Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.
Teksti: Kari A. Hintikka, Otavan Opisto
Kuvat: Otavan Opisto
Poluttamo-hankkeen yhtenä tavoitteena oli visualisoida opiskelijan henkilökohtaista opinto/osaamispolkua. Visuaalinen HOPS ja HOKS eli VOPS rakennettiin kolmessa oppilaitoksessa: KK Tavastia, Omnia ja Otavan Opisto.
Alkuperäinen, käsinpiirretty Otavan Opiston VOPS-konsepti joulukuussa 2015.
VOPS:in perusajatus on, että opiskelija näkee ajantasaisen visualisoinnin opintojensa etenemisestä sekä kokonaisuudessaan että yksittäisten kurssien suhteen. VOPS:in avulla myös opettaja tai ohjaaja voivat keskustella tulevaisuuden suunnitelmista ja opintopolun etenemisestä opiskelijan kanssa.
Poluttamon VOPS:eja muunnettiin lennossa yhteiskunnan jatkuvien muutosten myötä. VOPS:ien kehitysjaksolle osui niin oppimisanalytiikan nousu, GDPR, KOSKI-integraatio, uusi OPS kuin ammatillisen reformikin.
VOPS:it kasvoivatkin opiskelijan ja ohjaajan yhteistyökaluista yleisemmäksi esimerkiksi oppilaitosten digitalisaatiosta ja digiloikasta pysyvän murroksen keskellä.
Poluttamon alussa Otavan Opistolla opiskelija täytti HOPS-lomakkeen Word-muodossa, jota läheteltiin edestakaisin. Ohjaajat kaivoivat käsin eri järjestelmistä tietoja opiskelijan opintojen etenemisestä. VOPS:in myötä HOPS-lomake täytetään nyt verkossa. Data haetaan automaattisesti opiskelijan kaikista suorituksista, jolloin etenemisen hahmottaminen on helpompaa.
Digiloikka, kuten kaikki muukin oppiminen on kerroksellista. Kun oppilaitos on ensin ottanut käyttöön vaikkapa tabletit, voidaan opetella videoiden tallentamista, muokkausta ja jakamista. Tämän jälkeen voidaan kehittää uudentyyppisiä opetus- ja ryhmätyömuotoja jne.
Myös Opiston VOPS osoittautui digiloikaksi. Kun Opiston VOPS:in alkuperäinen idea oli saatu teknisesti toteutettua, niin datavirtojen käyttö alkoi herättää uutta ajattelua, jopa pidemmälle kuin hankkeessa alunperin ajateltiin.
Nyt opiskelijalle suunnitellaan uudenlaista koontinäkymää, josta opiskelija näkee VOPS:iakin laajemmin missä tilanteessa opinnot ovat.
Konseptikuva Otavan Opiston Muikku-oppimisympäristöstä. Opiskelijan aloitusnäkymä opintojen etenemisestä.
Ajattelu yksittäisen kurssin datan näyttämisestä johti ideaan myös kurssien osasuoritusten visualisoinnista. Samaa visualisointitapaa käyttää esimerkiksi Turun yliopiston ViLLE-oppimisympäristö.
Alkuperäisen VOPS:in yksi tavoite oli näyttää ns.”abistatus” eli onko opiskelijalla valmiudet yo-kirjoituksiin. Tämäkin idea jalostui pidemmälle Opiston oppimisanalytiikka-osaamisen kehittymisen myötä.
Konseptikuva Otavan Opiston Muikku-oppimisympäristöstä. Opiskelijan ajantasainen näkymä nk. abistatuksesta eli valmiudesta yo-kirjoituksiin.
Poluttamon ja VOPS:in myötä Otavan Opisto on päässyt automatisoimaan HOPS-prosessia, visualisoimaan aiemmin hyödyntämätöntä dataa ja luomaan uudenlaisia näkymiä opiskeludataan opiskelijalle ja ohjaajalle. Nämä ovat kuitenkin vain näkyvä osa.
VOPS-kehittämisen varsinaisia vaikutuksia ovat mm. opiskelijan ja ohjaajan parempi, ajantasainen ymmärrys opintojen etenemisestä, jolloin ohjaajilla jää enemmän aikaa varsinaiseen ohjaukseen.
Poluttamon VOPS-työkalu oli Otavan Opistolla datavisualisoinnin ensi askel. VOPS:in ideat ovat jo nyt johtaneet kerroksellisesti uusiin ja vieläkin monipuolisempiin ratkaisuihin ja Opisto on siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Voi olla että nykymuotoista VOPS:ia ei kolmen vuoden päästä edes tarvita, mutta se oli digiloikan vauhdinoton kannalta keskeinen.
Poluttamo-hankkeen tavoitteena oli kehittää menetelmiä oppimisen ja opetuksen visualisointiin sekä luoda uudenlaisia menetelmiä lähestyä haastavia tai aikaa vieviä ohjausprosesseja. Hankehakemusta kirjoitettiin vuosina 2014-2015, jolloin mobiilipelit muun muassa Angry Birds ja Clash of Clans olivat vahvasti lyöneet itsensä läpi kautta kaikkien ikäluokkien. PokemonGo räjäytti pankin kesällä 2016 hankkeen jo alettua. Lisätty todellisuus tuli jokaisen älypuhelimeen pelin kautta ja avasi ymmärryksen, mitä se voisi olla ja millainen potentiaali mixed realityllä tulevaisuudessa on.
Poluttamo 