Pysäyttäkää Tamagotchit

Teemaseminaarissamme ITK:ssa Aulangolla 7.4.2017 oli loistava tunnelma, sillä yleisö osallistui keskusteluun todella innokkaasti.

Aihe oli VOPS – tolkkua omaan osaamispolkuun visuaalisella HOPSilla. Kari A. Hintikka ja Saara Kotkaranta ansaitsevat isot aplodit hankkeen ammatillisia kehittäjiäkin inspiroineesta työstään ja esityksestään Otavan opiston lukiokoulutuksen ja sen jatkopolkujen VOPS:in tiimoilta. Tässä postauksessa keskitymme seminaarin ammatillista koulutusta koskevaan vahvassa kehitysvaiheessa olevaan osaan.

Ammatillisessa koulutuksessa ollaan reformin myötä viimein siirtymässä henkilökohtaisiin polkuihin. Tämä on loistavaa, sillä hyvin moninainen opiskelijajoukko ei hyödy rintamaopetuksesta. Valtiovaltakaan ei halua tukea turhaa koulussa lusimista, mutta toisaalta haluaa antaa aikaa hitaammin oppiville veronmaksukyvyn saavuttamiseen. Käytännössä opiskelijat tekevät eri asioita samaan aikaan ja heidän oppimistaan pitää pystyä tukemaan ja seuraamaan.

Oppilaitoksissa on viime vuosina purettu ahkerasti tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia työtehtävätasolle ja viety listauksia opiskelijahallintojärjestemiin. Tämä helpottaa erilaisissa oppimisympäristöissä hankittavan osaamisen kohdentamista ja kirjan pitämistä siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä hänen vielä on opittava päästäkseen osoittamaan osaamisensa näytössä.

Omissa hankkeissamme painotus on ollut opiskelijan ja opettajan arjen näkökulmassa: miten käytännön työn oppimista voidaan tukea tehtävin ja raportointiohjeistuksin digitaalisessa oppimisympäristössä. Kun opiskelija tekee käytännön työtä oppimistarkoituksessa, hän kuvaa materiaaleja, välineitä ja työvaiheita omalla mobiililaitteellaan ja lataa kuvat ja tiiviit selosteet ammattisanastoa käyttäen omaan sähköiseen portfolioonsa, esim. blogiin. Samalla hänelle kertyy tulevaisuuden työnhaussa käyttökelpoista materiaalia. Lisäksi digitaalisessa oppimisympäristössä on esim. ammattisanaston ja teoriatiedon oppimista tukevia itse itsensä tarkistavia tehtäviä. Opettajan ja opiskelijan näkökulmaa yksilöllisen polun tukemiseen digivälinen esitteli ITK:n teemaseminaarissa lehtori Jari Välkkynen Ammattiopisto Tavastian Pintakillasta. Hänen pilotoimassaan Turun yliopiston tarjoamassa ViLLE-oppimisjärjestelmässä opiskelija ja opettaja pystyvät seuraamaan tutkinnon osien sisällä etenevää oppimista samalla vaivalla, kun opettaja antaa palautetta oppimisen etenemisestä. Etenemismittarit ovat järjestelmässä valmiina ja aina opiskelijan  etusivulla näkyvissä.

Ville eteneminen

Mistäpä ITK-yleisömme niin innostui? Siitä, että moni oppilaitos on linjannut, että opiskelijan polkua seurataan opiskelijahallinto-ohjelman puolella, koska esim. Kela tarvitsee varmuuden opintorahan nostajien etenemisestä oppimisessaan. Toinen syy lienee se, että digitaalisia oppimisympäristöjä hyödynnetään vasta vähän ja havaitsemaamme pulmaan törmätään vasta tulevina vuosina. Haluamme tuoda omat kokemuksemme säästämään kaikilta aikaa ja rahaa: Nyt tarvitaan joko hyvät rajapinnat eri tehtäviä hoitavien järjestelmien välille tai sopimista siitä, mitä seurantaa missäkin järjestelmässä tehdään siten, että kaikkien osapuolten klikkausten määrä on minimoitu.  

