Yrittäjyyden osaamismerkki

 

Hämeenlinnan lyson lukion tavoitteena oli kehittää uusia menetelmiä tehdä osaaminen näkyväksi. Osaamismerkit olivat hankkeen suunniteluvaiheessa nousseet esiin ja niiden käytettävyyttä opetuksessa haluttiin testata.

Edelle olleessa videossa videossa Pieta Tukkimäki-Hildén kertoo Lyseon lukion Yrittäjyysopinnoista ja osaamismerkin rakentamisesta. (Osaamismerkin kehitystarina – Pietan slidet )

Yrittäjyysopinnoissa on paljon sellaisia asioita, jotka eivät suoraan OPSissa näy, joten päätettiin lähteä miettimään miten voitaisin yhdistää eri kouluasteilla opittavia yrittäjyyteen liittyviä asioita ja tuoda esiin osaamisen taso.

Samalla haluttiin luoda silta oppilaitostasolta toiselle. Mitä paremmin osaaminen pystyttäisiin kuvaamaan, sitä paremmin myös korkeakouluissa voitaisiin tunnistaa ja tunnustaa olemassa oleva osaaminen.

Yrittäjyyden osaamismerkin kehitystyössä ovat mukana olleet Lyseon lukion lisäksi  muun muassa HAMK, YES-säätiöä, TAT, sekä Hämeen yrittäjät. Mallia on testattu lyseon lukion opiskelijoiden kanssa ja sen kehitystyötä jatketaan edelleen. Osaamismerkit ovat hankkeen myötä otettu osaksi sekä lyseon että HAMKin stategiaa.

 

 

Yrittäjyys-sertifikaatin oppimistavoitteet eri koulutusasteille
Taulukon selitys:
Yrittäjyys-sertifikaatin suorittaminen jaettaisiin kolmeen osaan. Peruskoulussa painottuisi erityisesti sisäinen yrittäjyys ja yleisemmät työelämä- ja ihmissuhdetaidot, jotka sekä palvelisivat paremmin opetussuunnitelmien tavoitteita että muodostaisivat hyvän perustan syvällisemmille yrittäjyysvalmiuksille.

Toisella asteella sisäisen yrittäjyyden valmiuksia vahvistettaisiin edelleen ja samalla mukaan tulisi enemmän ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvää sisältöjä, jotka soveltuvin osin rakentuisivat sisäisen yrittäjyyden varaan (esim. miten omia vahvuuksia voisi tuoda esille ja hyödyntää liiketoiminnassa).

Viimeinen taso voitaisiin suorittaa korkeakouluopintojen tai työelämän yhteydessä. Siellä painottuisi erityisesti ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvät sisällöt sekä liiketoiminta.
Tavoitteena on polku, jossa yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia tuetaan asteittain
lapsen/nuoren kehitysvaiheet + opetussuunnitelmat huomioon ottaen. Eri koulutusasteiden opetussuunnitelmien lisäksi sisällöt laadittaisiin tukemaan erityisesti EU:n vuonna 2016 julkaisemaa EntreCompia:
http://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC101581/lfna27939enn.pdf

yri-badge

Suunnittelmana on, että sertifikaatin saa, jos pystyy täyttämään kyseessä olevan tason oppimistavoitteet.

Osaaminen osoitetaan soveltavan kokeen sekä oppimisportfolion kautta.
Soveltavassa kokeessa oppija laitettaisiin tiettyyn rooliin, josta käsin hänen tulisi ratkaista jokin haastava tilanne hyödyntämällä oppimiansa yrittäjyysvalmiuksia. Oppija siis kuvaisi kirjallisesti toimintaansa, josta voisi tehdä yhdessä oppimisportfolion kanssa johtopäätöksiä oppijan osaamistasosta.

Soveltavaan kokeeseen voisi valmistautua osallistumalla sitä tukevalle kurssille tai sitten oppimalla asiat formaalin opetuksen ulkopuolella. Joka tapauksessa opiskelijan tulee laatia oppimisportfolio, josta arvioitsija voi arvioida mitä sertifikaatin  oppimistavoitteisiin liittyvää opiskelija on tehnyt jne.

