Poluttamo-seminaari – analytiikkaa, visualisointeja ja ohjausta toisen asteen opiskelijan tueksi

Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hanke järjestää päätösseminaarin Helsingissä 21.11.2018. Luvassa on sekä asiantuntijapuheenvuoroja että työpajoja, aiheina mm. tekoäly, datan visualisointi, oppimisanalytiikka sekä erilaiset ohjauksen menetelmät.

Tervetuloa mukaan!

Aika
21.11.2018 klo 8.30-16.00

Paikka
Taitotalo
Valimotie 8, Helsinki

Ohjelma

8.30 Aamukahvi, ilmoittautuminen ja Poluttamon tuotoksiin tutustuminen

9.00 Tilaisuuden avaus

9.10 Tekoäly ja oppiminen – Anu Passi-Rauste, HeadAI

9.50 Datan visualisointi ja sen merkitys – Juuso Koponen, Koponen+Hildén

10.30 Siirtyminen työpajoihin

10.45-12.00 Työpajat

Opiskelijan oppimisympäristö ja oppimisanalytiikka teknisesti Miten HOPS visualisoidaan?
Onko visuaalisoidusta HOPSista / HOKSista hyötyä?
Miten opo innostui oppimisanalytiikasta ja mitä datasta voisi löytyä omaan työhön?

12.00 LOUNAS (omakustanteinen)

13.00 Opiskelijan digituettu opinpolku, jossa on sallittua tehdä virheitä ja oppia niistä – Jari Välkkynen, Ammattiopisto Tavastia

13.45 Multimodaalisuus jokaisen oppijan tukena oppimateriaaleista ePortfolioon – Merja Saarela, HAMK

14.30 Työpajat

Koe oppimisanalytiikka! Tavoitematriisit ja oman opiskelutavoitteen asettaminen omilla työvälineillä Toisen asteen opiskelijoiden Vertaisvalmennus-menetelmä
Kylmä keikka
– tiedä tai tuhoudu!
Educational escape room -tyylinen tiedonhallintataitojen peli toisen asteen opiskelijoille ja muillekin tietoa tarvitseville
Osaamismerkit opetuksen tukena Multimodaaliset työvälineet

16.00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumiset 11.11.2018 mennessä lomakkeella >>>

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton – tervetuloa mukaan!

Mainokset

Webinaaritallenne: Multimodaalisuus, ePortfoliot ja oppiminen

Webinaaritallenne 8.5.2018

Miten erilaista oppimista ja osaamisen osoittamista voidaan tukea multimodaalisten ominaisuuksien avulla? Kuinka multimodaalisuutta voidaan hyödyntää aineiston saavutettavuuden parantamisessa ja esittämisen rikastamisessa? Mitä apua teknologia tuo osaamisen dokumentointiin ja näyttämiseen?

Asiantuntijoina Merja Saarela ja Tarjaleena Tuukkanen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Tarjaleena Tuukkasen osio multimodaalisista työkaluista ja ePortfolioista alkaa kohdassa 8:39. Webinaarin alussa teknisten ongelmien vuoksi katkennut Merja Saarelan osuus jatkuu kohdassa 35:25.

Esitysdiat

Multimodaalisuus ja oppiminen, Merja Saarela

Webinaarilinkkejä

Tutustuthan myös muihin Poluttamo-webinaareihin.

Omille poluille! Yksilöllisen pedagogiikan ja ohjauksen koulutuspäivä

Teksti: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen
Kuvat: Aki Luostarinen

Lauantaina 7.4. kokoonnuimme Otavan Opiston juhlasaliin oppimaan yksilöllistä ohjausta ja pedagogiikkaa. Tällä kertaa koulutuspäivän järjesti Poluttamo-hanke.

