Langanpäitä yhteen

Poluttamon ahkerat hanketyöläiset alkavat hiljalleen olla siirtymässä lomille. Kevättä taaksepäin katsoessa täytyy sanoa, että joka puolella on tehty valtavasti hommia. Hanke alkaa väkisinkin olla loppusuoralla ja on aika sitoa langanpäitä yhteen.

Hanketta suunniteltaessa lähdettiin opiskelijan opintopolkua katsomaan neljän vaiheen kautta; Osaamisen tunnistaminen, osaamisen näkyväksi tekeminen (visuaaliset hopsit ja oppimisanalytiikka), oma opintopolku ja sujuvat siirtymät.

Hankkeessa haluttiin pureutua ongelmien juurisyihin – löytää ongelmapaikat hyvissä ajoin ennen kivikkoon ajoa. Päästä tilanteeseen, jossa kriisi ei ole vielä päällä eikä stressikäyrä korkealla ja pyrkiä ratkomaan asioita opiskelijan parhaaksi yhdessä opiskelijan kanssa.

Moni asia on muuttunutkin hankesuunnitelman tekemisen jälkeen. Ammatillisen koulutuksen reformi viedään nyt läpi, eHOKS tehdään opiskelijoiden kanssa, oppimisanalytiikka on saavuttanut tunnettuvuuspisteen (ei enää vain foliohattujen hommia), visuaalisuutta toteutetaan enemmän ja enemmän. Universal Design for Learning on rantautunut myös Suomeen ja saavutettavuusdirektiivi on voimassa.

Tarjolla on myös uudenlaisia sovelluksia oman polun tueksi. Esimerkiksi Noodi, HeadAI:n Microcompetences ja Työmarkkinatori tuovat kukin omalla tavallaan osaamista, työelämää sekä koulutusta yhteen. Käytettävyys ei vielä ole ihan huipussaan, mutta ratkaisuja selkeästi on tulossa. Myös Opintopolku.fi kehittyy osana osaamisen osoittamista – opintosuoritukset löytyvät nyt kootusti yhdestä paikasta osana Oma Opintopolku -palvelua.

Digitaalisten palveluiden toisiinsa linkittäminen etenee myös hankkeiden voimin. Esimerkiksi Compleap-hankkeessa tavoitteena on valtion tarjoamien palveluiden yhteennivominen uusiksi, EU:n laajuisiksi digipalveluiksi. Vielä kun yksityisten toimijoiden kehittämät palvelut saataisiin kytkettyä valtiollisiin ja tieto oikeasti liikkumaan käyttäjän haluamalla tavalla, olisimme vihdoin lähellä sovellusta, joka toisi esiin oman potentiaalin uusillakin työmarkkinoilla.

Poluttamon keväästä nostoina voidaan ottaa esiin pelillistämiseen liittyneet kehitystyöt. Lapin AMKn kirjastoväen kehittämä Kylmä keikka – tiedä tai tuhoudu – tuo opiskelijoille uuden tavan opiskella tiedonhankintaa ja -hallintaa. Tiedonhankintataitojen lisäksi pelissä harjoitellaan ryhmässä toimimisen taitoja sekä omaa toimintaa erilaisissa rooleissa. Peli on suunnattu toiselle asteelle, mutta haastetta löytyy kyllä myös korkea-asteen opiskelijoille.

Toinen nosto on Hämeenlinnan Lyseon lukion yrittäjyyden osaamismerkkityö. Työssä on mukana muun muassa TAT, HAMK, paikallisia yrittäjiä sekä YES-keskus. Tavoitteena on luoda polku, jossa yrittäjyysvalmiuksia tuetaan asteittain oppijan kehitysvaiheet ja opetussuunnitelmat huomioon ottaen. OPSien lisäksi sisällöt tulevat tukemaan EU:n 2016 julkaisemaa EntreCompia. Kokonaisuuden suorittamisesta muodostuu Yrittäjyys-sertifikaatti. Parhaillaan mallinnetaan opintojen taitolistausta eri kouluasteille peruskoulusta korkeakouluun. Merkkiä päästään pilotoimaan syksyllä.

Kolmantena nostona mielenkiintoinen pilottikokonaisuus oli Otavan Opiston opojen vetämä Polku tulevaisuuteen -ryhmä. Oman polun löytäminen ja unelmien tavoitteellistaminen ei ole helppo rasti. Turun yliopiston eri hankkeissa tuottama tulevaisuusohjauksen työkalupakki tarjoaa hyviä välineitä myös nettilukion tarpeisiin. Tilanne, jossa opiskelijat ovat fyysisesti kaukana toisistaan, eivätkä ole koskaan tavanneet, vaatii ohjaajilta erityistä herkkyyttä ja taitoa luoda luotttamuksen ilmapiiri. Ryhmän toiminnasta on kerrottu tarkemmin aikaisemmassa bloggauksessa.

Syksyllä tiivistämme hankkeen opit ja ajatukset, jotta niistä olisi iloa ja apua myös muille. Pyrimme löytämään vielä keinoja, joilla hankemaailman tuotokset olisivat itsekin multimodaalisia ja saavutettavia.