Autoalan lehtori Heikki Nurmela Omniasta puolestaan esitteli hyvin simppeliä GoogleDrive-taulukkoa, jossa liikennevaloväreillä kaikki osapuolet näkevät, millaisista työtehtävistä oppia on jo riittävästi ja millaisia vielä pitää saada tehdä ennen näyttöä. Päivitysoikeus on työpaikkaohjaajalla ja opettajalla. Olennaista on se, että opiskelijan opinnot etenevät, koska seurantajärjestelmä on helposti saavutettava. Tällaiseen ajattelisimme isojen ohjelmistotalojenkin panostavan.

Omnia esimerkki GD värit

Mihin viittaa otsikon tamagotchi? Lounaalla erään oppilaitoksen kollegat kertoivat, että heidän pitää henkilökohtaistaessa liittää opiskelijat opintoihin opiskelijahallintojärjestelmässä. 20 opiskelijan saapumiserän saattamiseksi opiskeluiden aloittamiskuntoon vaatii tuhansia klikkauksia. Toivon kuulleeni ruokasalin hälyssä väärin. Jos tämän lisäksi pitää pitää kaksinkertaista kirjanpitoa siten, että joka tapauksessa digitaalisessa oppimisjärjestelmässä opetus- ja ohjaustyön lomassa itsekseen syntyvä data pitää kliksutella vielä erikseen opiskelijahallintojärjestelmään, voidaan varmaan työterveyshuoltoon ennakkovaroittaa hiirisormen ylirasitustiloista. Vai käyttäisimmekö digitaalisuutta renkinä ja kohdentaisimme opettajan työajan ohjaamiseen ja opettamiseen?

Onneksi yleisön joukossa syntyi into viedä asiaa eteen päin opiskelijahallinto-ohjemien toimittajille. Pidetään osaamisen hankkiminen keskiössä ja kaivetaan 90-luvun tamagotchi-lelut vain vapaa-ajalla ruokittaviksi.

Lisää Tamagotcheista: http://www.hs.fi/talous/art-2000005169020.html

Mainokset

Otavan ensimmäinen pilotti on hyvässä vauhdissa

Poluttamo-hankkeen ensimmäinen pilotti Otavan Opiston nettilukiossa alkoi viime vuoden loppupuolella, marras-joulukuun vaihteessa. Tässä pilotissa panostamme opiskelun ensihetkiin. Onko nopealla aloituksella ja tehokkaalla asioista sopimisella yhteyksiä opintojen etenemiseen?

Nettilukiossa opiskellaan kotikoneilta käsin, lähitapaamisia ei ole. Kohtaamiset hoidetaan aika usein sähköpostitse ja puhelimella. Aloite on alun tervetuloviestien jälkeen ollut opiskelijalla: hänelle on tarjottu mahdollisuutta ohjauskeskusteluajan varaamiseen ja ehdotettu opinto-ohjauksen ensimmäistä kurssia HOPSeineen opintojen alkuun.

Pilotissa olemme tehostaneet näitä alkutoimia. Jo ensimmäisessä tervetuloviestissä ehdotamme muutamaa vaihtoehtoista ohjauskeskusteluaikaa lähipäiviltä. Ohjauskeskustelut suoritetaan Adobe Connectin kautta ja ainakin ohjaajalla on webbikamera päällä. Ohjauskeskustelussa on ollut yhteinen tutustumiskäynti Muikussa sekä alkutilanteen ja jatko-opintotoiveiden kartoitusta. Ohjauskeskustelun aikana olemme tehneet HOPSia yhdessä jaettavan Google-dokumentin avulla. Näin opiskelijalle on heti muodostunut käsitys aikuislukion oppimäärästä ja samalla on saanut esittää tarkentavia kysymyksiä.

Perustimme Poluttamo-opiskelijoille oman salaisen Facebook-ryhmän, jossa voi turvallisin mielin kysellä opiskeluihin liittyvistä asioista. Teimme itsestämme myös pienet videoesittelyt ryhmään tuleville opiskelijoille.

