Omille poluille! Yksilöllisen pedagogiikan ja ohjauksen koulutuspäivä

Teksti: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen
Kuvat: Aki Luostarinen

Lauantaina 7.4. kokoonnuimme Otavan Opiston juhlasaliin oppimaan yksilöllistä ohjausta ja pedagogiikkaa. Tällä kertaa koulutuspäivän järjesti Poluttamo-hanke.

Koulutuspäivän avasi Merja Saarela HAMK:sta aiheenaan multimodaalisuus ja universal design for learning (UDL). Hän kertoi meille, kuinka voimme erilaisin menetelmin ja välinein auttaa opiskelijoita motivoitumaan paremmin ja opiskelemaan tasavertaisemmin sekä toisaalta tuomaan omaa osaamistaan esiin paremmin. Merja toi vahvasti esiin sen, että ei ole olemassa keskiverto-oppijaa, vaan on olemassa monenlaisia oppijoita, joilla on erilaisia vahvuuksia tai toisaalta erilaisia oppimisen rajoitteita. Näin ollen oppimateriaalikin pitäisi tarjota erilaisissa muodoissa. Ensi syksynä tähän yhdenvertaiseen materiaalien saavutettavuuteen meitä julkisia tahoja velvoittaa saavutettavuuslakikin.

Merja Saarela esittelee multimodaalisuutta

Miksi kannattaa käyttää multimodaalisia tehtävänantoja? Merja Saarela esittelee aihetta osallistujille.

Pääsimme kokeilemaan ihan käytännössä kuinka esimerkiksi puhelin kääntää puhetta saman tien kirjoitetuksi tekstiksi, tai kuinka kirjoitettua tekstiä voi kuunnella sopivalla sovelluksella. Tai kuinka voimme tehdä tekstitettyjä videoita. Mietimme myös kuinka voimme omassa työssämme tehdä multimodaalisia tehtävänantoja tai tarjota monipuolisia oppimateriaaleja.

Linkki Merjan esitysmateriaaliin

Iltapäivällä järjestettiin kaksi työpajakierrosta. Työpajojen aiheina olivat oppimisanalytiikka, sähköinen arviointi, hyvinvointisovellukset, visuaalinen HOPS eli VOPS sekä Muikku-oppimisympäristö.

Oppimisanalytiikkaa esittelivät Markus Kitola Turun yliopiston ViLLE-tiimistä sekä Anu Konkarikoski koulutuskuntayhtymä Tavastialta. Kitola kertoi ViLLE-analytiikkatyökalun pilottikokemuksista lukio-opinnoissa: ViLLEä on tähän mennessä testattu mm. matematiikan ja äidinkielen kursseilla, jolloin osa oppitunneista on muutettu sähköiseksi ViLLE-tunneiksi. Näillä tunneilla harjoitellaan opiskeltavia asioita erilaisten automaattisesti arvioitavien tehtävien ja pelien avulla. Tavoitteena on ollut parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja motivaatiota ja luoda opiskelijalle oma henkilökohtainen opintopolku, jossa järjestelmä poimisi kullekin opiskelijalle soveltuvia tehtäviä.Tavastialla ViLLE-työkalu on ollut käytössä Pintakillan opinnoissa. ViLLEn pelillisyydellä ja visuaalisuudella on saatu edistettyä opintoja ja parannettua yhteistyötä koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä.

Kuva koulutustilasta, Anne Rongas esiintyy

Anne Rongas esitteli Pulssi-hankkeen kyselytuloksia.

Anne Rongas kertoi meneillään olevan Pulssi-hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksista omassa työpajassaan. Hyvinvointisovellus-työpajassa kokeiltiin Suomen
Mielenterveysseuran kehittämää Mun mieli -sovellusta Kari A. Hintikan johdolla. Muikku- ja VOPS-pajoissa tutustuttiin Otavan Opiston omaan oppimisympäristöön Muikkuun ja sen yhteyteen laadittuun opintojen visualisointityökaluun. Esittelijöinä olivat Miia Siven, Sari Jaaranen, Riikka Turpeinen ja Saara Kotkaranta.

