Poluttamo pelittää – pelillisyys digipoluilla

Poluttamo pelittää -julkaisun kansiPoluttamo-hankkeen tavoitteena oli kehittää menetelmiä oppimisen ja opetuksen visualisointiin sekä luoda uudenlaisia menetelmiä lähestyä haastavia tai aikaa vieviä ohjausprosesseja. Hankehakemusta kirjoitettiin vuosina 2014-2015, jolloin mobiilipelit muun muassa Angry Birds ja Clash of Clans olivat vahvasti lyöneet itsensä läpi kautta kaikkien ikäluokkien. PokemonGo räjäytti pankin kesällä 2016 hankkeen jo alettua. Lisätty todellisuus tuli jokaisen älypuhelimeen pelin kautta ja avasi ymmärryksen, mitä se voisi olla ja millainen potentiaali mixed realityllä tulevaisuudessa on.

Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä puhuttiin paljon pelillistämisestä ja pelien vaikutuksesta oppimismotivaatioon. Lähtökohtana pidettiin, että pelillisyys lisää motivaatiota.

Poluttamolaiset lähtivät korkein odotuksin miettimään, miten yhdistää oppimisanalytiikka, pelillistäminen, visualisointi, oppimisen kokemuksellisuus ja miten ehkä tätä kautta tukea opiskelijaa kasvamaan aktiiviseksi oman oppijuutensa kehittäjäksi.

Poluttamo pelittää – pelillisyys digipoluilla

Kaisa Honkonen (toim.), Anu Konkarikoski, Minna Lepistö,
Esko Lius, Annamari Pudas, Anitta Örn, Kari A. Hintikka
Julkaisija: Suomen eOppimiskeskus ry, 2018
ISBN 978-952-6669-21-2 (painettu)
ISBN 978-952-6669-22-9 (pdf)
Ulkoasu ja taitto: Ville Kujansuu / MAK Media Oy

Times of day, submission dates, learning statistics, interaction charts – is this what is meant by “learning analytics”?

Article first published on SeOppi 2/2018.

Text: Kaisa Honkonen & Leena Vainio, Association of Finnish eLearning Centre

Leena Vainio studied for the Adaptable Learning Paths project what learning analytics tools are available in current electronic learning environments and how they are used. She received responses for her survey from the representatives of sixteen system suppliers, three learning material producers and six educational institutions.

For quite some time, learning environments have shown us statistics on the use of the system and materials. Such information has been essential for pure online courses, and particularly so for their development, whereas the same information has often been only nice-to-know for classroom teaching.

However, learning analytics comprise much more than learning statistics. We use learning analytics to combine bits of information in order to bring up the critical issues that affect the learner’s progress – the learner may remain completely unchallenged or he or she may be struggling with assignments which are much too difficult, or the situation may be somewhere between these extremities.

At its best, learning analytics support the learner in a timely fashion and guide the learning process towards its goals. Learning analytics alone cannot support learning, and the support of teachers, other learners, parents and workplace instructors is much in need. Analytics provide information that helps the parties think together and find the relevant strengths and points to develop. Properly used, analytics help teachers by giving them new methods to guide learning processes and to support individual, unique learning paths.

The true value of learning analytics is seen when we can use them to help students understand their own ways of learning. How do their own efforts show in the progress of their studies? How have various interactive situations influenced their learning? Active learners could select their next step independently in accordance with their interests from among materials offered by the teacher or an artificial intelligence. Is a task best done alone, or would learning be easier through peer learning? Will knowledge grow best if the student works alone, or together with someone else?

Most often, electronic learning materials are put together by individual teachers and the same teachers decide which materials they wish their students to turn to next. Adaptive collections require very different levels of learning materials in order to cater to the needs of different types of learners. Individual teachers working alone are far from being able to make their materials collections adaptive, but by combining forces and working together, they could make versatile materials and exercises more quickly and for varying situations.

The survey showed that there is no onestop-shop application available. The systems all have their strengths, and combining them according to the situation might bring the best results. It is good if we try out different ways, talking to one another about what we actually look for. Most importantly, we should consider what we intend to do when our analytics highlight a problem. What is our action plan? What are the resources for us to tackle the problem? When can the teacher, working alone, provide support, when do we need counsellors and other support persons, and when do we need an artificial intelligence? Just as we need different learning materials and exercises for different learners, we need different guidance methods for different situations. We need multidisciplinary support teams to help an individual teacher, formed dynamically according to the circumstances.

The novel feature in current learning analytics is the way they make the possible problem spots visual for learners themselves. Learners obtain a better picture of the total situation. In learning analytics -based pedagogy, it is more important than before to agree on the goals with each individual learner. What will we practice next, and why? How will we apply this learning later? We start to build knowledge together and select the necessary tools together so that we may reach the goals.

The General Data Protection Regulation GDPR poses certain challenges for the use of learning analytics, but with the appropriate authorisations, we may collect and use data. We might even take sleep and activity data from smart watches and compare them to learning outcomes. Our smart watch might suggest that we take a nap today in the early afternoon so that the Swedish class later in the afternoon would go better. Would that be learning analytics or wellbeing analytics?