Nyt on Poluttamonkin osalta kesäisen hengähdystauon paikka. Tavataan jälleen syksyllä – luvassa mm. monimediallisia julkaisuja sekä webinaareja ja tapahtumia. Aurinkoa kesäpoluille!

Teksti: Kaisa Honkonen, Niina Kesämaa
Kuva: Pixabay

Mainokset

Omniassa maisemoidaan yhteisiä tutkinnon osia

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti: Kaisa Honkonen

Peruskoulu takana – elämä edessä, työt loppuivat – uusi ammattiura edessä, uusi kotimaa – uusi elämä. Tarinoita ja tarpeita on lukemattomia. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi perustuu osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle ja oman opintopolun hahmottumiselle.

Kävin maaliskuun alussa Omniassa tapaamassa Yhteisten tutkinnon osien koulutuspäälliköitä Matti Matikaista ja Riitta Vihusta sekä AvoinOmnian koulutuspäällikköä Taru Kekkosta. Reformin toteuttaminen on vaatinut paljon olemassa olevien mallien, toimintatapojen ja prosessien kehitystyötä.

Henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS) tehdään jokaisen opiskelijan kanssa opintojen alussa. Reformin myötä toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin on mahdollista hakea jatkuvasti ja näin ollen myös opinnot voidaan aloittaa ympärivuotisesti.

Keskustelimme Matin ja Riitan kanssa, miten käytännössä tämä voidaan toteuttaa. Millainen tiimi auttaa opiskelijaa startissa ja auttaa häntä suunnittelemaan oman oppimispolkunsa? Omniassa haasteeseen on tartuttu laajentamalla oppimisympäristö-käsite oppimaisemaksi. Opiskelijalla on edessään oppimaisema, joka muodostuu oppimisen palveluista, joista opiskelija voi valita itselleen sopivimmat tavat opiskella. Oppimaisema tarjoaa joustavaa ja yksilöllistä opetusta oppilaitoksessa ja verkko-opetusta. Yhteisten tutkinnon osien osaamista on mahdollista hankkia myös ammattiopintoihin integroidusti ja työpaikalla. AvoinOmnian koulutusalasta riippumaton tarjonta lähellä ja verkossa täydentää tätä kokonaisuutta.

Osaamo Leppävaara

Kuva: Riitta Vihunen

Osaamo on tämän vuoden alusta toimintansa aloittanut opintojen kiihdytyskaista, jota YTO-opettajat vetävät. Viikkoaikataulussa jokaiselle YTO-aineelle on varattu oma aikansa, jolloin aineenopettaja on paikalla auttamassa opinnoissa. Omnian Leppävaaran yksikössä Antti Korhonen kertoo, että Osaamoon tulevista opiskelijoista osa haluaa nopeuttaa opintojaan ja osa suorittaa rästiin jääneitä kursseja. Uusi toiminta on löytänyt opiskelijat heti. Ensimmäisen 1,5 kuukauden aikana Osaamossa on käynyt lähes 200 opiskelijaa ja osaamispisteitäkin on opiskelijoille kertynyt runsaasti.

Vuonna 2016 Poluttamo-hankkeen alussa teimme kyselyn opiskelijoiden omista toiveista. Useassa vastauksessa kävi ilmi, että opiskelijat toivoivat nopeampaa etenemistä. Reformin jälkeen opinnot suoritetaan omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Osaamispisteet saadaan näyttöjen myötä. Toinen on valmiimpi näyttöön aikaisemmin kuin toinen. Yksilöllinen polku muodostuu oman etenemisen mukaan.

HOKS-prosessi vaatii jokaiselta opettajalta vahvaa ohjaustaitoa ja kykyä tunnistaa
osaamista rivienkin välistä. Sekä Riitta että Matti toteavatkin, että koulutusta, uusia arviointimenetelmiä ja selkeitä prosesseja tarvitaan. Teknologia tukee opintojen konkretisoitumista esim. erilaiset visuaaliset HOKSit, Moodle ja Workseed, mutta ilman oikea-aikaista ohjausta ja aktiivista läsnäoloa voi opintojen eteneminen tyssätä ja pahimmassa tapauksessa jäädä kesken.

Yhteisten tutkinnonosien yksilöllinen henkilökohtaistaminen

Kuva: Riitta Vihunen

Yksilöllinen polku ei tarkoita yksinäistä kulkemista vaan sitä, että jokaiselle löytyy oma tahti kartuttaa osaamistaan ja rakentaa omaa työuraansa parhaalla mahdollisella tavalla osaavien opettajien tuella ja yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa.

Osaamismerkeillä kohti tavoitteita

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti: Anu Konkarikoski, Kaisa Honkonen

Osaamisen moninaisuus tarvitsee keinoja tulla näkyväksi. Opintoihin kuuluu runsaasti sellaista osaamista, joka ei suoranaisesti ole osa opetussuunnitelmaa, mutta jolla on valtava merkitys oikeassa työelämässä. Suomessa on myös vahva perinne oman osaamisen kehittämiseen kansalaisopistoissa ja muussa vapaassa sivistystyössä sekä erilaisissa täydennyskoulutuksissa.

