Langanpäitä yhteen

Poluttamon ahkerat hanketyöläiset alkavat hiljalleen olla siirtymässä lomille. Kevättä taaksepäin katsoessa täytyy sanoa, että joka puolella on tehty valtavasti hommia. Hanke alkaa väkisinkin olla loppusuoralla ja on aika sitoa langanpäitä yhteen.

Hanketta suunniteltaessa lähdettiin opiskelijan opintopolkua katsomaan neljän vaiheen kautta; Osaamisen tunnistaminen, osaamisen näkyväksi tekeminen (visuaaliset hopsit ja oppimisanalytiikka), oma opintopolku ja sujuvat siirtymät.

Hankkeessa haluttiin pureutua ongelmien juurisyihin – löytää ongelmapaikat hyvissä ajoin ennen kivikkoon ajoa. Päästä tilanteeseen, jossa kriisi ei ole vielä päällä eikä stressikäyrä korkealla ja pyrkiä ratkomaan asioita opiskelijan parhaaksi yhdessä opiskelijan kanssa.

Moni asia on muuttunutkin hankesuunnitelman tekemisen jälkeen. Ammatillisen koulutuksen reformi viedään nyt läpi, eHOKS tehdään opiskelijoiden kanssa, oppimisanalytiikka on saavuttanut tunnettuvuuspisteen (ei enää vain foliohattujen hommia), visuaalisuutta toteutetaan enemmän ja enemmän. Universal Design for Learning on rantautunut myös Suomeen ja saavutettavuusdirektiivi on voimassa.

Tarjolla on myös uudenlaisia sovelluksia oman polun tueksi. Esimerkiksi Noodi, HeadAI:n Microcompetences ja Työmarkkinatori tuovat kukin omalla tavallaan osaamista, työelämää sekä koulutusta yhteen. Käytettävyys ei vielä ole ihan huipussaan, mutta ratkaisuja selkeästi on tulossa. Myös Opintopolku.fi kehittyy osana osaamisen osoittamista – opintosuoritukset löytyvät nyt kootusti yhdestä paikasta osana Oma Opintopolku -palvelua.

Digitaalisten palveluiden toisiinsa linkittäminen etenee myös hankkeiden voimin. Esimerkiksi Compleap-hankkeessa tavoitteena on valtion tarjoamien palveluiden yhteennivominen uusiksi, EU:n laajuisiksi digipalveluiksi. Vielä kun yksityisten toimijoiden kehittämät palvelut saataisiin kytkettyä valtiollisiin ja tieto oikeasti liikkumaan käyttäjän haluamalla tavalla, olisimme vihdoin lähellä sovellusta, joka toisi esiin oman potentiaalin uusillakin työmarkkinoilla.

Poluttamon keväästä nostoina voidaan ottaa esiin pelillistämiseen liittyneet kehitystyöt. Lapin AMKn kirjastoväen kehittämä Kylmä keikka – tiedä tai tuhoudu – tuo opiskelijoille uuden tavan opiskella tiedonhankintaa ja -hallintaa. Tiedonhankintataitojen lisäksi pelissä harjoitellaan ryhmässä toimimisen taitoja sekä omaa toimintaa erilaisissa rooleissa. Peli on suunnattu toiselle asteelle, mutta haastetta löytyy kyllä myös korkea-asteen opiskelijoille.

Toinen nosto on Hämeenlinnan Lyseon lukion yrittäjyyden osaamismerkkityö. Työssä on mukana muun muassa TAT, HAMK, paikallisia yrittäjiä sekä YES-keskus. Tavoitteena on luoda polku, jossa yrittäjyysvalmiuksia tuetaan asteittain oppijan kehitysvaiheet ja opetussuunnitelmat huomioon ottaen. OPSien lisäksi sisällöt tulevat tukemaan EU:n 2016 julkaisemaa EntreCompia. Kokonaisuuden suorittamisesta muodostuu Yrittäjyys-sertifikaatti. Parhaillaan mallinnetaan opintojen taitolistausta eri kouluasteille peruskoulusta korkeakouluun. Merkkiä päästään pilotoimaan syksyllä.

Kolmantena nostona mielenkiintoinen pilottikokonaisuus oli Otavan Opiston opojen vetämä Polku tulevaisuuteen -ryhmä. Oman polun löytäminen ja unelmien tavoitteellistaminen ei ole helppo rasti. Turun yliopiston eri hankkeissa tuottama tulevaisuusohjauksen työkalupakki tarjoaa hyviä välineitä myös nettilukion tarpeisiin. Tilanne, jossa opiskelijat ovat fyysisesti kaukana toisistaan, eivätkä ole koskaan tavanneet, vaatii ohjaajilta erityistä herkkyyttä ja taitoa luoda luotttamuksen ilmapiiri. Ryhmän toiminnasta on kerrottu tarkemmin aikaisemmassa bloggauksessa.

Syksyllä tiivistämme hankkeen opit ja ajatukset, jotta niistä olisi iloa ja apua myös muille. Pyrimme löytämään vielä keinoja, joilla hankemaailman tuotokset olisivat itsekin multimodaalisia ja saavutettavia.