Our concluding statement after the survey is that the development of learning analytics will require a great deal of national-level discussion. Similarly to the debate on artificial intelligence, learning analytics as well require a unified understanding of the concept of human being which we wish to help formulate. What views do we adopt regarding diverse learners and how do we apply the different guidance resources available to us?

At the same time, we also need a shared understanding of the minimum which learning analytics should show us. What features should be available in all systems? What are the minimum requirements; what requirements do we have for data transfer among different systems; what interfaces and registration systems should we use?

Recognise the need. What are the problems to be solved through learning analytics?

Specify. What kinds of learning analytics do we already have in our school? What do we need?

How does the analytics system impact our work culture and management?

What conceptions of learning and human beings are supported by the analytics system?

Strategy and vision.
What skills do we need? The staff’s competences and their training.

How do we share responsibility and adhere to all legal and ethical requirements?

What do we measure?

How do we collect information?

What technologies do we need?

How do we process data, in which forms, and to whom do we disseminate the information?

How do we carry out development actions?

How do we monitor the outcomes?

How do we maintain and enhance the system? Do we, without fail, hold the learner’s best interests as our highest priority?

The scenery changes as we proceed along our paths

Article first published on SeOppi 2/2018.

Text: on the basis of discussions by the project team Kaisa Honkonen, Association of Finnish eLearning Centre

The Adaptable Learning Paths project is nearing its end. We are collecting lessons learned, thoughts and even misses from our trail. The sense of community, trust and sharing in this inspiring and inspired team have, in many areas, opened the opportunity to reach something that was, initially, totally unexpected.

The objective of the project was to support upper secondary students as they clarified their study paths, progressed in their studies and grew and developed professionally. The project made use of digital footprints, the many opportunities brought by learning analytics and visual, personal study plans as well as methods of peer mentoring and peer coaching. The objective was to help those students who were in the danger of dropping out or had recently dropped out so that they could move forward on their study paths and fluently complete the transition to another school, another level of school or to working life. The project was funded by the European Social Fund.

As we compiled the project’s outcomes and outputs, our discussion brought up how greatly the world around educational institutions has changed. The road from the planning to the final report is a long one. The planning of the Adaptable Learning Paths project started in 2014.

It is impossible to foresee the extents and impacts of all different changes on the original project plan. Science, research, legislation and statutes change and develop. They have done so during the Adaptable Learning Paths project to even a greater extent than before.

Digitalisation and the changes in the world are also seen in the reforms of the educational sector. All curricula have been renewed; the reform of Finland’s vocational upper secondary education with its qualifications reform has proceeded into its implementation phase; funding models have been changed; and the entrance examination changes and student selection criteria reforms for higher education institutions will be implemented phase by phase starting in 2019. The national Study Credit, Degree and Qualification Disclosure Service Koski and the General Data Protection Regulation GDPR ensure plentiful work for IT departments while mould-ridden school buildings and other problems weigh on all involved parties. The educational sector has been busy indeed.

On the other hand, the swift rate of change has caused a backlash. More and more, people want face-to-face meetings – they desire to have a physical community in which they can belong. Focusing on wellbeing and investing in oneself have become acceptable, and the sharing of personal experiences has become more and more common. The Citizens’ Forum sees this, for example, in the filling up of their creative writing courses.

The variety of ongoing changes is so comprehensive that our traditional support networks are no longer able to help visualise upper secondary students’ paths. Versatile support is needed.

The following articles discuss the methods developed under the Adaptable Learning Paths project to clarify students’ personal digital learning paths in today’s environment.

We wish to thank the project’s steering group and all project members as well as all other involved parties for their efforts in this rewarding work. As roads go, this is not the end but the first few metres.

Adaptable Learning Paths

Implemented by:

  • The Association of Finnish eLearning Centre (coordinator)
  • Centre for Open Systems and Solutions COSS
  • Tavastia Education Consortium (upper secondary school and vocational college)
  • HAMK University of Applied Sciences
  • Lapland University of Applied Sciences
  • Otava Folk High School/City of Mikkeli
  • Omnia – the Joint Authority of Education in the Espoo Region
  • Educational Association Citizens’ Forum SKAF

https://poluttamo.fi

Kellonaikoja, palautusmääriä, oppimistilastoja, vuorovaikutuskaavioita – onko tämä sitä oppimisanalytiikkaa?

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.

Teksti: Kaisa Honkonen ja Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry

Leena Vainio selvitti Poluttamo-hankkeelle, mitä oppimisanalytiikan työvälineitä tämän hetken sähköisissä oppimisympäristöissä on tarjolla ja miten niitä käytetään. Kyselyyn vastasi 16 järjestelmätoimittajaa, kolme oppimateriaalien tuottajaa ja kuuden oppilaitoksen edustajat.

Oppimisympäristöissä on ollut pitkään erilaisia statistiikkanäkymiä järjestelmien ja aineistojen käytöstä. Erityisesti puhtaasti verkossa toteutettaville kursseille tiedot ovat olleet kehityksen kannalta olennaisia, luokkahuoneopetuksessa enemmän “kiva tietää” -tasoa.