Koulutuspäivän avasi Merja Saarela HAMK:sta aiheenaan multimodaalisuus ja universal design for learning (UDL). Hän kertoi meille, kuinka voimme erilaisin menetelmin ja välinein auttaa opiskelijoita motivoitumaan paremmin ja opiskelemaan tasavertaisemmin sekä toisaalta tuomaan omaa osaamistaan esiin paremmin. Merja toi vahvasti esiin sen, että ei ole olemassa keskiverto-oppijaa, vaan on olemassa monenlaisia oppijoita, joilla on erilaisia vahvuuksia tai toisaalta erilaisia oppimisen rajoitteita. Näin ollen oppimateriaalikin pitäisi tarjota erilaisissa muodoissa. Ensi syksynä tähän yhdenvertaiseen materiaalien saavutettavuuteen meitä julkisia tahoja velvoittaa saavutettavuuslakikin.

Merja Saarela esittelee multimodaalisuutta

Miksi kannattaa käyttää multimodaalisia tehtävänantoja? Merja Saarela esittelee aihetta osallistujille.

Pääsimme kokeilemaan ihan käytännössä kuinka esimerkiksi puhelin kääntää puhetta saman tien kirjoitetuksi tekstiksi, tai kuinka kirjoitettua tekstiä voi kuunnella sopivalla sovelluksella. Tai kuinka voimme tehdä tekstitettyjä videoita. Mietimme myös kuinka voimme omassa työssämme tehdä multimodaalisia tehtävänantoja tai tarjota monipuolisia oppimateriaaleja.

Linkki Merjan esitysmateriaaliin

Iltapäivällä järjestettiin kaksi työpajakierrosta. Työpajojen aiheina olivat oppimisanalytiikka, sähköinen arviointi, hyvinvointisovellukset, visuaalinen HOPS eli VOPS sekä Muikku-oppimisympäristö.

Oppimisanalytiikkaa esittelivät Markus Kitola Turun yliopiston ViLLE-tiimistä sekä Anu Konkarikoski koulutuskuntayhtymä Tavastialta. Kitola kertoi ViLLE-analytiikkatyökalun pilottikokemuksista lukio-opinnoissa: ViLLEä on tähän mennessä testattu mm. matematiikan ja äidinkielen kursseilla, jolloin osa oppitunneista on muutettu sähköiseksi ViLLE-tunneiksi. Näillä tunneilla harjoitellaan opiskeltavia asioita erilaisten automaattisesti arvioitavien tehtävien ja pelien avulla. Tavoitteena on ollut parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja motivaatiota ja luoda opiskelijalle oma henkilökohtainen opintopolku, jossa järjestelmä poimisi kullekin opiskelijalle soveltuvia tehtäviä.Tavastialla ViLLE-työkalu on ollut käytössä Pintakillan opinnoissa. ViLLEn pelillisyydellä ja visuaalisuudella on saatu edistettyä opintoja ja parannettua yhteistyötä koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä.

Kuva koulutustilasta, Anne Rongas esiintyy

Anne Rongas esitteli Pulssi-hankkeen kyselytuloksia.

Anne Rongas kertoi meneillään olevan Pulssi-hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksista omassa työpajassaan. Hyvinvointisovellus-työpajassa kokeiltiin Suomen
Mielenterveysseuran kehittämää Mun mieli -sovellusta Kari A. Hintikan johdolla. Muikku- ja VOPS-pajoissa tutustuttiin Otavan Opiston omaan oppimisympäristöön Muikkuun ja sen yhteyteen laadittuun opintojen visualisointityökaluun. Esittelijöinä olivat Miia Siven, Sari Jaaranen, Riikka Turpeinen ja Saara Kotkaranta.

Päivän lopuksi Leena Ståhlberg Suunta-palveluista herätteli ajatuksia siitä, kuinka lukio voisi tukea nuorta omannäköisen elämän rakentamisessa. Tästä puheenvuorosta päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka suuri merkitys opiskelijan kohtaamisella on. Yksittäiset kohtaamiset eivät ole koskaan yhdentekeviä ja siksikin – myös kiireen keskellä – tulisi keskittyä opiskelijaan ja muistuttaa itseään siitä, että minä olen tätä ihmistä varten juuri nyt.

Poluttamo-webinaari: Multimodaalisuus, ePortfoliot ja oppiminen

8.5.2018 klo 14-15
Webinaarihuoneen osoite:
http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/poluttamo/

Webinaarissa tarkastelemme sitä, miten erilaista oppimista ja osaamisen osoittamista voidaan tukea multimodaalisten ominaisuuksien avulla. Tavoitteena on avata erilaisen oppimisen yhteyksiä informaatioteknologian tarjoamiin esittämisen ja ilmaisemisen mahdollisuuksiin.