Nyt on Poluttamonkin osalta kesäisen hengähdystauon paikka. Tavataan jälleen syksyllä – luvassa mm. monimediallisia julkaisuja sekä webinaareja ja tapahtumia. Aurinkoa kesäpoluille!

Teksti: Kaisa Honkonen, Niina Kesämaa
Kuva: Pixabay

Mainokset

Poluttamo mukana ITK-konferenssissa

Poluttamo-hanke on mukana ITK-konferenssissa Hämeenlinnassa 5.-7.4.2017.

ITK-workshop
Datapaja – data ja oppiminen haltuun
5.4.2017 klo 14-17

Työpaja johdattaa osallistujat konkreettisesti datan ja oppimisen äärelle. Samalla tapahtuma toimii dataa hyödyntävien oppilaitosten ja sovelluksia kehittävien yhtiöiden ja muiden toimijoiden törmäyttäjänä. Alustuksissa esitetään helposti ymmärrettäviä esimerkkejä datan hyödyntämisestä oppimisessa. Pajan aikana kerätään kehittäjille hyödyntäjäorganisaatioiden tarpeita, jotka puretaan pajan lopuksi sekä edistetään alan toimijaverkoston kehittymistä.

ITK-teemaseminaari
Multimodaalisuus ja oppiminen – haasteita ja mahdollisuuksia
7.4.2017 klo 9.30-10.45

Teemaseminaarissa haluamme nostaa esiin kolme näkökulmaa, jotka multimodaalisten ratkaisujen hyödyntäminen nostaisi fokukseen: 1) mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen, 2) saavutettavat oppimateriaalit, oppimiskokemukset, oppimis- ja työympäristöjen kehittämisen, sekä 3) osaamisen näkyväksi tekemisen mahdollisuudet. Teemaseminaarissa tarjoamme konkreettisia multimodaalisia esimerkkejä kuhunkin kolmeen näkökulmaan.

ITK-teemaseminaari
VOPS – Tolkkua omaan oppimispolkuun visuaalisella hopsilla
7.4.2017 klo 12.30-13.45

Teemaseminaarissa kerrotaan ja käydään aktiivinen yleisökeskustelu siitä, miten ja miksi yhä monimuotoisempi yksilöllinen opintopolku voidaan rakentaa helposti ymmärrettäviksi kartoiksi. Niitä voidaan käyttää työkaluina oppilaan ja ohjaajan yhteistyössä. Esittelemme pilottivaiheessa olevia malleja, joita on mahdollista sovittaa ja levittää valtakunnallisesti. Esittelemme myös täysin etäopintoina suoritettavan tutkinnon, jossa ohjauskin tapahtuu verkossa.

Tule kysymään Poluttamosta myös Suomen eOppimiskeskus ry:n messuosastolle hotellin aulaan!

OEB16: Oman opintopolun visualisointia tiekartaksi

poluttamo-kariArtikkeli julkaistu SeOppi 2/2016 -lehdessä

Teksti: Kari A. Hintikka

Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti kompleksisemmaksi. Eri asiat kytkeytyvät toisiinsa aiempaa monitahoisemmin ja syy-seuraus-suhteiden hahmottaminen on työläämpää.

Yhtenä ratkaisuna kokonaisuuden hahmottamiseen on asioiden kytkentöjen visualisointi. Viime vuosina on yleistynyt infografiikka, jonka avulla visualisoidaan helposti ymmärrettäväksi monimutkaisia kokonaisuuksia, kuten yksittäinen ilmiö maailman eri valtioissa tai mobiililaitteiden ja -sovellusten ekosysteemi.

Erilaiset monitoroinnit ja visualisoinnit ovat olleet arkea ylläpitotehtävissä työskenteleville jo pitkään. Niiden avulla hahmotetaan tarkasteltava kokonaisuus ja esimerkiksi yksittäiset käyttäjät ja heidän käyttäytymisensä reaaliaikaisesti. Samalla voidaan tehdä ennakointeja ja arviointeja yllättävien tapahtumien varalle sekä tarkkailla esimerkiksi budjetin toteutumista.

Mobiilit liikuntasovellukset, kuten Endomondo ja Moves, ovat esimerkkejä datan visualisoinnista tavallisen ihmisen arjessa. Visualisointien avulla näkee helposti etenemisensä kohti tavoitteitaan sekä voi tarkastella muun muassa etenemisen vauhtia ja kestävyyttä.

Visualisointi auttaa moneen

ESR-rahoitteisen Poluttamo-hankkeen tavoitteena on rakentaa sujuvia siirtymiä opiskelun ja työelämän, työelämän ja opiskelun sekä näiden yhdistelmien välillä. Keskeisessä roolissa on opiskelijan henkilökohtainen opintopolku ja sitä tukevat ohjaustoimet.

Suomessa otettiin vuonna 2016 käyttöön lukiokoulutuksessa ja peruskouluissa uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma (OPS), jonka yksi ulottuvuus on monipuolisesti koottava opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Poluttamossa kehitetään VOPS:eja eli HOPS:in visualisointeja varsinaisten ohjaustoimien tueksi.