Oppimisanalytiikka on kuitenkin paljon enemmän kuin oppimisstatistiikkaa. Oppimisanalytiikan avulla yhdistetään tietoja ja pyritään nostamaan esiin opiskelijan oppimisen etenemisen kannalta kriittiset pisteet – oli oppija sitten vailla haastetta, täysin turhautunut liian vaikeiden tehtävien kanssa tai jotain siltä väliltä.

Parhaimmillaan oppimisanalytiikka tukee oppijaa oikea-aikaisesti ja ohjaa oppimisprosessia tavoitteiden saavuttamisen suuntaan. Oppimisanalytiikka ei yksin pysty oppimista tukemaan, tarvitaan myös vahvasti opettajan, muiden oppijoiden, vanhempien tai työpaikkaohjaajien tukea. Analytiikan antama tieto auttaa ajattelemaan yhdessä ja sen avulla löydetään vahvuudet ja kehittämisen kohdat. Oikein käytettynä analytiikka helpottaa opettajan työtä ja tuo opettajalle uusia menetelmiä oppimisprosessin ohjaukseen ja yksilöllisten oppimispolkujen tukemiseen.

Oppimisanalytiikan todellinen arvo nousee siinä vaiheessa esiin, kun pystymme sen avulla auttamaan opiskelijaa ymmärtämään omia tapojaan oppia asioita. Millä tavalla oma työpanos näkyy opintojen etenemisessä, miten erilaiset vuorovaikutustilanteet ovat vaikuttaneet opittuun? Aktiivinen oppija voisi valita opettajan tai koneälyn tarjoamista aineistoista oman kiinnostuksen mukaan seuraavan askelman. Tehdäkö yksin vai olisiko tieto paremmin opittavissa vertaisoppimisen avulla, rikastuuko tieto yhdessä tehden vai yksin paremmin?

Useimmiten sähköisen oppimateriaalin luo opettaja ja sama opettaja päättää millaisiin aineistoihin hän haluaa opiskelijoidensa etenevän. Adaptiiviset aineistot vaativat hyvin monentasoisia oppimateriaaleja erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Yksittäisen opettajan voimin adaptiiviset aineistot ovat aika kaukana tulevaisuudessa, mutta voimavaroja yhdistämällä ja yhdessä tekemällä saataisiin nopeammin erilaista materiaalia ja tehtäviä eri tilanteisiin.

Selvitystyön aikana kävi ilmi, ettei yhden luukun -sovellusta ole. Järjestelmillä on omat vahvuutensa ja niitä yhdistelemällä tilanteen mukaan voi löytyä paras kokonaisuus. Kokeiluja on hyvä tehdä ja keskustella yhdessä, mitä me olemme hakemassa. Ennen kaikkea on syytä miettiä mitä me teemme, kun analytiikka nostaa esiin ongelman. Millainen on meidän toimintasuunnitelmamme ja millaisin resurssein tartumme asiaan? Missä tilanteissa opettaja yksin pystyy tukemaan oppijaa, missä tarvitaan ohjaajia, muita tukihenkilöitä tai mihin tilanteisiin koneäly tuo apua? Aivan kuten tarvitaan erilaisia oppimateriaaleja ja tehtäviä erilaisille oppijoille, tarvitaan erilaisia ohjausmenetelmiä erilaisiin tilanteisiin. Tarvitaan monialainen tukitiimi, joka muodostuu tilanteen mukaan yksittäisen opettajan avuksi.

Tämän päivän oppimisanalytiikan uutuus löytyy keinoista tehdä ongalmakohdat visuaalisesti näkyväksi myös opiskelijalle. Oppija saa paremman käsityksen kokonaisuudesta. Oppimisanalytiikkaperusteisessa pedagogiikassa on entistä tärkeämpää sopia yhdessä oppijan kanssa tavoitteet. Mitä seuraavaksi harjoitellaan ja miksi. Mihin tätä oppia tullaan käyttämään myöhemmin. Lähdetään yhdessä
rakentamaan tietämystä ja valitaan tarvittavat työvälineet tavoitteen saavuttamiseksi.

GDPR asettaa omat haasteensa oppimisanalytiikan käyttämiselle, mutta lupien kanssa tietoa voi kerätä ja hyödyntää. Jos vaikka yhdistäisimme älykellon uni- ja aktiivisuustiedot ja peilaisimme tietoja oppimistuloksiin. Älykello voisi ehdottaa, että jospa tänään otettaisiin päiväunet puolen päivän jälkeen, niin ruotsin tehtävätkin sujuisivat iltapäivätunneilla paremmin. Onko se sitten enää oppimisanalytiikkaa vai hyvinvointianalytiikkaa?

Loppukaneettina selvityksestä voidaan sanoa, että oppimisanalytiikan kehittyminen vaatii paljon valtakunnallista keskustelua. Ihan niin kuin tekoälystä puhuttaessa oppimisanalytiikkakin vaatii meiltä yhteistä näkemystä millaista ihmiskäsitystä me haluamme olla rakentamassa. Miten me suhtaudumme erilaisiin oppijoihin ja kuinka me hyödynnämme erilaisia ohjauksen resursseja.

