Toista syksyä kohden

Syksy on monin paikoin käynnistynyt huiskeella. Heinä-elokuun vaihteessa lomilta palattiin uusin ideoin ja täynnä tarmoa.

Poluttamon osalta lukuvuosi 2017-2018 on todellinen näytön paikka. Olemme kehittäneet vajaan kahden vuoden aikana monia uusia menetelmiä testaamalla, pilotoimalla ja niistä oppimalla. Nyt tänä lukuvuonna lähdemme viemään oppeja edelleen eteenpäin ja todentamaan, että tähänastiset päätelmät vastaavat todella sitä oikeaa todellisuutta.

Visuaaliset HOPSit ovat jo siinä vaiheessa, että tiedämme niiden auttavan opiskelijaa hahmottamaan, miten opinnot etenevät. Tavoitematriisien kytkeminen visuaaliseen HOPSiin ja se, miten opiskelija näkee tavoitteensa muuttuvan konkreettiseksi esim. käyttämällä erilaisia osaamismerkkejä on yksi mielenkiintoisista talven kokonaisuuksista. Hämeenlinnan lyseon lukiolaisten osaamismerkkejä on työstetty yhdessä partiolaisten, Hämeenlinnan yrittäjien ja muiden tahojen kanssa. Partiolaisten maailmassa merkkejä on suoritettu aikojen halki. Jokainen asiaan vihkiytynyt pystyykin tulkitsemaan hihansuun merkeistä osaamisen. Vastaavaa mallia haetaan nyt lukiolaisille, pinta- ja autokiltalaisille. Sudenpennusta Vaeltajaksi. Kisällistä mestariksi.

Oppimisanalytiikka ja tietosuoja-asetus, niiden yhteensovittaminen, lupakäytänteet ja tulkinnat. Kuinka oppimisanalytiikka ei tuota leimaavaa arviota vaan positiivisia uusia mahdollisuuksia? Kuinka luomme myönteisen tunnustamisen ilmapiirin? Kuinka luomme mahdollisuudet oman elämän arvioinnin kehittämiseen?

Poluttamon yksi tärkeistä kysymyksistä oli kuinka tukea oppijaa kasvamaan aktiiviseksi oppijaksi. Olemme kesän aikana testanneet mm. erilaisia sovelluksia elämänhallinnan tukemiseksi. Todella hienoja kokonaisuuksia on paljon, mutta nostaakseni yhden esiin: mielenkiintoinen palvelu on Headsted. Sivustolla kerrotaan, että “Headstedin ohjelmat perustuvat tutkittuihin psykologian ja psykoterapian menetelmiin.” Palvelun kehittäjät ovat alan tutkijoita, jotka ovat tehneet aikaisemmin töitä mm. Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkimusprojekteissa.

Palvelussa on hienosti otettu huomioon myös multimodaalisuus. Palvelun kautta käytössä olevat harjoitukset on toteutettu sekä tekstillisinä kokonaisuuksina että audiotiedostoina.

Tulemme kokoamaan pienen yhteenvedon testeistämme ja mikäli mieleesi tulee palvelu, jota meidän kannattaisi testata, pistä vinkki Kaisalle (kaisa.honkonen@eoppimiskeskus.fi).

Eipä näistä elämänhallinnan appseista haittaa ole meille hanketyöläisillekään. Varmaan meille jokaiselle on hyvä muistuttaa riittävästä unensaannista ja että työ tulee parhaiten tehtyä, kun pitää huolta sekä mikro- että makrotauoista. (Lisää HS-artikkelissa Tehokas työpäivä on täynnä taukoja). Tänään on perjantai, joten taitaa olla aika ottaa se makrotauko eli siirtyä viikonlopun viettoon.

Kaisa Honkonen / Suomen eOppimiskeskus ry

Mainokset

Ohjausryhmä sparraa hankkeen tavoitteita

Poluttamon ohjausryhmä kokoontui tänään torstaina 20.10. Liisa Ilomäen johtamana toiseen kokoukseensa. Hankkeen toinen maksatuskausi päättyi elokuun lopussa ja on tullut aika raportoida toiminta sekä ohrylle että rahoittajalle.