Poluttamon oppilaitokset ovat erityyppisiä kuten niiden opinnotkin. Niin ikään HOPS:ia voidaan visualisoida monista eri näkökulmista, kuten opintojen aloittaminen ja suunnittelu, opintojen eteneminen, vaihtoehtoiset opintopolut ja mitä ammatteja tai jatko-opintoja omat opinnot mahdollistavat. Otavan Opisto kehittää visuaalisen HOPSinsa pääasiassa nettilukiolaisten tarpeisiin. Nettilukio on ylioppilaskirjoituksia lukuunottamatta täysin verkossa toimiva aikuislukio.

Poluttamossa kehitetään useita VOPS-malleja, joista tässä esitetään yksi. Otavan Opisto esittelee VOPS:insa ensimmäisen kehitysversion OEB2016-konferenssissa. VOPS:in suunnittelusta vastaavat verkko-ohjaajat Saara Kotkaranta ja Anna Harmaa sekä konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija Kari A. Hintikka.

Otavan Opistossa pääosa opiskelijoista on etäopiskelijoita. Opiskelijan ja verkko-ohjaajan vuorovaikutus tapahtuu pääosin netitse. VOPS muodostaakin helposti hahmotettavan, yhteisen pohjan keskustelulle nykytilanteesta ja etenemisestä.

Opintojen alussa opiskelija täyttää taustatietolomakkeen, jossa hän määrittelee, aikooko esimerkiksi suorittaa lyhyen vai pitkän matematiikan, mitä kieliä hän aikoo suorittaa, onko tavoitteena vain lukio ja / tai ylioppilaskirjoitukset ja onko opiskelijalla aiempia, hyväksiluettavia opintoja.

Nämä valinnat muodostavat VOPS:ille perustan. Opintopolun visualisointi räätälöityy automaattisesti näyttämään vain kyseisen opiskelijan kannalta merkitykselliset asiat. Opiskelijan etenemisnäkymässä ei näy esimerkiksi ylimääräisiä kieliä tai kursseja. Valintoja voi toki muuttaa opintojen aikana.

Suoritettavia lukio-opintoja voidaan jaotella monin tavoin. Ne voivat olla valtakunnallisesti pakollisia tai valinnaisia ja täydentäviä. Opiskelija voi merkitä erilaisia tavoitteita, mitkä kurssit on suoritettava, mitkä olisivat kiinnostavia ja mitkä hyödyllisiä jatko-opintojen kannalta.

Erilaisilla väreillä opiskelija hahmottaa nopeasti erilaiset suoritukset ja jo suoritetut kurssit. Aistiesteisiä varten Otavan Opiston VOPS:iin suunnitellaan symboleita värien lisäksi.

Otavan Opiston VOPS:in varhainen luonnosversio suomeksi.

Otavan Opiston VOPS:in varhainen luonnosversio suomeksi.

Reaaliaikaista työuramallinnusta

Kun opinnot etenevät, opiskelija näkee etenemisensä erivärisinä ja -muotoisina yksikköinä. Ensimmäisessä kehitysversiossa keskitytään vain yksittäisten kurssien etenemiseen, mutta jos opiskelija haluaa, hänelle voidaan tarjota monipuolista dataa visualisoituna liikuntasovellusten tapaan. Opiskelijalle voitaisiin näyttää esimerkiksi hänen opiskelurytminsä, kuten mihin aikaan vuorokaudesta ja minä viikonpäivinä hän keskimäärin opiskelee ja kuinka kauan. Opiskelija voisi halutessaan laittaa itselleen tavoiteajan ja VOPS ilmoittaisi liikuntasovellusten tapaan etenemisestä.

Tällaisissa ratkaisuissa on huomioitava, että oman opiskelutahdin helppo hahmottaminen ei välttämättä kannusta kaikkia opiskelijoita vaan ehkä päinvastoin. Siksipä tämäntyyppiset ratkaisut suunnitellaan tukemaan nimenomaan henkilökohtaista opintopolkua ja valinnanvapautta.

Toisaalta verkko-ohjaaja pystyy tekemään samaa opiskeludataa analysoimalla paljonkin päätelmiä oppilaan etenemisen ennakoinnista. Tätä dataa voidaan myös verrata muihin ja aiempiin opiskelijoihin ja tämä kaikki voidaan visualisoida perinteisiä tilastoja paremmin hahmotettavaksi.

Kun opinnot ovat edenneet pidemmälle, VOPS:issa siirrytään seuraavaan vaiheeseen eli lukion ja / tai ylioppilaskirjoitusten suorittamiseen ja niiden aikatauluttamiseen. Tässä kohden VOPS toimii ajanhallinnan ja suunnittelun tukena.

Euroopan Sosiaalirahaston yhtenä painopistealueena ovat sujuvat siirtymät tällä ohjelmakaudella vuoteen 2020 asti. VOPS:in avulla voitaisiin mallintaa monipuolisesti opiskelijan jatko-opinto- ja ammattivaihtoehtoja.