Soveltavaan kokeeseen valmistavilla kursseilla sovellettaisiin tietynlaista aktivoivaan ja
vuorovaikutteiseen oppimiseen pohjautuvaa pedagogista käsikirjoitusta, joka tukisi
erityisesti yrittäjyysvalmiuksien oppimista.Tämä kokonaisuus voisi toimia myös jatkossa yrittäjyyskasvatukseen liittyvän opettajankoulutuksen tukena.

Tavoitematriisit ruotsin ja uskonnon lukiokursseilla

tavoitematriisi_bloggaus

Katkelma uskonnon tavoitematriisista

 

Pitkään on puhuttu, että lukioihinkin olisi tulossa osaamisperustainen arviointi. Poluttamo-hankkeen suunnitteluvaiheessa pohdittiin miten lukiokurssien sisältöjä voitaisiin purkaa auki siten, että niiden tavoitteet hahmottuisivat opiskelijoille paremmin. Samalla pohdittiin miten opiskelijoiden itseohjautuvuuttaa ja tavoitteiden asettamista voitaisiin vahvistaa.

Hämeenlinnan lyseon lukiossa lähdettiin rakentamaan tavoitematriisejä ruotsin ja uskonnon opettajien toimesta. Itsenäinen opiskelu vaatii opiskelutaitoja, jotka vaikuttavat matriisin toteuttamistapaan. Ruotsin opettajat totesivatkin, että heidän kohdallaan ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät vielä ole niin kokeneita, motivoituneita tai oman taitotasonsa tuntevia ruotsin opiskelijoita, että itseohjautuva opiskelu vielä onnistuisi. Toisaalta taas uskonnossa tarve kohdistui OPS-uudistuksen jälkeiseen ykköskurssiin, jonka sisältö oli muodostunut todella laajaksi.

Erilaisten testailujen jälkeen ruotsin tavoitematriisikurssiksi valikoitui RUB5. Pohjana käytettiin SanomaPron kirjasarjaa. Kurssin sisällöt purettiin tavoitteiksi ja tehtäviksi kurssin arvosanan mukaisesti. Mitä pitää oppia ja osata, jotta saa 5-6, 7-8 tai 9-10. (Ruotsin tavoitematriisi)

Uskonnon UE1 kuvattiin auki sisällöllisinä tavoitteina – olenko ymmärtänyt ja osaanko -näkökulmasta. Kurssin alussa opiskelijat asettivat itselleen tavoitteen taitajataso 9-10, osaajataso 8-7, harjoittelijataso 6-5. Näitä tavoitteita vastaamaan opettaja loi aineistopolun Tabletkoulun materiaalien pohjalta. (Uskonnon tavoitematriisi)

Kokemukset molemmista aineista olivat kannustavat. Opiskelijoiden arvio omasta tasosta vastasi pääsääntöisesti myös opettajan näkemystä. Uskonnossa mielenkiintoista oli kurssin lopussa järjestetty ryhmäarviointikeskustelu, jossa jokainen opiskelija kertoi oman tavoitteensa, arvionsa omasta osaamisestaan ja sekä perustelut arviolleen. Kehitettävää kuitenkin on, matriisit ovat vielä aika työläitä ja erityisesti suoritusorientoituneelle matriisi saattaa lisätä paineita. Toisaalta ne selkeyttävät mitä tavoitteiden saavuttaminen vaatii.

Ruotsin pilottien kokemuksista voit kuunnella podcastin, jossa Hämeenlinnan lukion apulaisrehtoria, ruotsin opettaja Tuija Tialaa haastattelee Kaisa Honkonen Suomen eOppimiskeskuksesta.

Osaamismerkeillä kohti tavoitteita

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti: Anu Konkarikoski, Kaisa Honkonen

Osaamisen moninaisuus tarvitsee keinoja tulla näkyväksi. Opintoihin kuuluu runsaasti sellaista osaamista, joka ei suoranaisesti ole osa opetussuunnitelmaa, mutta jolla on valtava merkitys oikeassa työelämässä. Suomessa on myös vahva perinne oman osaamisen kehittämiseen kansalaisopistoissa ja muussa vapaassa sivistystyössä sekä erilaisissa täydennyskoulutuksissa.