Kautta maan on parhaillaan kehitteillä kriteeristöjä ja malleja osaamismerkkien käyttöön. Poluttamossa olemme kehittäneet kolmea kokonaisuutta:

  • Omniassa opiskelijoiden osaamismerkkejä oppimisen jouhevoittamiseksi ja välitavoitteiden näkyväksi tekemiseksi
  • Hämeenlinnan lyseon lukion yrittäjyysmerkki työelämätaitojen vahvistamiseksi
  • Ammattiopisto Tavastiassa Kiltakoulut-verkoston lanseeraamia Kiltaopen osaamismerkkejä Poluttamo-hankkeen tulosten levittämisen välineeksi
Ote Osaamismerkeillä saat osaamisen näkyväksi -infograafista

Ote Osaamismerkeillä saat osaamisen näkyväksi -infograafista

Omniassa oli tarve tukea autoalan opiskelijoiden perehdytystä kampukseen, oppimisen tukeen, toimintatapoihin ja oppimisympäristöön lukukauden aluksi. Tätä varten rakennettiin pelillistetty perehdysrastirata, jonka suorituksesta sai ensimmäisen osaamismerkin. Opiskelijat saivat radalla tarvitsemansa tuen eikä heillä enää ole ollut tarvetta kysellä samoja perusasioita pitkin vuotta.

Radan jälkeen merkit olivat tulleet tutuiksi ja ne otettiin käyttöön myös opinnoissa. Ajatuksena on tuoda työnantajille esiin sellaisia taitoja, joita ei suoraan näe opintorekisteriotteesta. Seuraava askel onkin vahvistaa työnantajien osaamismerkkitietoisuutta. Isoissa yrityksissä merkkejä jo käytetäänkin, mutta opiskelijat sanoivat, että kyllä moni ne vielä sivuuttaa.

Hämeenlinnan lyseossa osaamismerkkejä on tarkasteltu sekä lukiokurssien välitavoitteiden, että yrittäjyyslinjan näkökulmasta. Lukiokurssien välitavoitteisiin varsinainen merkkijärjestelmä on koettu liian työlääksi hakemuksineen ja myöntämisineen, mutta Yrittäjyys-osaamismerkin kehittämistä on jatketty yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston ja Suomen yrittäjien kanssa yrittäjyysopintoihin ja koulun ulkopuolella opitun yrittäjämäisen toiminnan tuomien oppien näkyväksi tekemiseksi.

Ammattiopisto Tavastiassa Poluttamo-hankkeessa on kehitetty mallia, jolla saadaan tuotettua virtaviivaisesti ja laadukkaasti opiskelijalle visuaalisesti tuettua yksilöllistä opintopolkua ammatillisen koulutuksen reformin periaatteiden mukaisesti. Jotta
malliin liittyvä osaaminen olisi opettajien valtakunnallisesti saavutettavissa ja osaamistavoitteet konkreettisesti kuvattuina, olemme lisäämässä tarvittavia merkkejä Kiltaopen osaamismerkkien kokonaisuuteen.

Tässä tapauksessa Kiltaopen osaamismerkkejä voi hyödyntää siihen, että opetushenkilöstössä tiimillä on kokonaisuutena tarvittava osaaminen ja sen hankkimisen voi sopia ja aikatauluttaa osaamismerkkien avulla.

Lue lisää

Onko mobiilisovelluksista elämänhallintaan?

 Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti: Kari A. Hintikka, Kaisa Honkonen

Älykännyköiden yleistymisen myötä erilaiset opiskelijan itsearviointi- ja elämänhallintasovellukset ovat lisääntyneet nopeasti. Uudessa opiskelijan elämänhallintaa tukevassa ilmiökokonaisuudessa yhdistyy sekä opiskelijan valinnanvapaus että ammattilaisten ohjaus.

Poluttamo-hankkeessa on kehitetty menetelmiä ja työkaluja opintojen etenemisen seurantaan, visualisointiin ja ohjaukseen. Taustalla on ajatus, että ohjausresurssit tulisi
saada kohdennettua erityisesti niihin, joilla digitaalisten jalanjälkien ja analyysin perusteella saattaisi olla tarvetta. Opintojen hidastuminen ja keskeyttämiset yritetään tunnistaa, ennakoida ja estää ennen kuin on liian myöhäistä.

Vasemmalta iPhone Terveys -appi, Endomondo -liikunta-appi, AVO-ammatinvalintaohjelma sekä Mun mieli -hyvinvointi appi.

Vasemmalta iPhone Terveys -appi, Endomondo -liikunta-appi, AVO-ammatinvalintaohjelma sekä Mun mieli -hyvinvointi appi.

Erilaiset mobiilit liikuntasovellukset (appi, application, äpsi) ovat arkea Suomessakin. Niiden avulla voi helposti seurata omaa kuntoaan ja asettaa tavoitteita. Appit mittaavat tarkasti niin suorituksen keston, huippu- ja keskitahdin, mahdolliset korkeuserot ja suhteuttavat ne aiempiin suorituksiin.