Suomessa toimii Opetushallituksen ylläpitämä Opintopolku.fi-verkkopalvelu, jossa oppilaitokset ja korkeakoulut ylläpitävät koulutustensa tietoja. Sen avulla voi esimerkiksi selailla eri aloja ja tutkintoja ja niiden sijaintipaikkoja, hakea koulutuksiin ja tutustua valintaperusteisiin.

Opintopolku.fi tarjoaa avoimen rajapinnan datanvaihdolle (API). Sen avulla voitaisiin peilata automaattisesti ja reaaliaikaisesti opiskelijan suorittamia ja aikomia kursseja esimerkiksi haluttujen ammattien koulutusten valintaperusteisiin. Visuaaliseen HOPSiin rajapinnan kautta yhdistetyn Opintopolku-palvelun kautta opiskelija näkisi, mitä häneltä edellytetään, jotta hän voisi hakea tiettyyn koulutusohjelmaan ja oppilaitokseen. Dynaamisen VOPS:in avulla opiskelija ja ohjaaja voisivat yhdessä järjestellä opiskelijan opintopolkua haluttuihin suuntiin, eräänlaiseksi kartaksi opintojen etenemiselle.

Poluttamo-artikkeleita SeOppi-lehdessä

Poluttamo-hanke on mukana Suomen eOppimiskeskus ry:n uunituoreessa SeOppi-lehdessä kolmella artikkelilla:

  • Merja Saarela: Multimodality and learning: Increasing understandability and accessibility
  • Kari A. Hintikka: Oman opintopolun visualisointia tiekartaksi – Personal learning paths as visual roadmaps
  • Lasse Seppänen: Oppimisanalytiikka hälyttää toimimaan – Learning analytics call out for action

Lehti on selattavissa sähköisesti Slidesharessa sekä pdf-versiona.

Aamuvieraana Yksilöllisyyttä opintopolulle -hanke

Poluttamo kuuluu Zoomi-hankeperheeseen. Meillä onkin useita serkushankkeita, joissa tutkitaan ja kehitetään samoja asioita, mutta eri näkövinkkelistä. Zoomin järjestämiin tapaamisiin ei aina kaikki hanketoimijat pääse ja toisaalta tapaamissa ei aina välttämättä ehditä juttelemaan kaikesta hankkeissa meneillään olevasta. Päätimme siis kutsua muita zoomilaisia meille kylään esittelemään omia hankkeitaan.

Meillä Poluttamossa on aina viikon virtuaaliaamukahvi tarjolla maanantaisin Adobe Connect -yhteyden välityksellä. 31.10. mukaan tuli Yksilöllisyyttä opintopoluille -hankkeen Susanna Kankaanranta.

Yksilöllisyyttä opintopoluille -hankkeen tavoitteena on muun muassa:

  • Ymmärryksen luominen opiskelijoille valinnan mahdollisuuksista esimerkkipolkujen avulla.
  • Henkilöstön koulutus opintopoluille ohjaamiseen
  • Peruskouluyhteistyön kehittäminen
  • Opiskelijan henkilökohtainen ohjaus omalle polulle
  • Malli osaamisen tunnistamiselle

Olemme Poluttamossa miettineet opintojen visualisointia visuaalisen HOPSin eli visuHOPSin kautta. VisuHOPSin tarkoituksena on luoda opiskelijalle selkeä käsitys, missä hän on opintojen suhteen menossa.

Susanna esitti heidän hankkeessaan rakennettavia esimerkkipolkuja, jotka auttavat oppijaa hahmottamaan jo ennen opintojen alkua, mitä edessä on. Tavoitteena on siis varmistaa, että oppija on löytänyt oman alansa jo ennen kuin opinnot virallisesti oppilaitoksessa alkavat.

Nuorten koulutukseen Saimaan ammattiopisto – SAMPOssa on luotu ThingLinkin päälle esittelyt, joista pääsee katsomaan miten eri aloilla opitaan.

Verkossa olevien aineistojen lisäksi SAMPOssa on kokeiltu peruskoulun ysiluokkalaisten kanssa tutustumispäivää. Eli yhden päivän ajan tehdään samoja asioita kuin tulevassa oppilaitoksessa tehtäisiin. Muurarit kokeilevat muurausta, kokit kokkien tehtäviä.

Tämän tyyppinen tutustumispäivä oli koettu hyväksi. Vielä emme tilastoja kuulleet miten nämä toimenpiteet ovat kenties vaikuttaneet keskeyttämisiin, mutta hanke on vielä käynnissä 2018 asti, joten Poluttamon porukka ainakin odottaa mielenkiinnolla näitä tuloksia.

Jäimme Susannan esityksen jälkeen toviksi pohtimaan miten heidän visuaalinen hahmotuksensa ja meidän visuHOPS täydentäisivät toisiaan. VisuHOPS pohjautuu ePerusteisiin samoin kuin tietenkin visuaalinen opintosuunnitelma. VisuHOPS on siis oikeastaan seuraava askelma opiskelijalle: näitä tulit opiskelemaan ja näin opintosi etenevät. Selkeä synergia hankkeiden välillä siis on.

