskelijoille.

Ohjaustoimien lisäksi olemme täsmentäneet opiskeluohjeitamme. Aikuislukiolaisilla on usein muutakin elämää koulun lisäksi ja opinnoille saattaa olla vaikeaa löytää sopivaa ajankohtaa. Entisen vuosittaisen minimisuoritusmäärän ilmoittamisen sijaan olemme ehdottaneet rivakampaa etenemistahtia, jotta opinnot lähtisivät sujumaan heti alkumetreiltä lähtien ja ne ehtisi hyvin suorittaa lukio-opinnoille myönnetyssä ajassa.

Otimme ensimmäiseen pilottiryhmään opiskelunsa aloittavia opiskelijoita. Koska nettilukioon voi tulla opiskelijaksi milloin vaan, ryhmän kertyminen kesti noin reilut kaksi kuukautta. Ensimmäiset fiilikset ovat olleet mukavia: viime vuoden puolella aloittaneista 75% on tehnyt valinnaisen OP1 – Minä opiskelijana -kurssin. Kaikille on laadittu HOPSit ja opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä “live”ohjauksiin.

Teksti: Saara Kotkaranta

Terveiset Tervareitti-seminaarista!

Tervareitti-hankkeen seminaari järjestettiin tammikuun lopulla Oulussa Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Tervaväylän koulussa. Hankkeen esittelyn lisäksi tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja oppimisen voimavaroista, nivelvaiheen ohjauksesta, toimintakykyarviosta sekä toiveiden ja unelmien merkityksestä ihmisen elämässä. Asioita katsottiin erityisnuorten näkövinkkelistä, mutta mielestäni päivä antoi paljon ajateltavaa ihan meille kaikille.

Seminaaria muistellessani tulevat mieleeni sanat voimavarakeskeisyys, toiveikkuus, sisukkuus ja oikeus unelmoida. Useissa puheenvuoroissa tuli esille ajatus asioiden hyvien puolien kääntämisestä esiin virheiden tuijottelun sijasta. Hätkähdyttävää oli kuulla, ettei moni varhaiseen aikuisikään ehtinyt nuori vielä hahmota omia vahvuuksiaan. Johtuuko tämä meidän opettajien tavasta merkitä ja erotella oppijan aikaansaannoksesta huomiovärillä ne virheet ja varoitella toistamasta niitä? Jospa seuraavalla arviointikierroksella keskittyisimme kertomaan, mikä meni oikein ja hienosti?

Nivelvaihetta lähestyvän nuoren olisi hyvä saada kuulla positiivista palautetta osaamisestaan, jotta hänen itsetuntonsa vahvistuisi ja hän kokisi olevansa yhteiskunnan osallinen jäsen, samalla viivalla muiden kanssa. Kristiina Lappalaisen mukaan koulumenestys korreloi vahvuuksien tunnistamisen kanssa: hyvin menestyvät tunnistavat vahvuuksiaan paremmin. Päätöksentekotilanteessa omien vahvuuksien tunteminen antaa varmuutta valintoihin ja auttaa motivoitumaan esimerkiksi valintakokeisiin. Tärkeätä on huomata, ettei opiskelijan vahvuus välttämättä ole koulussa opetettava asia. Oma ura voi nousta vaikka harrastuksen pohjalta.

Opiskelun nivelvaiheista puhuttaessa tuli esille, että ammatinvalinta kaikkine vaihtoehtoineen koetaan vieläkin hankalaksi ja sitä oikeaa alaa on vaikea löytää. Susanna Lähteenmäki suositteli unelmoimista ja omien toiveiden kuuntelemista oikeasti. Väitöskirjassaan Lähteenmäki tutki erityisnuorten unelmia tulevaisuudestaan. Aika usein lapsuuden unelmat esimerkiksi toiveammatista toteutuivat ainakin jollain tavalla aikuisiässä. Unelmilla on siis merkitystä!

Seminaarissa Tervareitti-hankkeen projektipäällikkö Anna-Kaisa Puusaari ja projektityöntekijä Veli-Matti Nitovuori esittelivät hankkeessa kehitettyä toimintakykyarvio-työkalua. Se on osa hankkeessa suunniteltua ohjausmallia. Työkalu pohjautuu kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitukseen (ICF- International Classification of Functioning, Disability and Health).

tervareitti

[Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi]

Arviointityökalua voi käyttää oppijan toimintakyvyn kartoittamiseen peruskoulussa ja toisella asteella. Arvioon voi osallistua useita oppijan arkeen osallistuvia aikuisia yhdessä oppijan kanssa. Toimintakykyarvio kuvaa oppimiseen, koulunkäyntiin, vuorovaikutukseen, hyvinvointiin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyviä toimintakyvyn asioita tämänhetkisen tilanteen perusteella.

Toimintakykyarviotyökalu kokoaa automaattisesti vastauksista erilaisia näkymiä toimintakyvystä. Oppilaan sekä hänen lähiympäristönsä arvioista saadaan näin laaja-alainen ja monipuolinen näkemys oppilaan toimintakyvystä, sen vahvuuksista ja haasteista. Arviointityökalu on otettu käyttöön tammikuussa 2017 ja on vapaasti käytettävissä.

Seminaarin päätti Signmarkin koskettava esitys “mahdottomasta mahdolliseksi”. Hän kertoi oman tarinansa ja vaikeuksistaan kuurona tulla kuulluksi.

Teksti: Saara Kotkaranta