Päivän lopuksi Leena Ståhlberg Suunta-palveluista herätteli ajatuksia siitä, kuinka lukio voisi tukea nuorta omannäköisen elämän rakentamisessa. Tästä puheenvuorosta päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka suuri merkitys opiskelijan kohtaamisella on. Yksittäiset kohtaamiset eivät ole koskaan yhdentekeviä ja siksikin – myös kiireen keskellä – tulisi keskittyä opiskelijaan ja muistuttaa itseään siitä, että minä olen tätä ihmistä varten juuri nyt.

Mainokset

Sovelluskombolla opiskeluaika hallintaan

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti ja kuvat: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen, Kari A. Hintikka, Otavan Opisto

Poluttamo-hankkeessa kehitetään datan ja oppimisanalytiikan käyttöä sekä visualisointia opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun tueksi. Tavoitteena on tarjota opiskelijalle työkaluja ja toimintatapoja, jotka auttavat hahmottamaan opintojen etenemistä.

Koulutuskeskus Tavastia, Omnia ja Otavan Opisto ovat kehittäneet VOPS-työkaluja eli opintosuunnitelmien (HOPS) visualisointeja. Niistä opiskelija näkee helposti opintojensa kokonaistilanteen ja etenemisestä voidaan keskustella yhdessä ohjaajan ja opettajan kanssa.

Otavan Opiston Aikaa opinnoille -pilotissa kokeiltiin Googlen työkaluja opintojen hahmottamiseen ja aikatauluttamiseen. Opiskelijat saivat tehtäväkseen laatia itselleen opiskelukalenterin ja -suunnitelman sekä jakaa sen ohjaajiensa kanssa. Keskinäiseen yhteydenpitoon käytettiin Googlen chattia. Pilottiin ilmoittautuneita pyydettiin tarvittaessa luomaan Google-tili.

Pilottiopiskelijan viikkosuunnitelma opiskelun, työn ja liikunnan rytmittämiseksi.

Pilottiopiskelijan viikkosuunnitelma opiskelun, työn ja liikunnan rytmittämiseksi.

Opiskelukalenteriin merkittiin itselle tärkeät menot ja työvuorot sekä varattiin viikoittain aikaa opinnoille. Suosittelimme muistutusten käyttöönottoa kalenterissa, tällöin opiskeluajankohta pysyisi paremmin mielessä.

Opiskelijan suunnitelma ja sen toteutuminen ET1- eli Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu 1 -kurssilla.

Opiskelijan suunnitelma ja sen toteutuminen ET1- eli Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu 1 -kurssilla.

Opiskelijat valitsivat itselleen pilotin aikana suoritettavaksi yhden lukiokurssin. Kurssi pilkottiin Google Sheetsin avulla päivä- ja viikkotavoitteiksi. Opintojen edetessä opiskelijat merkitsivät jo suoritetut kurssin osaalueet eri väreillä Sheets-suunnitelmaan. Samalla he arvioivat, kuinka paljon kuhunkin osa-alueeseen kului opiskeluaikaa.

Aikaa opinnoille -ryhmä kokoontui aluksi aloitustilaisuuteen Adobe Connectin välityksellä. Jokaiselle opiskelijalle annettiin myös mahdollisuus käydä ohjauskeskustelu pilotissa nimetyn ohjaajansa kanssa.

Pilottiryhmä kokoontui joka viikon aluksi viikkochattiin, joka järjestettiin Google Hangoutsin avulla. Näissä chateissa käsiteltiin kurssin etenemistä ja kerrottiin kuulumisia. Chatin käyttöön kannustettiin muutenkin, esimerkiksi edellä mainittu ohjauskeskustelu oli mahdollista käydä chatin avulla.