Seuraava aamuvieras meille tulee Siirtymät sujuviksi eli SISU-hankkeesta. Silloin tutustumme heidän näkemykseensä, kuinka toisen asteen siirtymiä voidaan tukea ja ohjata.

Teksti: Kaisa Honkonen

Kansalaisfoorumin pilotti LukioStartti on käynnistynyt

Hämeenlinnan lyseon lukiossa aloitti Poluttamo-hankkeen pilotti, LukioStartti-kurssi syksyllä 2016. Kurssi kestää lukuvuoden 2016-2017 kokoontuen kerran kahdessa viikossa. Kaksitoista uutta lukion ykköstä ilmoittautui kurssille ja vetäjinä toimivat opinto-ohjaaja Tiina Mäki, uskonnon- ja psykologian lehtori Päivi Toroi ja erityisopettaja Anna-Leena Mäkinen. Viime lukuvuonna ryhmän mentoreiksi koulutettiin kolme lukion silloista ykkösluokkalaista, Jaakko Kleemola, Anni Heikkilä ja Sanni Leppänen.

LukioStartin tavoitteena on selkeyttää omaa opintopolkua ja tehdä näkyväksi omaa osaamistaan vertaisvalmennuksen harjoittein ja työkaluin. Ryhmässä käsitellään ajankohtaisia ryhmäläisiltä tulleita kysymyksiä. Ensimmäiset kaksi tapaamista ovat menneet tutustumiseen ja kurssikokonaisuudesta kertomiseen, käytännön asioiden hoitamiseen ja tulevien aiheiden jäsentämiseen. Kurssilla tullaan käsittelemään mm. ajankäyttöä, motivaatiota, tulevaisuutta, koulun käytänteitä, kokeita, opiskelutekniikkaa ja yo-kirjoituksia.

Aiheita käsitellään keskustellen ja toiminnallisten harjoitteiden avulla. Voimme myös vierailla tai kutsua asiantuntijoita tapaamisiin. Kansalaisfoorumilta olemme saaneet koulutusta vertaisvalmennuksesta sekä pienryhmä- ja mentorointimenetelmien käytöstä, mm. Grow-malli. Kansalaisfoorumi tukee toimintaamme lukuvuoden ajan tarjoamalla edelleen koulutusta ja asiantuntijapalveluja. Syksyllä pienryhmään on tulossa mm. taidelähtöisten menetelmien osaaja.

Opiskelijoille on tehty OneNoten Classroomiin profiilit, joihin he aloittavat kirjoittamaan oppimispäiväkirjaa havainnoistaan ja oppimastaan. Tavoitteena on tehdä opettajamentorit mahdollisimman tarpeettomiksi ja opiskelijamentorit tarpeellisiksi. Alun tutustumisen jälkeen opiskelijamentoreilla on tarkoitus tavata kokoontumisten välillä myös pari- tai pienryhmämentoroinnin merkeissä.

Hankkeen mahdollistamana voimme tarjota kokoontumisissa pientä välipalaa opiskelijoille. Se on kouluarjen luksusta ja tekee tapaamisista entistä mukavampia. Opettaja- ja opiskelijamentoreista on muodostunut kiinteä, motivoitunut ja toimiva ryhmä, jolla tapaamisten suunnittelu onnistuu luontevasti yhteistyössä. Tästä jatkamme eteenpäin positiivisissa merkeissä.

Teksti: Jaakko Kleemola, Anni Heikkilä ja Sanni Leppänen

Merihirviöt kollektiivisena oppimispolkuna

Poluttamon yhtenä tavoitteena on luoda VOPSeja eli visuaalisia HOPSeja. Niiden avulla visualisoidaan opiskelijalle hänen henkilökohtaisen opintopolkunsa etenemistä ja mahdollisia vaihtoehtojaan helposti omaksuttavassa muodossa.

VOPSeja voidaan kuitenkin käyttää moniin tarkoituksiin henkilökohtaisen opintopolun lisäksi, kuten jatko-opintojen ja ammatinvalinta-ohjaukseen. Periaatteessa voidaan esimerkiksi näyttää samassa VOPSissa opiskelijalle hänen tähän asti suorittamansa opinnot sekä hakea koneellisesti netistä, mitkä jatko-opintolinjat painottavat näitä opintoja. Vastaavasti opiskelija voisi nähdä VOPSista mitä opintoja häneltä puuttuu näitä opintolinjoja ajatellen.

3746073372_603c3436cb_z

Kuva: Bruno Girin, CC BY-SA 2.0

Yksi lähestymistapa on itineraarit eli reittikuvaukset ja myös esimerkiksi Afrikan tähti -lautapeli. 1400-1700-lukujen löytöretkeilyssä ja merimatkoissa Eurooppa kartoitti itselleen tuntemattomia maailman alueita.

