Loppusyksyn tapahtumia

Loppusyksyyn tulee aina Virtuaaliopetuksen päivät, jolloin kehittäjäopet kokoontuvat Helsinkiin jakamaan oppejaan ja ajatuksiaan verkko-opetuksen kehityssuunnista.

OPH:n rahoittaman ja tämän vuoden loppuun päättyvän Visuaalinen OPS ja henkilökohtaiset polut -hankkeen työpajassa oli innostunut ilmapiiri. Hankkeen esittelijöistä osa työskentelee Poluttamo-hankkeessa, joten suora linkki hankkeiden välillä on olemassa. Hankkeessa on etsitty eri ammatillisille aloille soveltuvia tapoja visualisoida ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Osa piloteista on tehnyt myös tavoitteiden linkittämistä oppimissisältöihin ja opiskelijoiden portfolioihin. Keskuspuiston ammattiopiston lehtori Minna Lännenmäki on tehnyt ison työn hahmotellessaan osaamismerkkien avulla erilaisia polkuja ammatillisiin opintoihin. Koko hankkeen tuloksia on koostettu hankkeen sivustolle.

Erityisenä selkoversiona nostettakoon esille Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmeksen yhden tutkinnon osan visualisointi:

ThingLink-ohjelmiston ominaispiirteen mukaisesti tekstit ovat selkojulkaisua pienemmällä fontilla, mutta kaikilta vaikuttamismahdollisuuksien piirissä olevilta osin hankkeen väki on erityisen ylpeä tästä toteutuksesta.

VIrtuaaliopetuksen päätöspuheenvuoron piti iloinen ja eloisa aivotutkija Katri Saarikivi. Hänen esityksestään jäi mieleen se, että ihminen on parhaimmillaan tehdessään työtä, johon kone ei pysty. Poluttamossahan yritämme löytää keinoja ja muotoja, joilla kone voi helpottaa ihmisen työtä ja vapauttaa voimavaroja yhä järkevämpään, inhimillisempään tekemiseen.

Toinenkin hänen diansa toi mieleen Poluttamo-hankkeen. Kollektiivinen älykkyys ylittää moninkertaisesti työryhmän yhteenlasketun älykkyyden, joka on myös paljon suurempi kuin ryhmän älykkäimmän yksilön älykkyys. Kollektiivisen älykkyyden esiintuomiseksi tarvitaan positiivinen vuorovaikutuskulttuuri, joka kukoistaa hyvin johdetussa Poluttamo-verkostossa. Saarikiven kollektiivista älykkyyttä tukevan vuorovaikutuksen listaus on seuraava:

  1. Keskustelunavaukset ja puheenvuorot ovat lyhyitä
  2. Kaikkeen kommunikaatioon sisältyy responsiivisuus
  3. Kaikki osallistujat puhuvat tasapuolisesti
  4. Jäsenten empatiakyvyt ovat hyviä

Zoomi-koordinaatiohankekin järjesti tapaamisen loppusyksyyn. “Kerro kuka olet ja anna ryhmälle liike” – tällä ohjeella lähdettiin varsin toiminnalliseen tapaamiseen. 15 minuuttia aamujumppaa ja muutama kymmen uutta ihmistä avasi keskusteluyhteyksiä.

Viime ohjausryhmässä rahoittajan edustaja Henri Helander suositteli meitä ottamaan yhteyttä Jatkoväylä-, NOJAT– ja SISU-hankkeisiin. Jatkoväylä ja NOJAT saivat rahoituksen kesän aikana, joten tässä tapaamisessa hankkeet olivat vielä alkumetreillä, mutta selvää on, että yhteisiä rajapintoja meillä kaikilla on. Nyt pitää keskenämme selvittää, miten voimme parhaiten hyödyntää toistemme oppeja.

Poluttamossa kehitämme toisen asteen polutusta. Zoomin tapaamisessa istuimme yhteiseen ryhmään Tervaportti- ja Omasi-hankkeiden edustajien kanssa. Tehtäväksi saimme etsiä yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja miten voisimme jakaa osaamistamme ja hankkeiden tuotoksia toistemme hyödyksi.

Omasi-hankkeen Nina Pietikäinen kertoi työstään tyttöjen kanssa oman tien löytämiseksi. Hankkeessa on kehitteillä työkalupakki, jota voidaan käyttää oman tulevaisuuden suunnittelun apuna. Poluttamossakin tämän tyyppiselle työvälineelle olisi selkeää hyötyä. Mitä selkeämmin saamme oman oppimispolun suunnittelun osaksi oppijan arjen taitoja, valintojen vaikutukset tulevat myös paremmin esiin.

