Ohjausryhmä sparraa hankkeen tavoitteita

Poluttamon ohjausryhmä kokoontui tänään torstaina 20.10. Liisa Ilomäen johtamana toiseen kokoukseensa. Hankkeen toinen maksatuskausi päättyi elokuun lopussa ja on tullut aika raportoida toiminta sekä ohrylle että rahoittajalle.

Kesäkuisessa avauskokouksessa sovittiin, että toiminnallinen raportti lähetetään ohrylle viikkoa ennen kokousta, jotta jäsenet ehtivät rauhassa tutustua maksatuskauden toimintaan sekä tarpeen tullen esittää lisäkysymyksiä hankkeen toteuttajille ennen ohjausryhmän kokousta. Aktiivinen ohjausryhmä voi kokemuksellaan tuoda hankkeeseen uusia näkökulmia ja avata reittejä, joita arjen vilskeessä ei muuten tule huomanneeksi.

Toiminnallinen raportti pohjautuu tietenkin hankesuunnitelmassa määritetyille tavoitteille. Poluttamossa ne ovat seuraavat:

  • Kohderyhmän opiskelun keskeyttämismäärän vähentyminen.
  • Enemmän kurssisuorituksia sekä tutkintoja suhteessa aiempaan.
  • Jatko-opintoihin jatkavien määrän lisääntyminen ja jatko-opintovalmiuksien paraneminen.
  • Ohjaustoimien menetelmien kehittyminen ja laajentuminen mm. vertaisten aktiivisten toimintamallin avulla.
  • Hyviä käytäntöjä oppimisanalytiikan ja opintojen visualisointien hyödyntämiseksi oppijoiden henkilökohtaisten ohjaustoimien kehittämisessä.
  • Oppijoiden oman elämänhallinnan, ammatti-identiteetin sekä motivaation tukeminen.
  • Oppijan oman opintopolun ja HOPSin reaaliaikaisen visualisoinnin työkalu.
  • Konsepteja Opintopolku.fi:n datan avaamisesta oppijan henkilökohtaisten oppimis- ja uravalintojen helpottamiseksi.
  • Visuaalinen HOPS, tavoitematriisit ja oppimisanalytiikka jäävät hankkeen jälkeen oppilaitoksille pysyvään käyttöön ja niitä kehitetään edelleen.
  • Oppimiskokemuksessa tapahtuu muutos visuaalisen HOPSin vaikutuksesta.
  • Hankkeesta saatuja kokemuksia levitetään hanketoimijoiden erilaisten yhteistyöverkostojen kautta.

Osaa näistä asettamistamme tavoitteista on hankala mitata. Ohjausryhmää pyydettiinkin ottamaan kantaa, miten lähtisimme esimerkiksi lähestymään kohtaa “Jatko-opintoihin jatkavien määrän lisääntyminen ja jatko-opintovalmiuksien paraneminen.”

Keskustelun kautta saimme vinkkejä, miten oppilaitokset tällä hetkellä toimivat, mutta kaikista konkreettisin oli Henri Helanderin (Pohjois-Pohjanmaan ELY) ehdotus ottaa yhteyttä keväällä rahoituksen saaneisiin ESR-hankkeisiin kuten MAMKin vetämä Jatkoväylä sekä HAMKin vetämä Nopsa. Näissä hankkeissa nimenomaan pyritään sujuvoittamaan siirtymistä toiselta asteelta jatko-opintoihin.

Kun saamme VOPSin kytkettyä jatko-opintoihin ja mahdollisesti työelämän osaamiskvalifikaatioihin, pystymme Poluttamon avulla luomaan ja selkeyttämään oppijan reittiä kohti ammattia ja työelämää.

Kokousta valmisteltaessa olimme varanneet runsaasti aikaa keskustelulle ja ideoinnille. Näin koordinaation näkökulmasta oli innostavaa huomata, kuinka sitoutuneita ohjausryhmäläiset hankkeellemme ovat. Varattu aika käytettiin hyväksi ja saimme runsaasti ehdotuksia, joiden pohjalta nyt lähdemme ohjaamaan toimintaa eteenpäin.

Seuraavaa ohjausryhmää varten ei teemaa vielä valittu. Hanke elää kiihkeää kehitysvaihetta, joten esiin saattaa hyvinkin nousta kiireisiä aiheita, joihin tarvitaan taas laajempaa katsontakantaa. Kiitokset siis ohrylle tämän päivän kokouksesta. Helmikuussa taas kokoonnutaan!

Advertisement

Ideoita ohjausryhmätyöhön ja hanketulosten juurruttamiseen

Tiistaina 27.9. suuntasimme Titin, Merjan ja Tavastian porukoiden kanssa Helsinkiin Paasitorniin Zoomin järjestämään työpajaan. Aamupäivän alustusten jälkeen pääsimme itse työhön eli pohtimaan sellaisia haasteita, jotka mielestämme tarvitsevat laajempaa pohdintaa ja ratkaisua. Tiimitöiden alustuksen veti Palmulta Iikka Lovio.