Kesäkuisessa avauskokouksessa sovittiin, että toiminnallinen raportti lähetetään ohrylle viikkoa ennen kokousta, jotta jäsenet ehtivät rauhassa tutustua maksatuskauden toimintaan sekä tarpeen tullen esittää lisäkysymyksiä hankkeen toteuttajille ennen ohjausryhmän kokousta. Aktiivinen ohjausryhmä voi kokemuksellaan tuoda hankkeeseen uusia näkökulmia ja avata reittejä, joita arjen vilskeessä ei muuten tule huomanneeksi.

Toiminnallinen raportti pohjautuu tietenkin hankesuunnitelmassa määritetyille tavoitteille. Poluttamossa ne ovat seuraavat:

  • Kohderyhmän opiskelun keskeyttämismäärän vähentyminen.
  • Enemmän kurssisuorituksia sekä tutkintoja suhteessa aiempaan.
  • Jatko-opintoihin jatkavien määrän lisääntyminen ja jatko-opintovalmiuksien paraneminen.
  • Ohjaustoimien menetelmien kehittyminen ja laajentuminen mm. vertaisten aktiivisten toimintamallin avulla.
  • Hyviä käytäntöjä oppimisanalytiikan ja opintojen visualisointien hyödyntämiseksi oppijoiden henkilökohtaisten ohjaustoimien kehittämisessä.
  • Oppijoiden oman elämänhallinnan, ammatti-identiteetin sekä motivaation tukeminen.
  • Oppijan oman opintopolun ja HOPSin reaaliaikaisen visualisoinnin työkalu.
  • Konsepteja Opintopolku.fi:n datan avaamisesta oppijan henkilökohtaisten oppimis- ja uravalintojen helpottamiseksi.
  • Visuaalinen HOPS, tavoitematriisit ja oppimisanalytiikka jäävät hankkeen jälkeen oppilaitoksille pysyvään käyttöön ja niitä kehitetään edelleen.
  • Oppimiskokemuksessa tapahtuu muutos visuaalisen HOPSin vaikutuksesta.
  • Hankkeesta saatuja kokemuksia levitetään hanketoimijoiden erilaisten yhteistyöverkostojen kautta.

Osaa näistä asettamistamme tavoitteista on hankala mitata. Ohjausryhmää pyydettiinkin ottamaan kantaa, miten lähtisimme esimerkiksi lähestymään kohtaa “Jatko-opintoihin jatkavien määrän lisääntyminen ja jatko-opintovalmiuksien paraneminen.”

Keskustelun kautta saimme vinkkejä, miten oppilaitokset tällä hetkellä toimivat, mutta kaikista konkreettisin oli Henri Helanderin (Pohjois-Pohjanmaan ELY) ehdotus ottaa yhteyttä keväällä rahoituksen saaneisiin ESR-hankkeisiin kuten MAMKin vetämä Jatkoväylä sekä HAMKin vetämä Nopsa. Näissä hankkeissa nimenomaan pyritään sujuvoittamaan siirtymistä toiselta asteelta jatko-opintoihin.

Kun saamme VOPSin kytkettyä jatko-opintoihin ja mahdollisesti työelämän osaamiskvalifikaatioihin, pystymme Poluttamon avulla luomaan ja selkeyttämään oppijan reittiä kohti ammattia ja työelämää.

Kokousta valmisteltaessa olimme varanneet runsaasti aikaa keskustelulle ja ideoinnille. Näin koordinaation näkökulmasta oli innostavaa huomata, kuinka sitoutuneita ohjausryhmäläiset hankkeellemme ovat. Varattu aika käytettiin hyväksi ja saimme runsaasti ehdotuksia, joiden pohjalta nyt lähdemme ohjaamaan toimintaa eteenpäin.

Seuraavaa ohjausryhmää varten ei teemaa vielä valittu. Hanke elää kiihkeää kehitysvaihetta, joten esiin saattaa hyvinkin nousta kiireisiä aiheita, joihin tarvitaan taas laajempaa katsontakantaa. Kiitokset siis ohrylle tämän päivän kokouksesta. Helmikuussa taas kokoonnutaan!

Vihdoin pilottiin!