Raisa Laukkasen livemuistiinpanot Poluttamon ITK-workshopista 11.4.2018

Multimodaalisuutta käsiteltiin myös Poluttamon ITK-workshopissa. Tutustu Raisa Laukkasen livemuistiinpanoihin klikkaamalla kuvaa.

Oppimista tukevien opetusratkaisujen osalta avaamme sitä, kuinka opiskelija ja opettaja voivat hyödyntää multimodaalisia ominaisuuksia aineiston saavutettavuuden parantamisessa ja esittämisen rikastamisessa.

ePortfolioiden osalta tarjoamme näkymiä siihen, miten teknologiaa voidaan hyödyntää osaamisen dokumentointiin ja näyttämiseen.

Asiantuntijoina Merja Saarela ja Tarjaleena Tuukkanen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumislomake

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan!

Webinaariosallistujan ohjeet

Taidekasvatuksen näkökulmia multimodaalisuuteen

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti: Raisa Laukkanen, Kansalaisfoorumi

Kuva: Raisa Laukkanen

Kuva: Raisa Laukkanen

Olen taidekasvattajana oppinut yhdistämään eri ilmaisukanavien samanaikaisen hyödyntämisen eli multimodaalisuuden ensisijaisesti taidekokemuksiin. Taiteen yhteydessä puhutaan myös moniaistisuudesta. Poluttamo-hankkeessa sain asiaan uuden ulottuvuuden, kun tutustuin multimodaalisuuteen verkkosivujen saavutettavuuden näkökulmasta. Multimodaalisuus on Poluttamo-hankkeen läpileikkaava teema, ja se on yhteisöllisen taidekasvatuksen kautta mukana myös Kansalaisfoorumin hankkeessa soveltaman vertaisvalmennuksen menetelmissä. Taidekasvatuksesta voi ammentaa syvyyttä multimodaalisuuteen, esimerkiksi hyödyntämällä kehollisuutta ja taiteen tietoa.

Taiteessa multimodaalinen ja kehollinen lähestymistapa on aina ollut luonteva, ja nykytaiteen teoksissa yhdistyvät usein ääni, kuva ja fyysiset aistimukset. Lisäksi taidekasvatuksessa puhutaan taiteen tiedosta, joka on luonteeltaan hyvin erilaista kuin tieteellinen tieto. Taiteen tieto ei tarkoita taidehistorian tuntemusta tai taiteen tekniikoiden hallintaa, vaan se liittyy ihmisen kokemuksellisuuteen, toisten kohtaamiseen, maailman näkemiseen eri tavoin, ja auttaa turvallisesti ymmärtämään, ettei lopullista totuutta ole.

Kehollisuutta ja taiteen tietoa hyödynnetään jo terapeuttisina menetelminä, mutta keholliselle ja taiteelliseen toimintaan keskittyvälle vertaisvalmennuksellekin on paikkansa. Poluttamo-hankkeessa vertaisvalmennusta on käytetty toisen asteen opiskelijoiden opiskelun tukemiseen dialogisia, draamallisia ja erilaisia kuvallisia menetelmiä soveltaen. Elämän suunnan valinta ei nimittäin tapahdu vain älyllisellä ja tiedostetulla tasolla, vaan se on moniulotteisen identiteettityön tulosta. Ammatinvalinta on tunteisiin perustuva päätös, jossa esteettisellä ulottuvuudella on osansa. Sitä puolta vain harvoin sanallistetaan, ja perusteluissa viitataan käytännöllisiin tai järkisyihin. Yhteisessä taiteellisessa toiminnassa tuotettu kokemus voi joskus tarjota merkittävämpää vertaistukea kuin sanallisesti ilmaistu.