Iikka haastoi meitä miettimään, missä tunnistetun haasteen todelliset ongelmat ovat. Esimerkkinä hän kertoi tarinan, jossa oppilaitos halusi selvittää onko tilaratkaisuilla vaikutusta esim. keskeytyksiin. Kun asiaa selvitettiin, tilat eivät olleet se oikea ongelma vaan koulutusten kuvaukset oppilaitoksen sivuilla. Hakuvaiheessa kuvauksesta ei ollut käynyt ilmi selkeästi mitä oikeasti koulussa opitaan ja tehdään. Kalliiden tilamuutosten sijaan saatettiin siis keskittyä kirkastamaan nettisivujen koulutusten kuvauksia. Iikan esitysaineisto kokonaisuudessaan verkossa >>>

Tavastian Anun, Riikan ja Jarin kanssa istuimme Minna Taivassalon vetämässä ryhmässä määrittämässä omia hankehaasteitamme. Titin kanssa otimme pohdinnan alle ohjausryhmän ja hanketoimijoiden välisen yhteistyön. Ohjausryhmien jäseninä on usein hankkeen aiheen ammattilaisia. Tutkijoita, pomoja, alan konkareita. Tietämystä valtavat määrät. Hankehakemuksessa ohjausryhmän toiminta on kuvattu aika kapeana ja joskus jopa lähinnä etenemisen seuraajina ja raporttien hyväksyjinä.

Miten me hankkeen koordinaattoreina pystyisimme rakentamaan sellaisen toimintakulttuurin hankkeeseen, että ohjausryhmän asiantuntijuus saadaan todella käyttöön ja molemminpuolinen tietämyksen kasvu valjastettua hankkeen käyttöön?

Meillä Poluttamossa ohjausryhmän puheenjohtajana on Liisa Ilomäki ja Liisa heti ensimmäisessä ohjausryhmässä toi vahvan kannanoton tähän. Ohjausryhmä ei pelkästään lue raportteja, vaan haastaa toimijoita kysymyksin toimintaraporttien pohjalta ja ottaa jokaisen ohjausryhmän kokouksen yhteyteen jonkin teeman aiheeseen liittyen, jota kokouksessa käsitellään.

Tästä vastapallona meidän täytyy tehdä selkeitä linjauksia, kuinka me jalostamme ohjausryhmän ideat ja ajatukset hankkeen toiminnan kehittämiseen.

Minä (Merja) puolestani olin ryhmässä, jossa pohdittiin hanketulosten juurtumista edistäviä tekijöitä. Ryhmää veti OPH:sta Kaisa Harjunpää ja SAKU ry:stä Ville Virtanen, muut ryhmäläiset olivat Jonna Malmivuori Winnovasta (SISU-projekti), Helena Hytönen Kajaanin ammattikorkeakoulusta (NISU-projekti), Johanna Koponen Pieksämäen kaupungilta (Oppipaja, HUOLTAMO-hanke). Meille jaettiin työskentelyn pohjaksi Työterveyslaitoksen aineisto “Hanketulosten juurtumisen arviointitutkimus”, josta tarkastelimme erityisesti sivuja Uusien käytäntöjen juurtumista edistävät tekijät (s.9) ja 8 suositusta oppilaitosten johdolle. Monipolvisissa ja antoisissa keskusteluissa ryhmää puhuttivat erityisesti

  1. millä tavoin varmistetaan johdon seuranta ja tuki koko hankkeen ajan, ja
  2. hankkeesta tiedottaminen ja tulosten jalkauttaminen omassa organisaatiossa.

Se, millä tavoin nämä näkökulmat toteutuvat riippuvat paljolti mm. hankkeiden laajuudesta ja hanketoimijoiden kotiorganisaatioiden koosta. Pienissä hankkeissa ja pienissä organisaatioissa edellisten toteuttaminen ja varmistaminen on helppoa, mutta koon kasvaessa myös haasteet kasvavat. Ryhmä oli yhtä mieltä siitä, että on tärkeää tunnistaa hankkeiden kiinnittyminen organisaatioiden strategisiin kehittämistavoitteisiin. Näiden teemojen osalta jatkamme ryhmän kanssa seuraavassa Sujuvat siirtymät -tapaamisessa 15.11.2016.

Päivän parasta antia olivat tietenkin monen monet kiinnostavat keskustelut jo tutuiksi tulleiden muiden hankkeiden toimijoiden kanssa. Erityisesti mieleeni jäi Kajaanin ammattikorkeakoulun Helena Hytösen kanssa käydyt keskustelut erilaisten opiskelijoiden taitojen ja osaamisten tunnistamisen keinoista. Kiinnostava oli myös yhteisöllisesti rakennettu Keudan uusi strategia, josta näimme oheisen hauskan videon. Hyvää syksyn jatkoa kaikille.

Teksti: Kaisa Honkonen & Merja Saarela