Tällä kerralla ehdimme oikeasti keskustelemaan asioista ja jakamaan ajatuksia hankkeiden välillä. Ensi kerralla tapaamme Finlandia-talossa ja siellä pääsemme tutustumaan jo julkaistuihin hyviin käytänteisiin.

Advertisement

Ohjausryhmä sparraa hankkeen tavoitteita

Poluttamon ohjausryhmä kokoontui tänään torstaina 20.10. Liisa Ilomäen johtamana toiseen kokoukseensa. Hankkeen toinen maksatuskausi päättyi elokuun lopussa ja on tullut aika raportoida toiminta sekä ohrylle että rahoittajalle.

Kesäkuisessa avauskokouksessa sovittiin, että toiminnallinen raportti lähetetään ohrylle viikkoa ennen kokousta, jotta jäsenet ehtivät rauhassa tutustua maksatuskauden toimintaan sekä tarpeen tullen esittää lisäkysymyksiä hankkeen toteuttajille ennen ohjausryhmän kokousta. Aktiivinen ohjausryhmä voi kokemuksellaan tuoda hankkeeseen uusia näkökulmia ja avata reittejä, joita arjen vilskeessä ei muuten tule huomanneeksi.

Toiminnallinen raportti pohjautuu tietenkin hankesuunnitelmassa määritetyille tavoitteille. Poluttamossa ne ovat seuraavat:

  • Kohderyhmän opiskelun keskeyttämismäärän vähentyminen.
  • Enemmän kurssisuorituksia sekä tutkintoja suhteessa aiempaan.
  • Jatko-opintoihin jatkavien määrän lisääntyminen ja jatko-opintovalmiuksien paraneminen.
  • Ohjaustoimien menetelmien kehittyminen ja laajentuminen mm. vertaisten aktiivisten toimintamallin avulla.
  • Hyviä käytäntöjä oppimisanalytiikan ja opintojen visualisointien hyödyntämiseksi oppijoiden henkilökohtaisten ohjaustoimien kehittämisessä.
  • Oppijoiden oman elämänhallinnan, ammatti-identiteetin sekä motivaation tukeminen.
  • Oppijan oman opintopolun ja HOPSin reaaliaikaisen visualisoinnin työkalu.
  • Konsepteja Opintopolku.fi:n datan avaamisesta oppijan henkilökohtaisten oppimis- ja uravalintojen helpottamiseksi.
  • Visuaalinen HOPS, tavoitematriisit ja oppimisanalytiikka jäävät hankkeen jälkeen oppilaitoksille pysyvään käyttöön ja niitä kehitetään edelleen.
  • Oppimiskokemuksessa tapahtuu muutos visuaalisen HOPSin vaikutuksesta.
  • Hankkeesta saatuja kokemuksia levitetään hanketoimijoiden erilaisten yhteistyöverkostojen kautta.

Osaa näistä asettamistamme tavoitteista on hankala mitata. Ohjausryhmää pyydettiinkin ottamaan kantaa, miten lähtisimme esimerkiksi lähestymään kohtaa “Jatko-opintoihin jatkavien määrän lisääntyminen ja jatko-opintovalmiuksien paraneminen.”

Keskustelun kautta saimme vinkkejä, miten oppilaitokset tällä hetkellä toimivat, mutta kaikista konkreettisin oli Henri Helanderin (Pohjois-Pohjanmaan ELY) ehdotus ottaa yhteyttä keväällä rahoituksen saaneisiin ESR-hankkeisiin kuten MAMKin vetämä Jatkoväylä sekä HAMKin vetämä Nopsa. Näissä hankkeissa nimenomaan pyritään sujuvoittamaan siirtymistä toiselta asteelta jatko-opintoihin.

Kun saamme VOPSin kytkettyä jatko-opintoihin ja mahdollisesti työelämän osaamiskvalifikaatioihin, pystymme Poluttamon avulla luomaan ja selkeyttämään oppijan reittiä kohti ammattia ja työelämää.

Kokousta valmisteltaessa olimme varanneet runsaasti aikaa keskustelulle ja ideoinnille. Näin koordinaation näkökulmasta oli innostavaa huomata, kuinka sitoutuneita ohjausryhmäläiset hankkeellemme ovat. Varattu aika käytettiin hyväksi ja saimme runsaasti ehdotuksia, joiden pohjalta nyt lähdemme ohjaamaan toimintaa eteenpäin.

Seuraavaa ohjausryhmää varten ei teemaa vielä valittu. Hanke elää kiihkeää kehitysvaihetta, joten esiin saattaa hyvinkin nousta kiireisiä aiheita, joihin tarvitaan taas laajempaa katsontakantaa. Kiitokset siis ohrylle tämän päivän kokouksesta. Helmikuussa taas kokoonnutaan!