Data ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Arkikävelijä näkee helposti tarvitsevansa vielä 1237 askelta päivittäistavoitteeseensa, mutta opintojen jumiutumisen taustalla voi kuitenkin olla runsaasti – usein vaikeasti paikannettavia ja määriteltäviä – syitä elämäntilanteesta yksinäisyyden kokemukseen.

Opettajien kanssa keskusteltaessa moni nostaa esiin opiskelijoiden hyvinvoinnin, mielenterveyden, erilaisten HOJKsien lisääntymisen, kiusaamisen ja ylipäätänsä elämänhallintataidot. Kun jokin elämän osa-alue alkaa jumiutua, se yleensä näkyy myös opinnoissa. Tukikuukausia kuluu, opintoja ei kerry ja lopulta voidaan olla tilanteessa, jossa opinnot on pakko lopettaa taloudellisista syistä.

Suomen Mielenterveysseura ry:n Mun Mieli -appi on mainio esimerkki mobiilista itsearvioinnista. Appi esittää yksinkertaisia kysymyksiä arjen hyvinvoinnista: tunteista, ihmissuhteista, liikunnasta, tärkeistä asioista elämässä, unesta ja levosta, harrastuksista sekä ruokailusta. Koululainen tekee itsearvioinnin omasta elämäntilanteestaan ja saa välitöntä palautetta ja hyvinvointiyhteenvedon.

Mun Mieli yhdistää opiskelijan itsearvioinnin kännykällä sekä ammattimaisen ohjauksen. Kysymykset, vastausvaihtoehdot sekä arvio ovat Suomen Mielenterveysseuran ammattilaisten tekemiä.

Opettajat toimivat luokassa sekä saatujen tulosten arvioijina että käytännön soveltajina. Appin keräämä data kertoo opettajalle, missä luokassa esiintyy mahdollisesti kiusaamista tai millainen luokan yleishyvinvointi on koululaisten kokemana.

Mobiilisovellusten käytöstä ja vaikutuksista oman elämäntilanteen itsearviointiin on vielä vähän tietoa. Tämänhetkiset appit, kuten Mun Mieli, ovat vielä pioneerityötä Suomessa. Niiden käyttö ei luonnollisestikaan sovi kaikille opiskelijoille tai työntekijöillekään. Toisaalta opiskelijan itsearvioinnin sijaan niitä voidaan käyttää yhdessä ohjaajan kanssa keskustelun avaajana.

Mobiiliappit eivät ratkaise kaikkea, mutta ovat monipuolisia ensiaskelia oman tilanteen arviointiin ja hahmottamiseen sekä kehittymisen seurantaan. Niille, joille mobiili itsearviointi sopii, appit saattavat tarjota pitkäjänteistäkin apua oman tilanteen muuttamiseksi ja suuntaviivoja elämänhallinnasta urasuunnitteluun.

Vuosi 2017 alkaa olla pulkassa

Vau, mikä hankevuosi! Monet sellaiset asiat, jotka kolme vuotta sitten hankehakemusta kirjoitettaessa olivat vielä unelmia ja haaveita, alkavat hiljalleen muotoutua oikeiksi käytänteiksi.

Oman polun löytyminen, sen kiemuroiden seuraaminen ja uusien alkujen mahdollisuus on tänä päivänä jotain muuta kuin se aikoinaan hankkeen suunnitteluvaiheessa oli. Vuodenvaihteessa voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen reformi tarjoaa mahdollisuuden jatkuvalle haulle, osaamisperusteiselle opintojen etenemiselle, henkilökohtaisesta tarpeesta lähtien.

Poluttamo-hankkeella on luotu pohjaa, jolla reformi voidaan myös ihan käytännössä toteuttaa. Visuaaliset HOPSit, oppimisanalytiikka ja näitä hyödyntävä ohjaus, erilaiset mentoroinnin menetelmät ja kaiken sitova sähköinen ePortfolio. Siinä on meidän kokonaishaave “Jepen” tuetulle opiskelumatkalle.

Hanketyössä ei aina kaikki asiat luista, joskus pilotit myöhästyvät, koodi ei valmistu, tai yksinkertaisesti tuntuu, ettei aika riitä siihen kaikkeen mitä pitäisi tehdä. Meillä täällä koordinaatioissa on kuitenkin ollut aina vahva usko, että asiat saadaan ratkaistua. Ja näin on aina onnistuttukin tekemään. Uskomattomat hanketoimijamme ovat keksineet uusia polkuja eteenpäin, joista osa on osoittautunut paremmiksi reiteiksi kuin ne alkuperäiset, joita yhdessä reittikarttaan piirrettiin.

Ilman todellista yhteistyötä ei näitä asioita saataisi vietyä eteenpäin. Oppimisanalytiikkaan on muodostunut osaajaverkosto, joka tutkii, arvioi, selvittää ja jakaa tietämystään kaikkien käyttöön. Erityisesti Turun yliopiston Oppimisanalytiikkakeskuksen ViLLE-tiimille lämpimät kiitokset tästä vuodesta. Olette olleet meille supertärkeitä kumppaneita.