Samaan aikaan tarvittaisiin yhteinen käsitys, mitä oppimisanalytiikan minimissään tulisi nostaa esiin. Mitkä ovat niitä ominaisuuksia, jotka pitäisi olla käytettävissä kaikissa järjestelmissä. Mikä on ns. minimi ja millaisia tarpeita meillä on tiedon siirrolle eri järjestelmien välillä – millaisia rajapintoja ja kirjautumisjärjestelmiä meidän olisi syytä käyttää ja hyödyntää.

Tunnista tarve – mitä ongelmia analyysilla ratkaistaan
Määrittely – mitä oppimisanalytiikkaa oppilaitoksessamme jo on ja mitä tarvitaan
Miten analytiikka vaikuttaa toimintakulttuuriimme ja johtamiseen
Millaista oppimiskäsitystä ja ihmiskäsitystä analyysi tukee
Strategia ja visio
Mitä taitoja tarvitaan – henkilöstön osaaminen ja koulutus
Miten jaetaan vastuut, huolehditaan laillisuudesta ja eettisyydestä
Mitä mitataan
Miten tietoa kerätään
Mitä teknologiaa tarvitaan
Miten tietoa käsitellään, missä muodossa ja kenelle tietoa jaetaan
Miten kehittämistoimet hoidetaan
Miten seurataan tuloksia
Miten järjestelmää ylläpidetään ja kehitetään
Onhan oppijan etu ensisijalla!

Lisätietoja: www.poluttamo.fi ja www.poluttamo.fi/oppimisanalytiikka/

Poluttamo – oma digipolku oppimiseen – SeOppi 2/2018

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.

Teksti: Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry

Kuva: Raisa Laukkanen, Kansalaisfoorumi

Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hanke alkaa olla hiljalleen lopussa. Olemme kokoamassa yhteen oppeja, ajatuksia ja hutejakin matkan varrelta. Innostavassa ja innostuneessa porukassa yhteisöllisyys, luottamus ja jakaminen ovat avanneet mahdollisuuden saavuttaa monilla osa-alueilla jotain, mitä ei alunperin osattu odottaakaan.

Hankkeen tavoitteena oli tarjota tukea toisen asteen opiskelijalle oman opintopolun selkiyttämiseen, opinnoissa etenemiseen sekä ammatilliseen kasvuun ja kehittymiseen. Hanke hyödynsi digitaalisten jalanjälkien sekä oppimisanalytiikan tarjoamia mahdollisuuksia, visuaalista henkilökohtaista opintosuunnitelmaa sekä vertaismentoroinnin ja -valmentamisen menetelmiä. Tavoitteena oli edistää keskeyttämisuhan alla olevien ja keskeyttäneiden välitöntä eteenpäin polutusta ja sujuvaa siirtymää toiseen oppilaitokseen, toiselle oppiasteelle tai työelämään. Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto.

Tuloksia ja tuotoksia koostaessamme keskustelun lomassa nousi esiin miten valtavasti maailma oppilaitosten ympärillä on muuttunut. Suunnittelusta loppuraporttiin on pitkä matka. Poluttamon suunnittelu käynnistyi syksyllä 2014.

Muutosten suuruutta ja niiden vaikutusta alkuperäiseen hankesuunnitelmaan on mahdotonta etukäteen ennustaa. Tiede, tutkimus, lait ja asetukset menevät eteenpäin. Tämän hankkeen aikana ehkä vielä enemmän kuin aikaisemmin.

Digitalisaatio ja maailman muutokset näkyvät myös koulutussektorin uudistuksissa. Kaikki OPSit on uudistettu, ammatillisen koulutuksen reformi tutkintouudistuksineen on viety toimeenpanoon, rahoitusmallit muutettu ja korkeakoulujen pääsykoe- ja valintauudistuksia toteutetaan vaiheittain vuodesta 2019 alkaen. KOSKI-palvelu ja GDPR työllistävät IT-osastoja ja samaan aikaan homekoulut ja erilaiset ongelmat kuormittavat kaikkia tahoja. Koulutussektorilla on ollut aika kiireistä.

Kiivas muutostahti on tuonut myös vastaliikettä. Ihmiset enenevästi kaipaavat fyysisiä tapaamisia – yhteisöä, johon kuulua. Hyvinvoinnin korostaminen ja itseen panostaminen on hyväksyttävää ja omien kokemusten jakaminen on lisääntynyt valtavasti. Kansalaisfoorumissa tämä näkyy muun muassa täpötäysinä luovan kirjoittamisen kursseina.

Muutosten moninaisuus on niin laajaa, etteivät perinteiset tukiverkostot enää pysty auttamaan toisen asteen opiskelijan polun hahmottamisessa. Monipuolista tukea tarvitaan.

Seuraavat artikkelit kertovat millaisia menetelmiä Poluttamossa kehitettiin opiskelijan omalle digipolulle, tämän päivän maisemassa.

Kiitos kaikille poluttamolaisille, ohjausryhmälle ja toiminnassa mukana olleille tahoille valtavan antoisasta hanketyöstä. Tämähän ei suinkaan ole polun pää vaan digipolkujen alkumetrit.