Aluksi kartat eivät olleet eksakteja etäisyyksiltään eikä kartoitettujen alueiden muodoiltaan. Sen sijaan ne sisälsivät runsaasti muuta visuaalista informaatiota, kuten hyvin yksityiskohtaisesti piirrettyjen merihirvioiden, löydettyjen aarteiden sekä ongelmatilanteiden sijainnit, ja myös erilaisten toiveiden ja pelkojen sijainteja.

Afrikan tähti -pelissä taas ympäri karttaa on visualisoitu erilaisia pakollisia tai nopeuttavia reittejä sekä alueelle tunnusomaisia ilmiöitä kuten villieläimet.

Oppimisanalytiikan ja laadullisten kyselyjen avulla voitaisiin yhdistää ja visualisoida opiskelijalle kartoittamaton maasto eli oma opintopolku, missä aiemmat opiskelijat ovat olleet. VOPS voisi näyttää aiempien opiskelijoiden löytöjä, aarteita, toiveita ja pelkoja.

Merihirviöiden eli aiempien opiskelijoiden kokemusten avulla ohjaaja ja opiskelija voisivat ehkä käsitellä helpommin vaikeita asioita. Opiskeluvalinnat ja omat ammattitoiveet ovat osittain kokemuksellisia asioita, joiden hahmottamisessa voisi auttaa niiden visualisointi merihirviöiden tapaan.

Teksti: Kari A. Hintikka

Visuaalinen OPS helpottaa omien tavoitteiden asettamista ja oman oppimispolun hahmottamista

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2016 -lehdessä

Teksti: Leena Vainio, Esko Lius, Kari A. Hintikka

Opetussuunnitelma on ammatillisessa koulutuksessa oppijan ja opettajien välinen yhteinen työväline, kun keskustellaan osaamisen hankkimisesta. Opetussuunnitelmat on kuitenkin useissa tapauksissa laadittu sellaiseen muotoon, että työväline ei oikein toimi.

Digitaalisissa ympäristöissä voi opetussuunnitelmasta ja siihen liittyvästä oppimissisällöstä luoda nykyisen teksti- tai taulukkomuodon sijaan opiskelijalle paljon helpommin ymmärrettävän visuaalisen esityksen.

Visuaalinen oppimisen polku helpottaa tavoitteiden asettamisessa, oman polun rakentamisessa ja oman osaamisen kuvaamisessa. Poluttamo-hankkeessa kokeillaan ja mallinnetaan näitä keinoja, joilla opsista rakennetaan entistä parempaa vuorovaikutusvälinettä oppijan, opettajan ja työelämän edustajien välille.

Opetussuunnitelma on hienostunut sekoitus kaikkea oppimiseen liittyvää: osaamisen tavoitteet, opetuksen sisältö, oppimistulokset, arviointi, oppimisympäristöt, aikataulut, eri oppiaineiden integroinnit ja erilaiset osaamisen hankkimisen muodot on kuvattu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin ja oppilaitoksissa näistä tehdään käytännön suunnitelma.

Mutta avautuuko perinteinen opetussuunnitelma opettajille ja opiskelijoille niin, että sen avulla voidaan tukea oppimisprosessia? Näkyykö siitä eri oppiaineiden väliset suhteet ja riippuvuudet ja antaako se kuvan tarvittavasta yhteistyöstä eri opettajien, opiskelijoiden ja työelämän välillä?

Opiskelijaa pitäisi auttaa selvittämään mitä, milloin, missä ja miten he voivat oppia ja missä järjestyksessä. Opettajien pitäisi olla selvillä kokonaisuudesta ja tarvittavasta yhteistyöstä ja työelämän edustajien pitäisi hahmottaa oma osuutensa.

Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tuo vielä uuden haasteensa. Opetussuunnitelma ei ole enää kaikille sama lineaarinen ohjeistus vaan opintojen laajuus, suoritustapa ja järjestys vaihtelevat oppijan osaamisen perusteella.

Yhteyden osaamisen arviointiin tulisi olla entistä kirkkaampi. Perinteinen kirjallinen ilmaisu ei enää pysty avaamaan kaikkia näitä eri tasoja, tarvitaan uusia menetelmiä opetussuunnitelman avaamiseen.

Pirkko Nurmi (2009) tutki väitöskirjassaan, mitkä tekijät ammatillisessa koulutuksessa hidastivat valmistumista ja aiheuttivat koulutuksen keskeytymistä. Tärkeimmät syyt olivat sosioekonomiset syyt, tukijoiden puute, luku- ja kirjoitusvaikeudet, aikaisempi huono koulumenestys, heikko itsetunto ja huonot koulukokemukset ja huono lähtötaso yleissivistävästä koulutuksesta. Kouluhyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan varhaista puuttumista, dialogisuutta ja koulun toimijoiden joustavuutta.

Yhä useampi ammatillisen koulutuksen opiskelija tarvitsee yksilöllisesti räätälöityjä koulutusratkaisuja, vaihtoehtoisia koulutuspolkuja ja mahdollisuuksia pärjätä todellisten kykyjensä perusteella. Edellisen kaltaisen tuen järjestämiseksi kaivataan uusia työkaluja sekä opettajille että oppijoille, jotta saadaan ajantasainen kuva siitä, missä mennään ja missä oppimisen vaikeudet ovat.