Myös verkkopalveluiden multimodaalisuus tarkoittaa käytännössä erilaisin kehollisin tavoin sisällön lähestymistä. Koska taiteessa olennaista on mahdollisten maailmojen testaaminen, voisivat taiteelliset menetelmät ja ajatus taiteen tiedosta tarjota myös saavutettavuuteen kiinnostavia mahdollisuuksia. Jos suurin osa digitaalisista palveluista on rakennettu näköaistin varaan, muuttuuko tiedon ja kokemuksen luonne olennaisesti ilman näköaistia? Mitä on digitaalisten palveluiden estetiikka ilman näköaistia?

Saavutettavuus on kuitenkin se kohta, jossa taiteen multimodaalisuus eroaa verkkopalveluiden multimodaalisuudesta. Varsinkin materiaaliin sitoutumattomien nykytaiteen teosten ymmärtäminen ja tulkinta vaativat niiden multimodaalisen ja ilmiölähtöisen luonteen ymmärtämistä, mikä tekee nykytaiteesta joskus hankalasti lähestyttävää. Nykytaiteen museossa hämmentävää teosta tutkaillessaan voikin tuntea itsensä havaintokyvyiltään hyvinkin rajoittuneeksi, vaikka teos kosiskelisi kaikkia aisteja.

ITK-workshop: Digiajan oppimispolkuja ohjaamassa

Raisa Laukkasen livemuistiinpanot Poluttamon ITK-workshopista 11.4.2018

Kuva: Raisa Laukkanen

Poluttamo oli mukana Hämeenlinnassa 11.-13.4.2018 järjestetyssä ITK2018 – Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssissa.

Digiajan oppimispolkuja ohjaamassa -workshop

Aika: 11.4.2018 klo 10-17

Koe ja oivalla uusia tapoja hyödyntää teknologiaa osaamisen kasvattamisessa ja näkyväksi tekemisessä.

Raisa Laukkasen livemuistiinpanot Poluttamon ITK-workshopista 11.4.2018

Kuva: Raisa Laukkanen

Päivän aikana testasimme menetelmiä ja sovelluksia sekä keskustelimme pedagogiikan ja ohjauksen tulevaisuudesta. Fasilitaattorit ovat itse olleet kehittämässä ja pilotoimassa menetelmiä aidoissa tilanteissa omien opiskelijoidensa kanssa. Testissä oli myös Vive-VR-maaliruiskusimulaattori. Päivästä sai osaamismerkin.

Työpaja oli tarkoitettu opetushenkilöstölle, opoille, suunnittelijoille sekä oppilaitosjohdolle.

Työpajat

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi – 11.-13.4.2018, Hämeenlinna

Kukin osallistuja sai valita kolme työpajaa kuudesta. Työpajoja oli käynnissä aina kaksi rinnakkain.

  1. Multimodaalisuudesta oppimisessa ja portfolioissa
  2. Merkityksellistä osaamista osaamismerkeillä
  3. Vertaisvalmennuksella suuntia tulevaisuuteen
  4. Tee tutkinnon osaa monimuotoisesti ViLLEssä ja tutustu analytiikkaan
  5. Kylmä keikka -escape room – tiedonhallintataidot kuntoon
  6. Opintojen visualisoinnilla ryhtiä opiskeluun

 

Poluttamo mukana SeOppi 2/2017 -lehdessä

Poluttamo-hankkeen etenemisestä SeOppi-lehdessä:

ePortfolio ja multimodaalisuuden hyödyntäminen osaamisen digitaalisessa dokumentoinnissa

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Merja Saarela, HAMK & Taru Koivisto, Kiipulan ammattiopisto