Poluttamo – oma digipolku oppimiseen

Osatoteuttajat:

  • Suomen eOppimiskeskus ry (koordinaattori)
  • Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus – COSS ry
  • Koulutuskuntayhtymä Tavastia (lukio ja ammattiopisto)
  • Hämeen Ammattikorkeakoulu Oy
  • Lapin ammattikorkeakoulu
  • Otavan Opisto / Mikkelin kaupunki
  • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
  • Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry

https://poluttamo.fi

Langanpäitä yhteen

Poluttamon ahkerat hanketyöläiset alkavat hiljalleen olla siirtymässä lomille. Kevättä taaksepäin katsoessa täytyy sanoa, että joka puolella on tehty valtavasti hommia. Hanke alkaa väkisinkin olla loppusuoralla ja on aika sitoa langanpäitä yhteen.

Hanketta suunniteltaessa lähdettiin opiskelijan opintopolkua katsomaan neljän vaiheen kautta; Osaamisen tunnistaminen, osaamisen näkyväksi tekeminen (visuaaliset hopsit ja oppimisanalytiikka), oma opintopolku ja sujuvat siirtymät.

Hankkeessa haluttiin pureutua ongelmien juurisyihin – löytää ongelmapaikat hyvissä ajoin ennen kivikkoon ajoa. Päästä tilanteeseen, jossa kriisi ei ole vielä päällä eikä stressikäyrä korkealla ja pyrkiä ratkomaan asioita opiskelijan parhaaksi yhdessä opiskelijan kanssa.

Moni asia on muuttunutkin hankesuunnitelman tekemisen jälkeen. Ammatillisen koulutuksen reformi viedään nyt läpi, eHOKS tehdään opiskelijoiden kanssa, oppimisanalytiikka on saavuttanut tunnettuvuuspisteen (ei enää vain foliohattujen hommia), visuaalisuutta toteutetaan enemmän ja enemmän. Universal Design for Learning on rantautunut myös Suomeen ja saavutettavuusdirektiivi on voimassa.

Tarjolla on myös uudenlaisia sovelluksia oman polun tueksi. Esimerkiksi Noodi, HeadAI:n Microcompetences ja Työmarkkinatori tuovat kukin omalla tavallaan osaamista, työelämää sekä koulutusta yhteen. Käytettävyys ei vielä ole ihan huipussaan, mutta ratkaisuja selkeästi on tulossa. Myös Opintopolku.fi kehittyy osana osaamisen osoittamista – opintosuoritukset löytyvät nyt kootusti yhdestä paikasta osana Oma Opintopolku -palvelua.

Digitaalisten palveluiden toisiinsa linkittäminen etenee myös hankkeiden voimin. Esimerkiksi Compleap-hankkeessa tavoitteena on valtion tarjoamien palveluiden yhteennivominen uusiksi, EU:n laajuisiksi digipalveluiksi. Vielä kun yksityisten toimijoiden kehittämät palvelut saataisiin kytkettyä valtiollisiin ja tieto oikeasti liikkumaan käyttäjän haluamalla tavalla, olisimme vihdoin lähellä sovellusta, joka toisi esiin oman potentiaalin uusillakin työmarkkinoilla.

Poluttamon keväästä nostoina voidaan ottaa esiin pelillistämiseen liittyneet kehitystyöt. Lapin AMKn kirjastoväen kehittämä Kylmä keikka – tiedä tai tuhoudu – tuo opiskelijoille uuden tavan opiskella tiedonhankintaa ja -hallintaa. Tiedonhankintataitojen lisäksi pelissä harjoitellaan ryhmässä toimimisen taitoja sekä omaa toimintaa erilaisissa rooleissa. Peli on suunnattu toiselle asteelle, mutta haastetta löytyy kyllä myös korkea-asteen opiskelijoille.

Toinen nosto on Hämeenlinnan Lyseon lukion yrittäjyyden osaamismerkkityö. Työssä on mukana muun muassa TAT, HAMK, paikallisia yrittäjiä sekä YES-keskus. Tavoitteena on luoda polku, jossa yrittäjyysvalmiuksia tuetaan asteittain oppijan kehitysvaiheet ja opetussuunnitelmat huomioon ottaen. OPSien lisäksi sisällöt tulevat tukemaan EU:n 2016 julkaisemaa EntreCompia. Kokonaisuuden suorittamisesta muodostuu Yrittäjyys-sertifikaatti. Parhaillaan mallinnetaan opintojen taitolistausta eri kouluasteille peruskoulusta korkeakouluun. Merkkiä päästään pilotoimaan syksyllä.

Kolmantena nostona mielenkiintoinen pilottikokonaisuus oli Otavan Opiston opojen vetämä Polku tulevaisuuteen -ryhmä. Oman polun löytäminen ja unelmien tavoitteellistaminen ei ole helppo rasti. Turun yliopiston eri hankkeissa tuottama tulevaisuusohjauksen työkalupakki tarjoaa hyviä välineitä myös nettilukion tarpeisiin. Tilanne, jossa opiskelijat ovat fyysisesti kaukana toisistaan, eivätkä ole koskaan tavanneet, vaatii ohjaajilta erityistä herkkyyttä ja taitoa luoda luotttamuksen ilmapiiri. Ryhmän toiminnasta on kerrottu tarkemmin aikaisemmassa bloggauksessa.

Syksyllä tiivistämme hankkeen opit ja ajatukset, jotta niistä olisi iloa ja apua myös muille. Pyrimme löytämään vielä keinoja, joilla hankemaailman tuotokset olisivat itsekin multimodaalisia ja saavutettavia.