On aika kiittää kaikkia Poluttamon yhteistyötahoja; verkostoja, serkkuhankkeita, Suomen eOppimiskeskuksen jäseniä ja muita kumppaneita. Hyvää joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta 2018.

Teksti: Kaisa Honkonen

Toista syksyä kohden

Syksy on monin paikoin käynnistynyt huiskeella. Heinä-elokuun vaihteessa lomilta palattiin uusin ideoin ja täynnä tarmoa.

Poluttamon osalta lukuvuosi 2017-2018 on todellinen näytön paikka. Olemme kehittäneet vajaan kahden vuoden aikana monia uusia menetelmiä testaamalla, pilotoimalla ja niistä oppimalla. Nyt tänä lukuvuonna lähdemme viemään oppeja edelleen eteenpäin ja todentamaan, että tähänastiset päätelmät vastaavat todella sitä oikeaa todellisuutta.

Visuaaliset HOPSit ovat jo siinä vaiheessa, että tiedämme niiden auttavan opiskelijaa hahmottamaan, miten opinnot etenevät. Tavoitematriisien kytkeminen visuaaliseen HOPSiin ja se, miten opiskelija näkee tavoitteensa muuttuvan konkreettiseksi esim. käyttämällä erilaisia osaamismerkkejä on yksi mielenkiintoisista talven kokonaisuuksista. Hämeenlinnan lyseon lukiolaisten osaamismerkkejä on työstetty yhdessä partiolaisten, Hämeenlinnan yrittäjien ja muiden tahojen kanssa. Partiolaisten maailmassa merkkejä on suoritettu aikojen halki. Jokainen asiaan vihkiytynyt pystyykin tulkitsemaan hihansuun merkeistä osaamisen. Vastaavaa mallia haetaan nyt lukiolaisille, pinta- ja autokiltalaisille. Sudenpennusta Vaeltajaksi. Kisällistä mestariksi.

Oppimisanalytiikka ja tietosuoja-asetus, niiden yhteensovittaminen, lupakäytänteet ja tulkinnat. Kuinka oppimisanalytiikka ei tuota leimaavaa arviota vaan positiivisia uusia mahdollisuuksia? Kuinka luomme myönteisen tunnustamisen ilmapiirin? Kuinka luomme mahdollisuudet oman elämän arvioinnin kehittämiseen?

Poluttamon yksi tärkeistä kysymyksistä oli kuinka tukea oppijaa kasvamaan aktiiviseksi oppijaksi. Olemme kesän aikana testanneet mm. erilaisia sovelluksia elämänhallinnan tukemiseksi. Todella hienoja kokonaisuuksia on paljon, mutta nostaakseni yhden esiin: mielenkiintoinen palvelu on Headsted. Sivustolla kerrotaan, että “Headstedin ohjelmat perustuvat tutkittuihin psykologian ja psykoterapian menetelmiin.” Palvelun kehittäjät ovat alan tutkijoita, jotka ovat tehneet aikaisemmin töitä mm. Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkimusprojekteissa.

Palvelussa on hienosti otettu huomioon myös multimodaalisuus. Palvelun kautta käytössä olevat harjoitukset on toteutettu sekä tekstillisinä kokonaisuuksina että audiotiedostoina.

Tulemme kokoamaan pienen yhteenvedon testeistämme ja mikäli mieleesi tulee palvelu, jota meidän kannattaisi testata, pistä vinkki Kaisalle (kaisa.honkonen@eoppimiskeskus.fi).

Eipä näistä elämänhallinnan appseista haittaa ole meille hanketyöläisillekään. Varmaan meille jokaiselle on hyvä muistuttaa riittävästä unensaannista ja että työ tulee parhaiten tehtyä, kun pitää huolta sekä mikro- että makrotauoista. (Lisää HS-artikkelissa Tehokas työpäivä on täynnä taukoja). Tänään on perjantai, joten taitaa olla aika ottaa se makrotauko eli siirtyä viikonlopun viettoon.

Kaisa Honkonen / Suomen eOppimiskeskus ry

Aamuvieraana Yksilöllisyyttä opintopolulle -hanke

Poluttamo kuuluu Zoomi-hankeperheeseen. Meillä onkin useita serkushankkeita, joissa tutkitaan ja kehitetään samoja asioita, mutta eri näkövinkkelistä. Zoomin järjestämiin tapaamisiin ei aina kaikki hanketoimijat pääse ja toisaalta tapaamissa ei aina välttämättä ehditä juttelemaan kaikesta hankkeissa meneillään olevasta. Päätimme siis kutsua muita zoomilaisia meille kylään esittelemään omia hankkeitaan.

Meillä Poluttamossa on aina viikon virtuaaliaamukahvi tarjolla maanantaisin Adobe Connect -yhteyden välityksellä. 31.10. mukaan tuli Yksilöllisyyttä opintopoluille -hankkeen Susanna Kankaanranta.