Kuva SeOppi-lehden artikkelisivustaNykynuoret elävät maailmassa, jossa heidän on pystyttävä vastaanottamaan, tulkitsemaan ja tuottamaan monenlaista informaatiota. Kriittisiä tekijöitä oppimiselle ovat esteettömästi saavutettavat mahdollisuudet opiskella ja toimia ominaisuuksistaan riippumatta yhdenvertaisesti muiden kanssa. Koulutuksen saavutettavuuskynnystä pyritään madaltamaan monin tavoin kaikkialla maailmassa. Jos nuorella on oppimisvaikeuksia, tiedon omaksuminen on hidasta ja oppimiskokonaisuuksien hahmottaminen on vaikeaa. Oman osaamisen osoittaminen ja näkyväksi tekeminen muodostuvat suureksi haasteeksi. Huonot oppimiskokemukset ja epäonnistuminen vahvistavat negatiivista käsitystä itsestä oppijana. Oppimista avustavalla teknologialla ja informaation multimodaalisilla ratkaisuilla voidaan vahvistaa myönteisiä oppimiskokemuksia, yhdenvertaistaa tiedon saavutettavuutta ja oman osaamisen näkyville tuomista, kuten Kiipulan ammattiopiston valmentavan koulutuksen opiskelijoiden kokemukset osaamisensa digitaalisesta dokumentoinnista ja ePortfolioiden rakentamisesta osoittavat.

Multimodaalisuus ja sen hyödyntäminen

Kun informaatio paketoidaan useaan muotoon ja jaetaan usealla viestintäkanavalla, puhutaan multimodaalisuudesta.  Multimodaalisuutta hyödyntävissä ratkaisuissa samaa informaatiota voidaan vastaanottaa, tuottaa ja esittää useammassa erilaisessa muodossa, kuten tekstinä, äänenä ja kuvina. Eri muodoissaan informaatio voidaan yhdistää päällekkäisiksi tai peräkkäisiksi esityksiksi. Tiedon vastaanottajan näkökulmasta multimodaalisesti rakennettu informaatio on mahdollista vastaanottaa usealla aistikanavalla. Näin eri tavoin tietoa omaksuvat, ymmärtävät ja tuottavat henkilöt saavat paremmat mahdollisuudet informaation tulkitsemiselle, tuottamiselle ja oppimiselle. Multimodaalisuutta hyödyntämällä voidaan rakentaa saavutettavia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä sekä luoda mahdollisuuksia osaamisen näkyväksi tekemiseen.

Multimodaalisilla ratkaisuilla dokumentoitu aineisto voidaan myös jakaa multimediaalisesti usealla viestintäkanavalla. Esimerkiksi ePortfolioon voidaan tuoda osaamista dokumentoivaa aineistoa, joka voi olla erilaisia tekstiaineistoja, kuvia, videoklippejä, äänitteitä, käsitekarttoja, kaavioita ja graafeja, luonnoksia tai edellisten yhdistelmiä. Portfolio on eräänlainen ”salkku”, johon kootaan dokumentoitu osaaminen. Portfoliota tarvitaan usein työn ja jatkokoulutuspaikan hakemisessa. Digitaalinen teknologia mahdollistaa monenlaisten aineistojen dokumentoinnin ePortfolioon. Multimodaalisia ratkaisuja hyödyntävä dokumentointi luo monipuolisemmat mahdollisuudet koostaa ja esitellä haluttua osaamista halutulla tavalla ePortfoliossa.

ePortfolioita valmentavan koulutuksen opiskelijoiden kanssa

Koivisto (2017) tutki Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään ePortfolion käyttöä valmentavan koulutuksen opiskelijoilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota Kiipulan ammattiopiston, valmentavan koulutuksen opiskelijoille digitaalisia portfoliota, joilla opiskelijoiden taidot tulevat näkyväksi. Tavoitteena oli antaa tasa-arvoisemmat mahdollisuudet erityisopiskelijoille kehittyä digitalisaation eri osa-alueilla ja samalla parantaa heidän työ- tai opiskelupaikan saamista tulevaisuudessa.

Valmentavassa koulutuksessa akateemiset ja tieto- ja viestintätekniikan (tvt) taitotasot vaihtelevat huomattavasti eri opiskelijoiden kesken. Luku- ja /tai kirjoitustaidot voivat olla hyvät tai niitä on niukasti. Kaikissa tapauksissa oman ansioluettelon tai taitojen esittäminen kirjallisessa muodossa on haasteellista tai osin jopa mahdotonta.

Koivisto tutki valmentavan koulutuksen opiskelijoiden ePortfolioiden työstämisprosessia osaamisen dokumentoinnin suunnittelusta valmiiksi tuotteeksi. Valmentavan koulutuksen opiskelijoita ohjattiin tuottamaan ePortfolioon informaatiota multimodaalisesti. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut on jäsennelty kuviossa 1.