Nyt on Poluttamonkin osalta kesäisen hengähdystauon paikka. Tavataan jälleen syksyllä – luvassa mm. monimediallisia julkaisuja sekä webinaareja ja tapahtumia. Aurinkoa kesäpoluille!

Teksti: Kaisa Honkonen, Niina Kesämaa
Kuva: Pixabay

Omniassa maisemoidaan yhteisiä tutkinnon osia

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti: Kaisa Honkonen

Peruskoulu takana – elämä edessä, työt loppuivat – uusi ammattiura edessä, uusi kotimaa – uusi elämä. Tarinoita ja tarpeita on lukemattomia. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi perustuu osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle ja oman opintopolun hahmottumiselle.

Kävin maaliskuun alussa Omniassa tapaamassa Yhteisten tutkinnon osien koulutuspäälliköitä Matti Matikaista ja Riitta Vihusta sekä AvoinOmnian koulutuspäällikköä Taru Kekkosta. Reformin toteuttaminen on vaatinut paljon olemassa olevien mallien, toimintatapojen ja prosessien kehitystyötä.

Henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS) tehdään jokaisen opiskelijan kanssa opintojen alussa. Reformin myötä toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin on mahdollista hakea jatkuvasti ja näin ollen myös opinnot voidaan aloittaa ympärivuotisesti.

Keskustelimme Matin ja Riitan kanssa, miten käytännössä tämä voidaan toteuttaa. Millainen tiimi auttaa opiskelijaa startissa ja auttaa häntä suunnittelemaan oman oppimispolkunsa? Omniassa haasteeseen on tartuttu laajentamalla oppimisympäristö-käsite oppimaisemaksi. Opiskelijalla on edessään oppimaisema, joka muodostuu oppimisen palveluista, joista opiskelija voi valita itselleen sopivimmat tavat opiskella. Oppimaisema tarjoaa joustavaa ja yksilöllistä opetusta oppilaitoksessa ja verkko-opetusta. Yhteisten tutkinnon osien osaamista on mahdollista hankkia myös ammattiopintoihin integroidusti ja työpaikalla. AvoinOmnian koulutusalasta riippumaton tarjonta lähellä ja verkossa täydentää tätä kokonaisuutta.

Osaamo Leppävaara

Kuva: Riitta Vihunen

Osaamo on tämän vuoden alusta toimintansa aloittanut opintojen kiihdytyskaista, jota YTO-opettajat vetävät. Viikkoaikataulussa jokaiselle YTO-aineelle on varattu oma aikansa, jolloin aineenopettaja on paikalla auttamassa opinnoissa. Omnian Leppävaaran yksikössä Antti Korhonen kertoo, että Osaamoon tulevista opiskelijoista osa haluaa nopeuttaa opintojaan ja osa suorittaa rästiin jääneitä kursseja. Uusi toiminta on löytänyt opiskelijat heti. Ensimmäisen 1,5 kuukauden aikana Osaamossa on käynyt lähes 200 opiskelijaa ja osaamispisteitäkin on opiskelijoille kertynyt runsaasti.

Vuonna 2016 Poluttamo-hankkeen alussa teimme kyselyn opiskelijoiden omista toiveista. Useassa vastauksessa kävi ilmi, että opiskelijat toivoivat nopeampaa etenemistä. Reformin jälkeen opinnot suoritetaan omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Osaamispisteet saadaan näyttöjen myötä. Toinen on valmiimpi näyttöön aikaisemmin kuin toinen. Yksilöllinen polku muodostuu oman etenemisen mukaan.

HOKS-prosessi vaatii jokaiselta opettajalta vahvaa ohjaustaitoa ja kykyä tunnistaa
osaamista rivienkin välistä. Sekä Riitta että Matti toteavatkin, että koulutusta, uusia arviointimenetelmiä ja selkeitä prosesseja tarvitaan. Teknologia tukee opintojen konkretisoitumista esim. erilaiset visuaaliset HOKSit, Moodle ja Workseed, mutta ilman oikea-aikaista ohjausta ja aktiivista läsnäoloa voi opintojen eteneminen tyssätä ja pahimmassa tapauksessa jäädä kesken.

Yhteisten tutkinnonosien yksilöllinen henkilökohtaistaminen

Kuva: Riitta Vihunen

Yksilöllinen polku ei tarkoita yksinäistä kulkemista vaan sitä, että jokaiselle löytyy oma tahti kartuttaa osaamistaan ja rakentaa omaa työuraansa parhaalla mahdollisella tavalla osaavien opettajien tuella ja yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa.

Osaamismerkeillä kohti tavoitteita

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti: Anu Konkarikoski, Kaisa Honkonen

Osaamisen moninaisuus tarvitsee keinoja tulla näkyväksi. Opintoihin kuuluu runsaasti sellaista osaamista, joka ei suoranaisesti ole osa opetussuunnitelmaa, mutta jolla on valtava merkitys oikeassa työelämässä. Suomessa on myös vahva perinne oman osaamisen kehittämiseen kansalaisopistoissa ja muussa vapaassa sivistystyössä sekä erilaisissa täydennyskoulutuksissa.