Kuronen (2011) on tutkinut nuorten ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ja syrjäytymisen syitä ja todennut, että koulu on tänäkin päivänä keskeinen osa nuorten elämää, ja koulussa halutaan olla. Syrjäytymisen ja keskeyttämisen syitä olisi arvioitava oppijan näkökulman lisäksi myös koulunpitoon liittyvistä rakenteellisista syistä.

Heikko koulumenestys ja -motivaatio, koulutusvalintojen vaikeus, keskeyttäminen ja koulutuksesta putoaminen voi johtua osittain siitä, että oppija ei ymmärrä missä mennään, tai mitä ja millaisia valintoja pitäisi tehdä.

Vaikka toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoima ja arvostus on kasvanut, oppijat antavat usein palautetta siitä, että kokonaiskuva opinnoista on sirpaleista. He eivät oikein tiedä, miten kaikki opiskeltavat asiat liittyvät toinen toisiinsa ja miksi juuri opiskeltavia asioita on opittava. Opettajatkaan eivät aina tunnu tietävän, mitä heidän kollegansa ovat opettaneet, tulee päällekkäisyyksiä ja jatkumo puuttuu.

Opiskelija sitoutuu ja motivoituu opintoihinsa paremmin, jos hän jo alkuvaiheessa hahmottaa mitä osaamistavoitteita hänen pitää saavuttaa ja millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia hänen valintansa tai pois valitsemisensa tuottavat.

Opetussuunnitelman visuaalinen ilmaisu tukee kokonaisuuden hahmottamista. Visuaalinen opetussuunnitelma auttaa myös hahmottamaan opintoihin tarvittavan aikataulutuksen.

Esimerkkejä opsin visualisoinnista ja sen hyödyistä jo on. Pintakillan 360-ympäristö, hevosalan kuvallinen ops sekä hotelli- ja ravintola-alan Trello-pohjainen ammattitaitovaatimusten visualisointi avaavat opiskelijalle opetuksen sisältöjä ja niiden suhteen kokonaisuuteen paremmin kuin entiset ops-välineet.

Pintakilta-esimerkissä visuaaliseen kuvaukseen on lisätty oppimissisällöt, ja ne ovat opiskelijan saatavilla myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Osa ammattitaitovaatimusten mukaisesta osaamisesta voidaan suunnitella opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa työpaikalla hankittavaksi.

Trellon käyttäminen hotelli- ja ravintolaopinnoissa on mahdollistanut entistä joustavamman ja ajantasaisemman tiedonkulun ja vuorovaikutuksen opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan välillä.

Yhteisten tutkinnon osien sisällöt saadaan myös hyvin linkitettyä näkyviin tutkinnonosiin. Moniin tutkinnonosiin on myös olemassa jo monimediaista oppimissisältöä, jonka voi myös hyvin liittää visuaalisiin koosteisiin. Malli auttaa opiskelijaa rakentamaan omaa osaamistaan ja havainnoimaan millä tasolla oma osaaminen on. Malliin voi myös liittää tulevaisuuden tavoitteita ja oppija tietää, mitä on opiskeltava päästäkseen tulevaisuuden tavoitteisiin. Näin opintojen eriyttäminen ja eri tahtiin kulkevat henkilökohtaiset polut sekä osaamisen hankkiminen opiskelijaprojekteissa helpottuvat, kun opiskelijalle selviää kokonaisuus.

Poluttamo-hanke kerää tietoa, kokeilee ja mallintaa uusia tapoja opetussuunnitelman kuvaamiseen ja avaamiseen.

Viitteet

Kuronen, I. 2011. ”Mun kompassin neula vaan pyörii” – Keskeyttämiskokemuksia ammatillisesta koulutuksesta. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 41. Viitattu 4.3.2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37589

Nurmi, P. (2009). Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Toisen asteen opettajat dialogisuutensa ja autenttisuutensa sääntelijöinä. Kuopio. Kuopion yliopiston julkaisu E. Yhteiskuntatieteet. Akateeminen väitöskirja.

Oma polku näkyviin

Ammatillinen koulutus on siirtynyt lukuvuoden 2015-16 alusta osaamisperusteisuuteen. Tänä keväänä muotoutuva ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa myös rahoituksen ja prosessit. Osaamisperusteisuus tarkoittaa sitä, että oppiminen ja osaamisen hankkiminen muuttuu entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Kaikkien – peruskoulustakin suoraan ammatilliseen koulutukseen tulevien – mahdollinen alan osaaminen huomioidaan henkilökohtaistamisessa ja opinnot etenevät omilla yksilöllisillä poluilla omien kykyjen ja tahdin mukana. Osaamispisteet kertyvät ammattiosaamisen näyttöjen – aikuisilla tutkintotilaisuuksien – kautta siinä tahdissa, kun tarvittava osaaminen on osoitettu. Osaaminen ratkaisee läsnäolon sijaan. Veroja pitää päästä maksamaan heti, kun siihen on valmiudet.