Yksilöllisyyttä opintopoluille -hankkeen tavoitteena on muun muassa:

  • Ymmärryksen luominen opiskelijoille valinnan mahdollisuuksista esimerkkipolkujen avulla.
  • Henkilöstön koulutus opintopoluille ohjaamiseen
  • Peruskouluyhteistyön kehittäminen
  • Opiskelijan henkilökohtainen ohjaus omalle polulle
  • Malli osaamisen tunnistamiselle

Olemme Poluttamossa miettineet opintojen visualisointia visuaalisen HOPSin eli visuHOPSin kautta. VisuHOPSin tarkoituksena on luoda opiskelijalle selkeä käsitys, missä hän on opintojen suhteen menossa.

Susanna esitti heidän hankkeessaan rakennettavia esimerkkipolkuja, jotka auttavat oppijaa hahmottamaan jo ennen opintojen alkua, mitä edessä on. Tavoitteena on siis varmistaa, että oppija on löytänyt oman alansa jo ennen kuin opinnot virallisesti oppilaitoksessa alkavat.

Nuorten koulutukseen Saimaan ammattiopisto – SAMPOssa on luotu ThingLinkin päälle esittelyt, joista pääsee katsomaan miten eri aloilla opitaan.

Verkossa olevien aineistojen lisäksi SAMPOssa on kokeiltu peruskoulun ysiluokkalaisten kanssa tutustumispäivää. Eli yhden päivän ajan tehdään samoja asioita kuin tulevassa oppilaitoksessa tehtäisiin. Muurarit kokeilevat muurausta, kokit kokkien tehtäviä.

Tämän tyyppinen tutustumispäivä oli koettu hyväksi. Vielä emme tilastoja kuulleet miten nämä toimenpiteet ovat kenties vaikuttaneet keskeyttämisiin, mutta hanke on vielä käynnissä 2018 asti, joten Poluttamon porukka ainakin odottaa mielenkiinnolla näitä tuloksia.

Jäimme Susannan esityksen jälkeen toviksi pohtimaan miten heidän visuaalinen hahmotuksensa ja meidän visuHOPS täydentäisivät toisiaan. VisuHOPS pohjautuu ePerusteisiin samoin kuin tietenkin visuaalinen opintosuunnitelma. VisuHOPS on siis oikeastaan seuraava askelma opiskelijalle: näitä tulit opiskelemaan ja näin opintosi etenevät. Selkeä synergia hankkeiden välillä siis on.

Seuraava aamuvieras meille tulee Siirtymät sujuviksi eli SISU-hankkeesta. Silloin tutustumme heidän näkemykseensä, kuinka toisen asteen siirtymiä voidaan tukea ja ohjata.

Teksti: Kaisa Honkonen

Ideoita ohjausryhmätyöhön ja hanketulosten juurruttamiseen

Tiistaina 27.9. suuntasimme Titin, Merjan ja Tavastian porukoiden kanssa Helsinkiin Paasitorniin Zoomin järjestämään työpajaan. Aamupäivän alustusten jälkeen pääsimme itse työhön eli pohtimaan sellaisia haasteita, jotka mielestämme tarvitsevat laajempaa pohdintaa ja ratkaisua. Tiimitöiden alustuksen veti Palmulta Iikka Lovio.

Iikka haastoi meitä miettimään, missä tunnistetun haasteen todelliset ongelmat ovat. Esimerkkinä hän kertoi tarinan, jossa oppilaitos halusi selvittää onko tilaratkaisuilla vaikutusta esim. keskeytyksiin. Kun asiaa selvitettiin, tilat eivät olleet se oikea ongelma vaan koulutusten kuvaukset oppilaitoksen sivuilla. Hakuvaiheessa kuvauksesta ei ollut käynyt ilmi selkeästi mitä oikeasti koulussa opitaan ja tehdään. Kalliiden tilamuutosten sijaan saatettiin siis keskittyä kirkastamaan nettisivujen koulutusten kuvauksia. Iikan esitysaineisto kokonaisuudessaan verkossa >>>

Tavastian Anun, Riikan ja Jarin kanssa istuimme Minna Taivassalon vetämässä ryhmässä määrittämässä omia hankehaasteitamme. Titin kanssa otimme pohdinnan alle ohjausryhmän ja hanketoimijoiden välisen yhteistyön. Ohjausryhmien jäseninä on usein hankkeen aiheen ammattilaisia. Tutkijoita, pomoja, alan konkareita. Tietämystä valtavat määrät. Hankehakemuksessa ohjausryhmän toiminta on kuvattu aika kapeana ja joskus jopa lähinnä etenemisen seuraajina ja raporttien hyväksyjinä.

Miten me hankkeen koordinaattoreina pystyisimme rakentamaan sellaisen toimintakulttuurin hankkeeseen, että ohjausryhmän asiantuntijuus saadaan todella käyttöön ja molemminpuolinen tietämyksen kasvu valjastettua hankkeen käyttöön?

Meillä Poluttamossa ohjausryhmän puheenjohtajana on Liisa Ilomäki ja Liisa heti ensimmäisessä ohjausryhmässä toi vahvan kannanoton tähän. Ohjausryhmä ei pelkästään lue raportteja, vaan haastaa toimijoita kysymyksin toimintaraporttien pohjalta ja ottaa jokaisen ohjausryhmän kokouksen yhteyteen jonkin teeman aiheeseen liittyen, jota kokouksessa käsitellään.