Poluttamon ensimmäinen vuosi alkaa kääntyä viimeiselle neljännekselle. Kesä on monelle projektilaiselle ollut hiljaista voimien keräämistä ja akkujen lataamista.

Poluttamo-hanke käynnistelee syksyä Hattulassa #Poluttamo Poluttamo.fi

A post shared by Suomen eOppimiskeskus ry (@eoppimiskeskus) on

Kokoonnuimme 24.-25.8. Petäyksen kauniiseen niemenkärkeen vaihtamaan kuulumisia ja yhteiseen kakkoshankevuoden starttiin. Ensimmäinen vuosi meni pitkälti erilaisiin selvitystöihin, tilannekartoitukseen ja toimintamallien suunnitteluun. Nyt toisen vuoden kynnyksellä pilottiryhmät ovat valmiina aloittamaan.

Pilotointiin heti alkusyksystä lähtee vertaisvalmennus eli Hämeenlinnan lyseossa toteutettava Lukiostartti. 12 opiskelijan ryhmä kokeilee Kansalaisfoorumin GROW-malliin pohjautuvaa vertaisvalmennusta, jonka tarkoituksena on oppia tunnistamaan omia vahvuusalueita ja omia toimintatapoja.

Grow-malli #poluttamo #otavanopisto

A post shared by @sariotavasta on

Koordinaation näkökulmasta pilotin lähtövaihe on suuri hetki. Ensimmäisestä hankkeen suunnittelupalaverista on nyt kolme vuotta. Ideoita, ajatuksia ja konkreettisia toimenpiteitä on kehitelty matkan varrella niin lukuisia, että kun nyt vihdoin ollaan oikeassa testivaiheessa, tuntuu kuin lennettäisiin ilmassa. Meillä on tähän asti ollut hypoteesi ja nyt vihdoin opiskelijat tulevat mukaan ja päästään yhdessä testaamaan ja viemään konseptia eteenpäin.

Teksti: Kaisa Honkonen

Poluttamo käyntiin!

Poluttamo-hanke sai pitkän valmistelun jälkeen puoltavan rahoituspäätöksen syksyllä 2015. Toiminta käynnistettiin marraskuun puolivälissä kaksipäiväisellä kick-off tapaamisella Tampereen Varalassa. Paikalla oli edustajat kaikista hankkeen toteuttamiseen osallistuvista organisaatioista.

Asetimme päiville kolme tavoitetta, jotka olivat: tutustua toisiimme, perehtyä hankkeeseen etenkin yhteistyön näkökulmasta sekä poluttaa oma toimintamme sujuvasti suunnittelusta käytännön toimintaan. Edellisten hankkeiden koordinoinnista (mm. AVO ja AVO2) olemme oppineet, että nämä ovat kriittisiä toimenpiteitä hankkeen käynnistämis- ja perehdyttämisvaiheessa. On tärkeää saada rakennettua luottamukselliset välit hanketoimijoiden kesken sekä perehdyttää tekijät hankkeen yhteisiin tekemisiin etenkin jos he eivät ole olleet mukana hankkeen suunnitteluvaiheessa. Kasvokkain tapaaminen ja tutustuminen henkilötasolla hankkeen alussa mahdollistaa myöhemmin myös verkossa tapahtuvan yhteistyön.

Kahden työpäivän osallistavan työskentelyn jälkeen hankkeen perusraamit olivat selvillä. Toiminnalle oli luotu karkea aikataulu, yhteistyökumppanit oli tunnistettu ja ensimmäiset yhteistyökuviot käynnistetty. Myös kaikkia sitovat toimintatavat sekä sisäisen ja ulkoisen viestinnän kanavat saatiin sovittua. Pidimme kaikki tärkeänä sitä, että toimintaamme on helppo seurata ja että viestimme avoimesti toiminnastamme.

Koordinaation näkökulmasta päivät olivat onnistuneet: tekijät innostuneita ja aktiivisia, sauna riittävän kuuma, järvi kylmä ja Varalan ruoka hyvää! Saimme paljon aikaan. Tästä on hyvä jatkaa yhteistä polkua eteenpäin!

Teksti: Piia Liikka