Kautta maan on parhaillaan kehitteillä kriteeristöjä ja malleja osaamismerkkien käyttöön. Poluttamossa olemme kehittäneet kolmea kokonaisuutta:

  • Omniassa opiskelijoiden osaamismerkkejä oppimisen jouhevoittamiseksi ja välitavoitteiden näkyväksi tekemiseksi
  • Hämeenlinnan lyseon lukion yrittäjyysmerkki työelämätaitojen vahvistamiseksi
  • Ammattiopisto Tavastiassa Kiltakoulut-verkoston lanseeraamia Kiltaopen osaamismerkkejä Poluttamo-hankkeen tulosten levittämisen välineeksi
Ote Osaamismerkeillä saat osaamisen näkyväksi -infograafista

Ote Osaamismerkeillä saat osaamisen näkyväksi -infograafista

Omniassa oli tarve tukea autoalan opiskelijoiden perehdytystä kampukseen, oppimisen tukeen, toimintatapoihin ja oppimisympäristöön lukukauden aluksi. Tätä varten rakennettiin pelillistetty perehdysrastirata, jonka suorituksesta sai ensimmäisen osaamismerkin. Opiskelijat saivat radalla tarvitsemansa tuen eikä heillä enää ole ollut tarvetta kysellä samoja perusasioita pitkin vuotta.

Radan jälkeen merkit olivat tulleet tutuiksi ja ne otettiin käyttöön myös opinnoissa. Ajatuksena on tuoda työnantajille esiin sellaisia taitoja, joita ei suoraan näe opintorekisteriotteesta. Seuraava askel onkin vahvistaa työnantajien osaamismerkkitietoisuutta. Isoissa yrityksissä merkkejä jo käytetäänkin, mutta opiskelijat sanoivat, että kyllä moni ne vielä sivuuttaa.

Hämeenlinnan lyseossa osaamismerkkejä on tarkasteltu sekä lukiokurssien välitavoitteiden, että yrittäjyyslinjan näkökulmasta. Lukiokurssien välitavoitteisiin varsinainen merkkijärjestelmä on koettu liian työlääksi hakemuksineen ja myöntämisineen, mutta Yrittäjyys-osaamismerkin kehittämistä on jatketty yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston ja Suomen yrittäjien kanssa yrittäjyysopintoihin ja koulun ulkopuolella opitun yrittäjämäisen toiminnan tuomien oppien näkyväksi tekemiseksi.

Ammattiopisto Tavastiassa Poluttamo-hankkeessa on kehitetty mallia, jolla saadaan tuotettua virtaviivaisesti ja laadukkaasti opiskelijalle visuaalisesti tuettua yksilöllistä opintopolkua ammatillisen koulutuksen reformin periaatteiden mukaisesti. Jotta
malliin liittyvä osaaminen olisi opettajien valtakunnallisesti saavutettavissa ja osaamistavoitteet konkreettisesti kuvattuina, olemme lisäämässä tarvittavia merkkejä Kiltaopen osaamismerkkien kokonaisuuteen.

Tässä tapauksessa Kiltaopen osaamismerkkejä voi hyödyntää siihen, että opetushenkilöstössä tiimillä on kokonaisuutena tarvittava osaaminen ja sen hankkimisen voi sopia ja aikatauluttaa osaamismerkkien avulla.

Lue lisää

Kansalaisfoorumin pilotti LukioStartti on käynnistynyt

Hämeenlinnan lyseon lukiossa aloitti Poluttamo-hankkeen pilotti, LukioStartti-kurssi syksyllä 2016. Kurssi kestää lukuvuoden 2016-2017 kokoontuen kerran kahdessa viikossa. Kaksitoista uutta lukion ykköstä ilmoittautui kurssille ja vetäjinä toimivat opinto-ohjaaja Tiina Mäki, uskonnon- ja psykologian lehtori Päivi Toroi ja erityisopettaja Anna-Leena Mäkinen. Viime lukuvuonna ryhmän mentoreiksi koulutettiin kolme lukion silloista ykkösluokkalaista, Jaakko Kleemola, Anni Heikkilä ja Sanni Leppänen.