Tästä vastapallona meidän täytyy tehdä selkeitä linjauksia, kuinka me jalostamme ohjausryhmän ideat ja ajatukset hankkeen toiminnan kehittämiseen.

Minä (Merja) puolestani olin ryhmässä, jossa pohdittiin hanketulosten juurtumista edistäviä tekijöitä. Ryhmää veti OPH:sta Kaisa Harjunpää ja SAKU ry:stä Ville Virtanen, muut ryhmäläiset olivat Jonna Malmivuori Winnovasta (SISU-projekti), Helena Hytönen Kajaanin ammattikorkeakoulusta (NISU-projekti), Johanna Koponen Pieksämäen kaupungilta (Oppipaja, HUOLTAMO-hanke). Meille jaettiin työskentelyn pohjaksi Työterveyslaitoksen aineisto “Hanketulosten juurtumisen arviointitutkimus”, josta tarkastelimme erityisesti sivuja Uusien käytäntöjen juurtumista edistävät tekijät (s.9) ja 8 suositusta oppilaitosten johdolle. Monipolvisissa ja antoisissa keskusteluissa ryhmää puhuttivat erityisesti

  1. millä tavoin varmistetaan johdon seuranta ja tuki koko hankkeen ajan, ja
  2. hankkeesta tiedottaminen ja tulosten jalkauttaminen omassa organisaatiossa.

Se, millä tavoin nämä näkökulmat toteutuvat riippuvat paljolti mm. hankkeiden laajuudesta ja hanketoimijoiden kotiorganisaatioiden koosta. Pienissä hankkeissa ja pienissä organisaatioissa edellisten toteuttaminen ja varmistaminen on helppoa, mutta koon kasvaessa myös haasteet kasvavat. Ryhmä oli yhtä mieltä siitä, että on tärkeää tunnistaa hankkeiden kiinnittyminen organisaatioiden strategisiin kehittämistavoitteisiin. Näiden teemojen osalta jatkamme ryhmän kanssa seuraavassa Sujuvat siirtymät -tapaamisessa 15.11.2016.

Päivän parasta antia olivat tietenkin monen monet kiinnostavat keskustelut jo tutuiksi tulleiden muiden hankkeiden toimijoiden kanssa. Erityisesti mieleeni jäi Kajaanin ammattikorkeakoulun Helena Hytösen kanssa käydyt keskustelut erilaisten opiskelijoiden taitojen ja osaamisten tunnistamisen keinoista. Kiinnostava oli myös yhteisöllisesti rakennettu Keudan uusi strategia, josta näimme oheisen hauskan videon. Hyvää syksyn jatkoa kaikille.

Teksti: Kaisa Honkonen & Merja Saarela

Oppimisanalytiikka Suomen kartalle

Opetus- ja kulttuuriministeriö kiihdytti alkusyksystä suomalaista oppimisanalytiikan kehittämistä kutsumalla koolle työpajan. Tavoitteena oli löytää konkreettisia, kansallisen tason hankeideoita ja mahdollisia yhteenliittymiä toteuttamaan niitä. Käytännön järjestelyistä ja päivän kulusta vastasi Suomen eOppimiskeskus.

Aamupäivän aikana tutustuttiin ViLLE-tiimin saamiin tuloksiin oppimisanalytiikan käytöstä matematiikassa ja esiteltiin uusi oppimisanalytiikan keskus. Lisäksi tarkasteltiin analytiikkaa EduCloud Alliancen (ECA) ja kustantajan näkökulmista sekä uuden EU-henkilösuojalain asettamiin rajoituksiin ministeriön tämän hetkisen tilanteen mukaan.

Aamupäivään osallistui paikan päällä ja verkossa yli 60 ihmistä. Oppimisanalytiikan tuomat mahdollisuudet toisaalta ohjauksen välineenä ja toisaalta oppijan omana työvälineenä nähdään selkeänä mahdollisuutena, joka pitäisi saada kaikkialla käyttöön mahdollisimman pian.

Puheenvuorot ja aineistot tulevat jakoon MPASS-hankkeen sivulle. MPASS on ECA-konsortion kehittämä kirjautumis- ja tunnistuspalvelu kouluille ja yrityksille.

Erityisesti valmisteltavalla EU:n tietosuoja-asetuksella voi olla suurikin merkitys oppilasdatan keräämiseen tai sen puuttumiseen. Eri arvioiden mukaan parhaimmillaan oppilaitoksissa voidaan jatkaa nykyiseen tapaan, huonoimmillaan jokaiselta opiskelijalta jouduttaisiin pyytämään lupa kerätä dataa joka kerta erikseen jokaisen kurssin tai vastaavan opinnon alussa. Oppilas voisi myös ilmoituksella keskeyttää datan keräämisen halutessaan.