Ryhmächat jouduttiin perustamaan jokaisella tapaamiskerralla uudestaan, joten sen avulla ei voitu käydä vapaamuotoista keskustelua pilotin aikana. Tästä syystä suosittelisimme tuleviin chat-kokeiluihin muita työkaluja, kuten Messenger tai WhatsApp.

Pilvipalveluiden kalenterityökalut ovat nopea tapa lähestyä käytännössä ajanhallinnan teemaa. Yksinkertaisilla ja konkreettisilla työkaluilla opiskelijan on helppo jäsentää ajankäyttöä ja suunnitella tulevia opintojaan.

Osa opiskelijoista on kertonut ottaneensa kurssisuunnitelman käyttöön muillakin nettilukion kursseilla. Ryhmächateissa kerrottiin muitakin kuin opiskelukuulumisia ja loppua kohti chatit venyivät yli sovitun tapaamisajan, kun opiskelijat tutustuivat toisiinsa. Useimmat opiskelijat saivat myös suunnittelemansa kurssin valmiiksi määräajassa. Kaksi kuukautta kestäneessä kokeilussa oli mukana viisitoista opiskelijaa.

Onko mobiilisovelluksista elämänhallintaan?

 Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti: Kari A. Hintikka, Kaisa Honkonen

Älykännyköiden yleistymisen myötä erilaiset opiskelijan itsearviointi- ja elämänhallintasovellukset ovat lisääntyneet nopeasti. Uudessa opiskelijan elämänhallintaa tukevassa ilmiökokonaisuudessa yhdistyy sekä opiskelijan valinnanvapaus että ammattilaisten ohjaus.

Poluttamo-hankkeessa on kehitetty menetelmiä ja työkaluja opintojen etenemisen seurantaan, visualisointiin ja ohjaukseen. Taustalla on ajatus, että ohjausresurssit tulisi
saada kohdennettua erityisesti niihin, joilla digitaalisten jalanjälkien ja analyysin perusteella saattaisi olla tarvetta. Opintojen hidastuminen ja keskeyttämiset yritetään tunnistaa, ennakoida ja estää ennen kuin on liian myöhäistä.

Vasemmalta iPhone Terveys -appi, Endomondo -liikunta-appi, AVO-ammatinvalintaohjelma sekä Mun mieli -hyvinvointi appi.

Vasemmalta iPhone Terveys -appi, Endomondo -liikunta-appi, AVO-ammatinvalintaohjelma sekä Mun mieli -hyvinvointi appi.

Erilaiset mobiilit liikuntasovellukset (appi, application, äpsi) ovat arkea Suomessakin. Niiden avulla voi helposti seurata omaa kuntoaan ja asettaa tavoitteita. Appit mittaavat tarkasti niin suorituksen keston, huippu- ja keskitahdin, mahdolliset korkeuserot ja suhteuttavat ne aiempiin suorituksiin.

Data ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Arkikävelijä näkee helposti tarvitsevansa vielä 1237 askelta päivittäistavoitteeseensa, mutta opintojen jumiutumisen taustalla voi kuitenkin olla runsaasti – usein vaikeasti paikannettavia ja määriteltäviä – syitä elämäntilanteesta yksinäisyyden kokemukseen.

Opettajien kanssa keskusteltaessa moni nostaa esiin opiskelijoiden hyvinvoinnin, mielenterveyden, erilaisten HOJKsien lisääntymisen, kiusaamisen ja ylipäätänsä elämänhallintataidot. Kun jokin elämän osa-alue alkaa jumiutua, se yleensä näkyy myös opinnoissa. Tukikuukausia kuluu, opintoja ei kerry ja lopulta voidaan olla tilanteessa, jossa opinnot on pakko lopettaa taloudellisista syistä.

Suomen Mielenterveysseura ry:n Mun Mieli -appi on mainio esimerkki mobiilista itsearvioinnista. Appi esittää yksinkertaisia kysymyksiä arjen hyvinvoinnista: tunteista, ihmissuhteista, liikunnasta, tärkeistä asioista elämässä, unesta ja levosta, harrastuksista sekä ruokailusta. Koululainen tekee itsearvioinnin omasta elämäntilanteestaan ja saa välitöntä palautetta ja hyvinvointiyhteenvedon.