Kautta maan on parhaillaan kehitteillä kriteeristöjä ja malleja osaamismerkkien käyttöön. Poluttamossa olemme kehittäneet kolmea kokonaisuutta:

  • Omniassa opiskelijoiden osaamismerkkejä oppimisen jouhevoittamiseksi ja välitavoitteiden näkyväksi tekemiseksi
  • Hämeenlinnan lyseon lukion yrittäjyysmerkki työelämätaitojen vahvistamiseksi
  • Ammattiopisto Tavastiassa Kiltakoulut-verkoston lanseeraamia Kiltaopen osaamismerkkejä Poluttamo-hankkeen tulosten levittämisen välineeksi
Ote Osaamismerkeillä saat osaamisen näkyväksi -infograafista

Ote Osaamismerkeillä saat osaamisen näkyväksi -infograafista

Omniassa oli tarve tukea autoalan opiskelijoiden perehdytystä kampukseen, oppimisen tukeen, toimintatapoihin ja oppimisympäristöön lukukauden aluksi. Tätä varten rakennettiin pelillistetty perehdysrastirata, jonka suorituksesta sai ensimmäisen osaamismerkin. Opiskelijat saivat radalla tarvitsemansa tuen eikä heillä enää ole ollut tarvetta kysellä samoja perusasioita pitkin vuotta.

Radan jälkeen merkit olivat tulleet tutuiksi ja ne otettiin käyttöön myös opinnoissa. Ajatuksena on tuoda työnantajille esiin sellaisia taitoja, joita ei suoraan näe opintorekisteriotteesta. Seuraava askel onkin vahvistaa työnantajien osaamismerkkitietoisuutta. Isoissa yrityksissä merkkejä jo käytetäänkin, mutta opiskelijat sanoivat, että kyllä moni ne vielä sivuuttaa.

Hämeenlinnan lyseossa osaamismerkkejä on tarkasteltu sekä lukiokurssien välitavoitteiden, että yrittäjyyslinjan näkökulmasta. Lukiokurssien välitavoitteisiin varsinainen merkkijärjestelmä on koettu liian työlääksi hakemuksineen ja myöntämisineen, mutta Yrittäjyys-osaamismerkin kehittämistä on jatketty yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston ja Suomen yrittäjien kanssa yrittäjyysopintoihin ja koulun ulkopuolella opitun yrittäjämäisen toiminnan tuomien oppien näkyväksi tekemiseksi.

Ammattiopisto Tavastiassa Poluttamo-hankkeessa on kehitetty mallia, jolla saadaan tuotettua virtaviivaisesti ja laadukkaasti opiskelijalle visuaalisesti tuettua yksilöllistä opintopolkua ammatillisen koulutuksen reformin periaatteiden mukaisesti. Jotta
malliin liittyvä osaaminen olisi opettajien valtakunnallisesti saavutettavissa ja osaamistavoitteet konkreettisesti kuvattuina, olemme lisäämässä tarvittavia merkkejä Kiltaopen osaamismerkkien kokonaisuuteen.

Tässä tapauksessa Kiltaopen osaamismerkkejä voi hyödyntää siihen, että opetushenkilöstössä tiimillä on kokonaisuutena tarvittava osaaminen ja sen hankkimisen voi sopia ja aikatauluttaa osaamismerkkien avulla.

Lue lisää

Onko mobiilisovelluksista elämänhallintaan?

 Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti: Kari A. Hintikka, Kaisa Honkonen

Älykännyköiden yleistymisen myötä erilaiset opiskelijan itsearviointi- ja elämänhallintasovellukset ovat lisääntyneet nopeasti. Uudessa opiskelijan elämänhallintaa tukevassa ilmiökokonaisuudessa yhdistyy sekä opiskelijan valinnanvapaus että ammattilaisten ohjaus.

Poluttamo-hankkeessa on kehitetty menetelmiä ja työkaluja opintojen etenemisen seurantaan, visualisointiin ja ohjaukseen. Taustalla on ajatus, että ohjausresurssit tulisi
saada kohdennettua erityisesti niihin, joilla digitaalisten jalanjälkien ja analyysin perusteella saattaisi olla tarvetta. Opintojen hidastuminen ja keskeyttämiset yritetään tunnistaa, ennakoida ja estää ennen kuin on liian myöhäistä.

Vasemmalta iPhone Terveys -appi, Endomondo -liikunta-appi, AVO-ammatinvalintaohjelma sekä Mun mieli -hyvinvointi appi.

Vasemmalta iPhone Terveys -appi, Endomondo -liikunta-appi, AVO-ammatinvalintaohjelma sekä Mun mieli -hyvinvointi appi.

Erilaiset mobiilit liikuntasovellukset (appi, application, äpsi) ovat arkea Suomessakin. Niiden avulla voi helposti seurata omaa kuntoaan ja asettaa tavoitteita. Appit mittaavat tarkasti niin suorituksen keston, huippu- ja keskitahdin, mahdolliset korkeuserot ja suhteuttavat ne aiempiin suorituksiin.