Tavallaan uusi henkilösuojalaki on erittäin ymmärrettävä ja kannatettava yksilön näkökulmasta. Nykyään käyttäjädatan kerääminen ja sen jatkohyödyntäminen rehottaa varsin villinä erityisesti sosiaalisen median palveluissa. Poluttamo seuraa aktiivisesti uuden lain etenemistä.

Iltapäivä jatkui lounaan jälkeen ryhmätöinä. Pohjustuksena jokaiselle ryhmätyölle esitettiin reaalimaailman haaste, jota ryhmä lähti yhdessä myllertämään eteenpäin. Myös ratkaistujen ongelmien ohjeistukset tulevat jakoon MPASS-sivustolle nauhoituksina.

Päivän suunnitteluvaiheessa ajatuksena oli hackathon-tyyppinen päivä, mutta iltapäivä on aina liian lyhyt aika niin pitkälle vietyyn työskentelyyn. Keskustelua nousi runsaasti monista eri näkökulmista ja ryhmät löysivät useita erilaisia reittejä eteenpäin. Lopulta jokainen ryhmä löysi tavan, joka saattaisi ratkaista ainakin osan esitetystä haasteesta.

Yksi ryhmistä tarkasteli datan vaihtoa ja jakamista oppi- ja tutkimuslaitosten kesken. Ryhmä tunnisti useita tämänhetkisiä ongelmia, kuten että oppi- ja tutkimuslaitokset mittaavat opetustoiminnassaan eri asioita ja eri tavoin.

Erityisesti oppilasdatan julkisessa jakamisessa internetissä on oltava varovainen. Oppilaitoksesta riippuen hyvinkin anonymisoidusta datasta voidaan mahdollisesti tunnistaa opiskelijat.

Ryhmä päätyi kehittämään ennakoivaa ratkaisua edellämainittuun uuteen henkilösuojalakiin oppilaitosten näkökulmasta. Oppilaalle voitaisiin tarjota datankeruun hyväksyminen tai kieltäminen aina kirjautuessaan verkko-oppimisympäristöön. Tällöin sopimus käyttäjän kanssa olisi luontevassa paikassa ja halutessaan keruu olisi helppo myös kieltää. Idean pilottihankkeen kehittelyä jatketaan.

Pajapäivän päätteeksi OKM sai neljä esitystä ketteriksi kokeiluiksi. Niiden pohjalta ministeriö voi tarkastella, mitkä ovat sellaisia osa-alueita, jotka ovat kansallisesti merkittäviä, jotka ovat liian isoja yrityksille ja oppilaitoksille yksin ratkaistavaksi tai niin merkittäviä kansallisesta näkökulmasta, ettei yrityksiä pidä jättää yksin niitä ratkomaan.

Yhteisesti tapaaminen koettiin hyväksi ja tulokset sellaiseksi, että tästä päästään liikkeelle kansallisten voimien yhdistämisestä oppimisanalytiikassa. Tutkijat alkoivat myös etsiä yhteistä verkostoitumismuotoa, jotta akuutit lupa-asiat saadaan heti hoidettua kuntoon ja että itse data-analyysimallit saataisiin yhteisen kehityksen alle.

Tästä on hyvä jatkaa.

Teksti: Kaisa Honkonen & Kari A. Hintikka

Vihdoin pilottiin!

Poluttamon ensimmäinen vuosi alkaa kääntyä viimeiselle neljännekselle. Kesä on monelle projektilaiselle ollut hiljaista voimien keräämistä ja akkujen lataamista.

Poluttamo-hanke käynnistelee syksyä Hattulassa #Poluttamo Poluttamo.fi

A post shared by Suomen eOppimiskeskus ry (@eoppimiskeskus) on

Kokoonnuimme 24.-25.8. Petäyksen kauniiseen niemenkärkeen vaihtamaan kuulumisia ja yhteiseen kakkoshankevuoden starttiin. Ensimmäinen vuosi meni pitkälti erilaisiin selvitystöihin, tilannekartoitukseen ja toimintamallien suunnitteluun. Nyt toisen vuoden kynnyksellä pilottiryhmät ovat valmiina aloittamaan.

Pilotointiin heti alkusyksystä lähtee vertaisvalmennus eli Hämeenlinnan lyseossa toteutettava Lukiostartti. 12 opiskelijan ryhmä kokeilee Kansalaisfoorumin GROW-malliin pohjautuvaa vertaisvalmennusta, jonka tarkoituksena on oppia tunnistamaan omia vahvuusalueita ja omia toimintatapoja.

Grow-malli #poluttamo #otavanopisto

A post shared by Sari (@sariotavasta) on

Koordinaation näkökulmasta pilotin lähtövaihe on suuri hetki. Ensimmäisestä hankkeen suunnittelupalaverista on nyt kolme vuotta. Ideoita, ajatuksia ja konkreettisia toimenpiteitä on kehitelty matkan varrella niin lukuisia, että kun nyt vihdoin ollaan oikeassa testivaiheessa, tuntuu kuin lennettäisiin ilmassa. Meillä on tähän asti ollut hypoteesi ja nyt vihdoin opiskelijat tulevat mukaan ja päästään yhdessä testaamaan ja viemään konseptia eteenpäin.

Teksti: Kaisa Honkonen