Kuvio 1. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut (Koivisto 2017, 30).

Kuvio 1. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut (Koivisto 2017, 30).

ePortfolion parhaat ominaisuudet

Koiviston menetelmänä oli kokeilemalla yhteiskehittäminen ja havaintojen pohjalta uusien tapojen luominen. Opiskelijat harjoittelivat videoiden kuvaamista ja kohteena olemista sekä editointia. Videoihin liitettiin tekstiä ja niitä muokattiin erilaisilla ohjelmilla. Nuoret omaksuivat teknisten välineiden käytön innokkaasti kokeilemalla. Rohkeus olla kuvauskohteena, ja työtehtäviin keskittyvä kuvaaminen onnistuivat suunniteltua nopeammalla aikataululla. Videoista tuli ePortfolioiden sisällön kannalta tärkein ja informatiivisin osuus. Videoiden lisäksi kuvat, tekstit, työvaltaiset ja kokemukselliset opiskelumenetelmät lisäsivät opiskelijoiden halua kehittää omaa ePortfoliota omannäköisekseen.

Vuoden aikana opiskelijoiden taidot kasvoivat, videoiden kuvaaminen ja kuvattavana oleminen antoivat itsevarmuutta ja kokemusta kertoa itsestään luonnollisemmin kuin opintojen alkaessa. Opiskelijat kertoivat, että kuvaaminen videolle on auttanut kertomaan omia mielipiteitä tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Videon esittäminen verkostokokouksessa tai kotona on tuonut opiskelijan oman mielipiteen uudella tavalla esille, koska oman mielipiteen kertominen on monelle nuorelle vaikeaa uudessa, jännittävässä tilanteessa tai vaikeasta asiasta puhuttaessa. Kaiken kaikkiaan ePortfolion sekä tvt-osaamisen kehittyminen vahvistivat opiskelijoiden itseluottamusta ja toivat näkyviin taitojen kehittymisen.

Digitaalisissa työkaluissa tekniikan on oltava helppokäyttöistä ja luotettavasti toimivaa. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa käytettyihin dokumentointityökaluihin on jäsennelty kuvioon 2. ePortfolioksi valittavan työkalun on hyvä olla sellainen, että opiskelija pystyy sen helposti jakamaan eteenpäin luettavaksi. Opiskelupaikan tai työnhakutilanteessa vastaanottavan tahon käyttöä helpottaisi, jos ePortfolion voi avata ilman kirjautumista tai käyttää salasanaa avaamiseen. Lisäksi opiskelijoita pitää ohjata videoiden kuvaamiseen, tallentamiseen, jakamiseen ja käyttämiseen monipuolisemmin. Ilmaisten työkalujen käyttö on osoittautunut hyväksi tavaksi koota osaamista eri palveluihin. Näin käyttäjille avautuu tasapuoliset mahdollisuudet käyttää ja kehittää omannäköisiään ePortfolioita opiskelujen päätyttyäkin.

Kuvio 2. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa dokumentointityökaluihin (Koivisto 2017, 64).

Kuvio 2. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa dokumentointityökaluihin (Koivisto 2017, 64).

Tutkimusprosessin myötä opiskelijoiden käyttökokemukset havainnollistivat myös oppilaitoksen tvt-työn kannalta digitaalisia ratkaisuja, jotka tukevat arjen taitojen vahvistumista ja mahdollistavat osaamisen dokumentoinnin sekä näkyväksi tekemisen. Tuloksia hyödynnetään jatkossa myös oppilaitoksen henkilöstön tvt-osaamisen kehittämisessä.

Lähteet

Koivisto, T. 2017. ePortfolio: valmentavan koulutuksen opiskelijoiden osaaminen näkyväksi digitaalisesti. Hämeen ammattikorkeakoulu. Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä, YAMK, Opinnäytetyö. Theseus.fi, http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100915892

Toista syksyä kohden

Syksy on monin paikoin käynnistynyt huiskeella. Heinä-elokuun vaihteessa lomilta palattiin uusin ideoin ja täynnä tarmoa.