Data ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Arkikävelijä näkee helposti tarvitsevansa vielä 1237 askelta päivittäistavoitteeseensa, mutta opintojen jumiutumisen taustalla voi kuitenkin olla runsaasti – usein vaikeasti paikannettavia ja määriteltäviä – syitä elämäntilanteesta yksinäisyyden kokemukseen.

Opettajien kanssa keskusteltaessa moni nostaa esiin opiskelijoiden hyvinvoinnin, mielenterveyden, erilaisten HOJKsien lisääntymisen, kiusaamisen ja ylipäätänsä elämänhallintataidot. Kun jokin elämän osa-alue alkaa jumiutua, se yleensä näkyy myös opinnoissa. Tukikuukausia kuluu, opintoja ei kerry ja lopulta voidaan olla tilanteessa, jossa opinnot on pakko lopettaa taloudellisista syistä.

Suomen Mielenterveysseura ry:n Mun Mieli -appi on mainio esimerkki mobiilista itsearvioinnista. Appi esittää yksinkertaisia kysymyksiä arjen hyvinvoinnista: tunteista, ihmissuhteista, liikunnasta, tärkeistä asioista elämässä, unesta ja levosta, harrastuksista sekä ruokailusta. Koululainen tekee itsearvioinnin omasta elämäntilanteestaan ja saa välitöntä palautetta ja hyvinvointiyhteenvedon.

Mun Mieli yhdistää opiskelijan itsearvioinnin kännykällä sekä ammattimaisen ohjauksen. Kysymykset, vastausvaihtoehdot sekä arvio ovat Suomen Mielenterveysseuran ammattilaisten tekemiä.

Opettajat toimivat luokassa sekä saatujen tulosten arvioijina että käytännön soveltajina. Appin keräämä data kertoo opettajalle, missä luokassa esiintyy mahdollisesti kiusaamista tai millainen luokan yleishyvinvointi on koululaisten kokemana.

Mobiilisovellusten käytöstä ja vaikutuksista oman elämäntilanteen itsearviointiin on vielä vähän tietoa. Tämänhetkiset appit, kuten Mun Mieli, ovat vielä pioneerityötä Suomessa. Niiden käyttö ei luonnollisestikaan sovi kaikille opiskelijoille tai työntekijöillekään. Toisaalta opiskelijan itsearvioinnin sijaan niitä voidaan käyttää yhdessä ohjaajan kanssa keskustelun avaajana.

Mobiiliappit eivät ratkaise kaikkea, mutta ovat monipuolisia ensiaskelia oman tilanteen arviointiin ja hahmottamiseen sekä kehittymisen seurantaan. Niille, joille mobiili itsearviointi sopii, appit saattavat tarjota pitkäjänteistäkin apua oman tilanteen muuttamiseksi ja suuntaviivoja elämänhallinnasta urasuunnitteluun.

Vuosi 2017 alkaa olla pulkassa

Vau, mikä hankevuosi! Monet sellaiset asiat, jotka kolme vuotta sitten hankehakemusta kirjoitettaessa olivat vielä unelmia ja haaveita, alkavat hiljalleen muotoutua oikeiksi käytänteiksi.

Oman polun löytyminen, sen kiemuroiden seuraaminen ja uusien alkujen mahdollisuus on tänä päivänä jotain muuta kuin se aikoinaan hankkeen suunnitteluvaiheessa oli. Vuodenvaihteessa voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen reformi tarjoaa mahdollisuuden jatkuvalle haulle, osaamisperusteiselle opintojen etenemiselle, henkilökohtaisesta tarpeesta lähtien.

Poluttamo-hankkeella on luotu pohjaa, jolla reformi voidaan myös ihan käytännössä toteuttaa. Visuaaliset HOPSit, oppimisanalytiikka ja näitä hyödyntävä ohjaus, erilaiset mentoroinnin menetelmät ja kaiken sitova sähköinen ePortfolio. Siinä on meidän kokonaishaave “Jepen” tuetulle opiskelumatkalle.

Hanketyössä ei aina kaikki asiat luista, joskus pilotit myöhästyvät, koodi ei valmistu, tai yksinkertaisesti tuntuu, ettei aika riitä siihen kaikkeen mitä pitäisi tehdä. Meillä täällä koordinaatioissa on kuitenkin ollut aina vahva usko, että asiat saadaan ratkaistua. Ja näin on aina onnistuttukin tekemään. Uskomattomat hanketoimijamme ovat keksineet uusia polkuja eteenpäin, joista osa on osoittautunut paremmiksi reiteiksi kuin ne alkuperäiset, joita yhdessä reittikarttaan piirrettiin.

Ilman todellista yhteistyötä ei näitä asioita saataisi vietyä eteenpäin. Oppimisanalytiikkaan on muodostunut osaajaverkosto, joka tutkii, arvioi, selvittää ja jakaa tietämystään kaikkien käyttöön. Erityisesti Turun yliopiston Oppimisanalytiikkakeskuksen ViLLE-tiimille lämpimät kiitokset tästä vuodesta. Olette olleet meille supertärkeitä kumppaneita.

On aika kiittää kaikkia Poluttamon yhteistyötahoja; verkostoja, serkkuhankkeita, Suomen eOppimiskeskuksen jäseniä ja muita kumppaneita. Hyvää joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta 2018.

Teksti: Kaisa Honkonen