LukioStartin tavoitteena on selkeyttää omaa opintopolkua ja tehdä näkyväksi omaa osaamistaan vertaisvalmennuksen harjoittein ja työkaluin. Ryhmässä käsitellään ajankohtaisia ryhmäläisiltä tulleita kysymyksiä. Ensimmäiset kaksi tapaamista ovat menneet tutustumiseen ja kurssikokonaisuudesta kertomiseen, käytännön asioiden hoitamiseen ja tulevien aiheiden jäsentämiseen. Kurssilla tullaan käsittelemään mm. ajankäyttöä, motivaatiota, tulevaisuutta, koulun käytänteitä, kokeita, opiskelutekniikkaa ja yo-kirjoituksia.

Aiheita käsitellään keskustellen ja toiminnallisten harjoitteiden avulla. Voimme myös vierailla tai kutsua asiantuntijoita tapaamisiin. Kansalaisfoorumilta olemme saaneet koulutusta vertaisvalmennuksesta sekä pienryhmä- ja mentorointimenetelmien käytöstä, mm. Grow-malli. Kansalaisfoorumi tukee toimintaamme lukuvuoden ajan tarjoamalla edelleen koulutusta ja asiantuntijapalveluja. Syksyllä pienryhmään on tulossa mm. taidelähtöisten menetelmien osaaja.

Opiskelijoille on tehty OneNoten Classroomiin profiilit, joihin he aloittavat kirjoittamaan oppimispäiväkirjaa havainnoistaan ja oppimastaan. Tavoitteena on tehdä opettajamentorit mahdollisimman tarpeettomiksi ja opiskelijamentorit tarpeellisiksi. Alun tutustumisen jälkeen opiskelijamentoreilla on tarkoitus tavata kokoontumisten välillä myös pari- tai pienryhmämentoroinnin merkeissä.

Hankkeen mahdollistamana voimme tarjota kokoontumisissa pientä välipalaa opiskelijoille. Se on kouluarjen luksusta ja tekee tapaamisista entistä mukavampia. Opettaja- ja opiskelijamentoreista on muodostunut kiinteä, motivoitunut ja toimiva ryhmä, jolla tapaamisten suunnittelu onnistuu luontevasti yhteistyössä. Tästä jatkamme eteenpäin positiivisissa merkeissä.

Teksti: Jaakko Kleemola, Anni Heikkilä ja Sanni Leppänen

Vihdoin pilottiin!

Poluttamon ensimmäinen vuosi alkaa kääntyä viimeiselle neljännekselle. Kesä on monelle projektilaiselle ollut hiljaista voimien keräämistä ja akkujen lataamista.

Kokoonnuimme 24.-25.8. Petäyksen kauniiseen niemenkärkeen vaihtamaan kuulumisia ja yhteiseen kakkoshankevuoden starttiin. Ensimmäinen vuosi meni pitkälti erilaisiin selvitystöihin, tilannekartoitukseen ja toimintamallien suunnitteluun. Nyt toisen vuoden kynnyksellä pilottiryhmät ovat valmiina aloittamaan.

Pilotointiin heti alkusyksystä lähtee vertaisvalmennus eli Hämeenlinnan lyseossa toteutettava Lukiostartti. 12 opiskelijan ryhmä kokeilee Kansalaisfoorumin GROW-malliin pohjautuvaa vertaisvalmennusta, jonka tarkoituksena on oppia tunnistamaan omia vahvuusalueita ja omia toimintatapoja.

View this post on Instagram

Grow-malli #poluttamo #otavanopisto

A post shared by Sari (@sariotaviasta) on

Koordinaation näkökulmasta pilotin lähtövaihe on suuri hetki. Ensimmäisestä hankkeen suunnittelupalaverista on nyt kolme vuotta. Ideoita, ajatuksia ja konkreettisia toimenpiteitä on kehitelty matkan varrella niin lukuisia, että kun nyt vihdoin ollaan oikeassa testivaiheessa, tuntuu kuin lennettäisiin ilmassa. Meillä on tähän asti ollut hypoteesi ja nyt vihdoin opiskelijat tulevat mukaan ja päästään yhdessä testaamaan ja viemään konseptia eteenpäin.

Teksti: Kaisa Honkonen