Ohjaustoimien lisäksi olemme täsmentäneet opiskeluohjeitamme. Aikuislukiolaisilla on usein muutakin elämää koulun lisäksi ja opinnoille saattaa olla vaikeaa löytää sopivaa ajankohtaa. Entisen vuosittaisen minimisuoritusmäärän ilmoittamisen sijaan olemme ehdottaneet rivakampaa etenemistahtia, jotta opinnot lähtisivät sujumaan heti alkumetreiltä lähtien ja ne ehtisi hyvin suorittaa lukio-opinnoille myönnetyssä ajassa.

Otimme ensimmäiseen pilottiryhmään opiskelunsa aloittavia opiskelijoita. Koska nettilukioon voi tulla opiskelijaksi milloin vaan, ryhmän kertyminen kesti noin reilut kaksi kuukautta. Ensimmäiset fiilikset ovat olleet mukavia: viime vuoden puolella aloittaneista 75% on tehnyt valinnaisen OP1 – Minä opiskelijana -kurssin. Kaikille on laadittu HOPSit ja opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä “live”ohjauksiin.

Teksti: Saara Kotkaranta

Kansalaisfoorumin pilotti LukioStartti on käynnistynyt

Hämeenlinnan lyseon lukiossa aloitti Poluttamo-hankkeen pilotti, LukioStartti-kurssi syksyllä 2016. Kurssi kestää lukuvuoden 2016-2017 kokoontuen kerran kahdessa viikossa. Kaksitoista uutta lukion ykköstä ilmoittautui kurssille ja vetäjinä toimivat opinto-ohjaaja Tiina Mäki, uskonnon- ja psykologian lehtori Päivi Toroi ja erityisopettaja Anna-Leena Mäkinen. Viime lukuvuonna ryhmän mentoreiksi koulutettiin kolme lukion silloista ykkösluokkalaista, Jaakko Kleemola, Anni Heikkilä ja Sanni Leppänen.

LukioStartin tavoitteena on selkeyttää omaa opintopolkua ja tehdä näkyväksi omaa osaamistaan vertaisvalmennuksen harjoittein ja työkaluin. Ryhmässä käsitellään ajankohtaisia ryhmäläisiltä tulleita kysymyksiä. Ensimmäiset kaksi tapaamista ovat menneet tutustumiseen ja kurssikokonaisuudesta kertomiseen, käytännön asioiden hoitamiseen ja tulevien aiheiden jäsentämiseen. Kurssilla tullaan käsittelemään mm. ajankäyttöä, motivaatiota, tulevaisuutta, koulun käytänteitä, kokeita, opiskelutekniikkaa ja yo-kirjoituksia.

Aiheita käsitellään keskustellen ja toiminnallisten harjoitteiden avulla. Voimme myös vierailla tai kutsua asiantuntijoita tapaamisiin. Kansalaisfoorumilta olemme saaneet koulutusta vertaisvalmennuksesta sekä pienryhmä- ja mentorointimenetelmien käytöstä, mm. Grow-malli. Kansalaisfoorumi tukee toimintaamme lukuvuoden ajan tarjoamalla edelleen koulutusta ja asiantuntijapalveluja. Syksyllä pienryhmään on tulossa mm. taidelähtöisten menetelmien osaaja.

Opiskelijoille on tehty OneNoten Classroomiin profiilit, joihin he aloittavat kirjoittamaan oppimispäiväkirjaa havainnoistaan ja oppimastaan. Tavoitteena on tehdä opettajamentorit mahdollisimman tarpeettomiksi ja opiskelijamentorit tarpeellisiksi. Alun tutustumisen jälkeen opiskelijamentoreilla on tarkoitus tavata kokoontumisten välillä myös pari- tai pienryhmämentoroinnin merkeissä.

Hankkeen mahdollistamana voimme tarjota kokoontumisissa pientä välipalaa opiskelijoille. Se on kouluarjen luksusta ja tekee tapaamisista entistä mukavampia. Opettaja- ja opiskelijamentoreista on muodostunut kiinteä, motivoitunut ja toimiva ryhmä, jolla tapaamisten suunnittelu onnistuu luontevasti yhteistyössä. Tästä jatkamme eteenpäin positiivisissa merkeissä.

Teksti: Jaakko Kleemola, Anni Heikkilä ja Sanni Leppänen