Myös työssäoppimisen aikana hankitaan uusia taitoja, joita oppilaitoksessa ei ole opiskeltu. Tarkoitus on siis etääntyä entisestään perinteisestä “työharjoittelusta”. Työssäoppimisen laatua parantaa verkossa saatavilla olevien teoriaa käytäntöön liittävien tehtävien tekeminen käytännön työtehtävien ohessa.

Aikuisten alanvaihtajat suorittavat suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa vain tarvittavat tutkinnon osat kokonaisen tutkinnon sijaan. Tämänkin voi tehdä mahdollisuuksien mukaan oman uuden työn ohessa osaamisperusteisesti.

Kaiken ylläolevan yksilöllisen ja entistä lyhyemmän koulutusputken aikana opiskelijan pitää ottaa haltuun myös elinikäisen oppimisen avaintaidot. Ennusteiden mukaan ammattia pääsee vaihtamaan n. seitsemän vuoden välein entisten kadotessa ja uusien syntyessä. Moni pääsee myös luomaan itselleen elannon yrittäjyyden kautta. Ammattialakohtaisen osaamisen lisäksi tarvitaan siis paljon nykyaikaisia itseohjautuvuuteen ja ongelmanratkaisukykyyn sekä toisten kanssa kestävästi ja terveyden säilyttäen elämisen taitoja.

Kuulostaa melkoiselta sekametelisopalta tai helposti sotkeutuvalta vyyhdiltä erivärisiä lankoja: paljon erilaista ammatillista osaamista ja elämäntaitoja haltuun yksilölliseen tahtiin oppilaitoksessa, työpaikalla ja vapaa-ajallakin, vieläpä ennen koulutukseen tuloa.

Ammattiopisto Tavastian osuudessa Poluttamo-hankkeesta keskitytäänkin ratkomaan, millä keinoin niin oppilaitos kuin opiskelijakin pysyvät kartalla siitä, mitä kukin opiskelija on jo oppinut ja mitä hänen pitää vielä oppia. Tärkeintä on toki tietää aina, mitä seuraavaksi pitää tehdä. Missä opinto ikinä tapahtuukin, oppijalla pitää olla koko ajan järkevää oman suunnitelman mukaista tekemistä.

Ajattelemme, että opiskelijan motivaatio paranee on mahdollisuus hahmottaa omaa oppimisen polkuaan ja hän hahmottaa oman työn merkityksen sen etenemisessä. Tähän käytämme alkuun osaamismerkkejä ja liitämme jatkossa mukaan myös oppimisanalytiikan hyödyntämistä ja sopivia pelillisiä elementtejä. Koska ammatillisessa koulutuksessa osaaminen osoitetaan vasta ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa, käytämme myös uutta käsitettä “oppimismerkki”, johon sen saavuttamiseksi tarvittava tieto ja harjoitteet on linkitetty. Oppimismerkin saa, kun tietyn ammattitaitovaatimuksen mukainen oppiminen on niin pitkällä, että sen osaamisen voi mennä osoittamaan. Tutkinnon osan suorittamisesta ajatus on myöntää osaamismerkki.

Lehtori Jari Välkkysen visualisointi osaamis- ja oppimismerkeistä

prezi kansi

Kehittäminen toteutetaan Poluttamo-hankkeen aikana siten, että järjestelmät ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja käyttäjäystävällisiä sekä yhteensopivia tulevien kansallisten järjestelmien kanssa.

Ks. myös:
AMKE:n ehdottama selkeä malli reformissa tarvittavasta uudistuksesta
www.kiltakoulut.fi

MyData hyötykäyttöön kouluissa

Puhuttaessa MyDatasta tai suomennettuna omasta datasta tarkoitetaan ihmiskeskeistä lähestymistapaa henkilötiedon hallintaan ja käsittelyyn. Käytännössä se henkilötieto, jota pystyt itse hallitsemaan on MyDataa.

Oppijasta kertyy yhden koulupäivän aikana runsaasti dataa erilaisiin järjestelmiin. Nykyisellään tuon datan, kuten myös tietotekniikan ja digitaalisten oppimissisältöjen hyödyntäminen kouluissa on tehotonta.

Oppilaitoksissa keskustelu henkilötiedon hallinnasta ja hyödyntämisestä on vasta alkamassa ja asian merkityksellisyyteen ollaan heräämässä. Osana Poluttamo-hanketta on tavoitteena selvittää, miten MyData-lähestymistapaa voitaisiin hyödyntää oppimisessa yleensä ja erityisesti sujuvan siirtymisen mahdollistamisessa seuraavaan koulutukseen. Näin luodaan Poluttamon sloganista tuttu oma digipolku oppimiseen.

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus – COSS ry ja Otavan Opisto tekevät yhteistyössä Poluttamo-konsortion oppilaitosten kanssa selvitystä MyDatan käytöstä oppilaitoksissa ja sen juridisista näkökulmista.
Käytännön työ on jo hyvässä vauhdissa ja tästä on hyvä jatkaa ensi vuoteen.