Poluttamon osalta lukuvuosi 2017-2018 on todellinen näytön paikka. Olemme kehittäneet vajaan kahden vuoden aikana monia uusia menetelmiä testaamalla, pilotoimalla ja niistä oppimalla. Nyt tänä lukuvuonna lähdemme viemään oppeja edelleen eteenpäin ja todentamaan, että tähänastiset päätelmät vastaavat todella sitä oikeaa todellisuutta.

Visuaaliset HOPSit ovat jo siinä vaiheessa, että tiedämme niiden auttavan opiskelijaa hahmottamaan, miten opinnot etenevät. Tavoitematriisien kytkeminen visuaaliseen HOPSiin ja se, miten opiskelija näkee tavoitteensa muuttuvan konkreettiseksi esim. käyttämällä erilaisia osaamismerkkejä on yksi mielenkiintoisista talven kokonaisuuksista. Hämeenlinnan lyseon lukiolaisten osaamismerkkejä on työstetty yhdessä partiolaisten, Hämeenlinnan yrittäjien ja muiden tahojen kanssa. Partiolaisten maailmassa merkkejä on suoritettu aikojen halki. Jokainen asiaan vihkiytynyt pystyykin tulkitsemaan hihansuun merkeistä osaamisen. Vastaavaa mallia haetaan nyt lukiolaisille, pinta- ja autokiltalaisille. Sudenpennusta Vaeltajaksi. Kisällistä mestariksi.

Oppimisanalytiikka ja tietosuoja-asetus, niiden yhteensovittaminen, lupakäytänteet ja tulkinnat. Kuinka oppimisanalytiikka ei tuota leimaavaa arviota vaan positiivisia uusia mahdollisuuksia? Kuinka luomme myönteisen tunnustamisen ilmapiirin? Kuinka luomme mahdollisuudet oman elämän arvioinnin kehittämiseen?

Poluttamon yksi tärkeistä kysymyksistä oli kuinka tukea oppijaa kasvamaan aktiiviseksi oppijaksi. Olemme kesän aikana testanneet mm. erilaisia sovelluksia elämänhallinnan tukemiseksi. Todella hienoja kokonaisuuksia on paljon, mutta nostaakseni yhden esiin: mielenkiintoinen palvelu on Headsted. Sivustolla kerrotaan, että “Headstedin ohjelmat perustuvat tutkittuihin psykologian ja psykoterapian menetelmiin.” Palvelun kehittäjät ovat alan tutkijoita, jotka ovat tehneet aikaisemmin töitä mm. Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkimusprojekteissa.

Palvelussa on hienosti otettu huomioon myös multimodaalisuus. Palvelun kautta käytössä olevat harjoitukset on toteutettu sekä tekstillisinä kokonaisuuksina että audiotiedostoina.

Tulemme kokoamaan pienen yhteenvedon testeistämme ja mikäli mieleesi tulee palvelu, jota meidän kannattaisi testata, pistä vinkki Kaisalle (kaisa.honkonen@eoppimiskeskus.fi).

Eipä näistä elämänhallinnan appseista haittaa ole meille hanketyöläisillekään. Varmaan meille jokaiselle on hyvä muistuttaa riittävästä unensaannista ja että työ tulee parhaiten tehtyä, kun pitää huolta sekä mikro- että makrotauoista. (Lisää HS-artikkelissa Tehokas työpäivä on täynnä taukoja). Tänään on perjantai, joten taitaa olla aika ottaa se makrotauko eli siirtyä viikonlopun viettoon.

Kaisa Honkonen / Suomen eOppimiskeskus ry

ITK-teemaseminaari: Multimodaalisuus ja oppiminen – haasteita ja mahdollisuuksia

Merja Saarelan esitysaineisto ITK-teemaseminaarista:

ITK 2017: Multimodaalisuus ja oppiminen

Jaana Kullaslahden ja Taina Juurakko-Paavolan esitysaineisto:

 

Tilaisuudessa oli jaossa Appsit ja multimodaalisuus oppimisen tukena -opas. Lisää oppaita löytyy Hämeen ammattikorkeakoulun Avustavan teknologian verstaan Oppaat-sivulta.