Mun Mieli yhdistää opiskelijan itsearvioinnin kännykällä sekä ammattimaisen ohjauksen. Kysymykset, vastausvaihtoehdot sekä arvio ovat Suomen Mielenterveysseuran ammattilaisten tekemiä.

Opettajat toimivat luokassa sekä saatujen tulosten arvioijina että käytännön soveltajina. Appin keräämä data kertoo opettajalle, missä luokassa esiintyy mahdollisesti kiusaamista tai millainen luokan yleishyvinvointi on koululaisten kokemana.

Mobiilisovellusten käytöstä ja vaikutuksista oman elämäntilanteen itsearviointiin on vielä vähän tietoa. Tämänhetkiset appit, kuten Mun Mieli, ovat vielä pioneerityötä Suomessa. Niiden käyttö ei luonnollisestikaan sovi kaikille opiskelijoille tai työntekijöillekään. Toisaalta opiskelijan itsearvioinnin sijaan niitä voidaan käyttää yhdessä ohjaajan kanssa keskustelun avaajana.

Mobiiliappit eivät ratkaise kaikkea, mutta ovat monipuolisia ensiaskelia oman tilanteen arviointiin ja hahmottamiseen sekä kehittymisen seurantaan. Niille, joille mobiili itsearviointi sopii, appit saattavat tarjota pitkäjänteistäkin apua oman tilanteen muuttamiseksi ja suuntaviivoja elämänhallinnasta urasuunnitteluun.

Visualisoinnit oppimisen ja ohjaamisen tukena – Digioppimisen areena 2017

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Kari A. Hintikka, Otavan Opisto & Anu Konkarikoski, Ammattiopisto Tavastia
Kuvat: Saara Kotkaranta & Jari Välkkynen

Opetushallitus järjestää Digioppimisen areenan (entinen Virtuaaliopetuksen päivät) Helsingin Messukeskuksessa 7.–8.12.2017. Poluttamo-hanke toteuttaa tapahtumassa toiminta-areenan. Siinä opettajat voivat johdantopuheenvuorojen jälkeen kokeilla opiskelijoiden polun havainnollistamista visuaalisin keinoin verrattuna nykyisiin tekstimuotoisiin tapoihin. Visualisointi kokoaa suoritetut opinnot helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Kooste antaa enemmän aikaa opiskelijalle ja ohjaajalle jäljellä olevien opintojen ja jatkoelämän tai työelämään siirtymisen suunnitteluun.

Toiminta-areenan osallistujat pääsevät itse luomaan visualisointeja esimerkkiopiskelijoidemme datasta. Tavoitteena on opiskelijan tukeminen opintojen suunnittelemisessa, ajankäytön hallinnassa sekä opintojen etenemisen seurannassa. Lisäksi visualisoinnit auttavat opiskelumotivaation ylläpitämisessä sekä oppimisen tarkastelemisessa potentiaalisten jatko-opintojen näkökulmasta.

Testiopiskelijan Opiskelusuunnitelma. Opiskelijalla on paljon suunnitelmia, mutta ei vielä suorituksia.

Testiopiskelijan Opiskelusuunnitelma. Opiskelijalla on paljon suunnitelmia, mutta ei vielä suorituksia.

Lukion ja peruskoulun uudistuneissa opetussuunnitelmissa yksi ulottuvuus on aiempaakin monipuolisemmin koottava opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS).

Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan vuodenvaihteessa. Silloin yksilölliset opintopolut ja mahdollisimman suuri osuus oppimisesta työpaikalla suorastaan huutavat digitaalisesti järjestettyä tukirakennetta. Kun työpaikalla tehtävään työhön kytketään asiaa syventävät teoriaopinnot ja opettaja ohjaa opiskelijoita verkon välityksellä, opinto on ammatillisen osaamisen kannalta tarkoituksenmukainen.

Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä silmäyksellä.

Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä silmäyksellä.

Hyvin suunnitellussa käyttöliittymässä tieto menneestä ja tulevasta hahmottuu yhdellä silmäyksellä. Ohjaustilanteessa eri valintojen vaikutusta tulevaisuuteen voidaan havainnollistaa samanlaisin keinoin.

HOPS:ia voidaan visualisoida myös muista näkökulmista, kuten opintojen aloittaminen, opiskelurytmi verkko-opinnoissa, ajanhallinta, vaihtoehtoiset opintopolut sekä mitä ammatteja tai jatko-opintoja omat opinnot mahdollistavat. Erilaisilla väreillä ja symboleilla opiskelija hahmottaa ruudulta nopeasti erilaiset suoritukset ja jo suoritetut kurssit.

Oppimisanalytiikan avulla opiskelijalle voidaan myös näyttää esimerkiksi hänen viikoittainen tai kuukauden opiskelurytminsä, kuten mihin aikaan vuorokaudesta ja minä viikonpäivinä hän keskimäärin on opiskellut sekä kuinka kauan. Visioissa opiskelija voisi halutessaan laittaa itselleen tavoiteajan ja VOPS ilmoittaisi liikuntasovellusten tapaan etenemisestä tavoitteeseen.

Oman opiskelutahdin helppo hahmottaminen ei suinkaan välttämättä kannusta kaikkia opiskelijoita. Siksi tämän tyyppiset ratkaisut suunnitellaan tukemaan nimenomaan henkilökohtaista opintopolkua ja valinnanvapautta.

Toisaalta ohjaaja pystyy tekemään samaa opiskeludataa analysoimalla paljonkin päätelmiä oppilaan etenemisen ennakoinnista. Dataa voidaan myös verrata muihin ja aiempiin opiskelijoihin ja visualisoida perinteisiä tilastolistoja paremmin hahmotettavaksi kokonaiskuvaksi.

Tuore Poluttamo-julkaisu

Opiskelijaa koskevat tiedot henkilökohtaistamisprosessin välineenä erityisesti henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman näkökulmasta
Henriikka Hannula, COSS ry

Poluttamo-hanke Digioppimisen areenalla

Toiminta-areena 7.12.2017 14.15-15.30
Opettajuus ja ohjaus digiajassa – malleja ja kokemuksia
Visualisointi ohjauksen tukena
kehittämiskoordinaattori Anu Konkarikoski, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Ammattiopisto Tavastia ja käytettävyyssuunnittelija Kari A. Hintikka, Otavan Opisto
Lisätietoja tapahtumasta

VOPS – opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma esittäytyy

Poluttamon 3-vuotinen konsortiohanke on puolivälissä ja on aika koota yhteenveto VOPS:ien tähänastisesta kehittämisestä. VOPS tarkoittaa visualisointia HOPS:ille eli se on eri tavoin esitettynä opiskelijan ja ohjaajan yhteinen työkalu opintojen etenemisen ja suunnittelun helppoon hahmottamiseen ja keskusteluun.

Poluttamon VOPS:it esittäytyvät monin tavoin. Olemme julkaisseet katsauksen VOPS:ien suunnittelusta ja kokeiluistamme. Sen voi ladata pdf:nä Slideshare-palvelusta tai lukea ja kommentoida Google Drivessa.

[Teksti jatkuu VOPS-julkaisun alapuolella.]

 

ITK17-konferenssissa Aulangolla pidämme VOPS-teemaseminaarin, jonka esitysmateriaaliin voit tutustua tästä.

VOPS:in perusidea selviää parhaiten visualisoinneilla, joita katsauksessamme esitetään runsaasti. Ohessa Otavan Opiston VOPS:in kakkosversio, ei mitenkään lopullinen eikä siinä ole vielä toiminnallisuuksia, mutta tuntumaa siihen voi itse kokeilla netissä.

Miten VOPS voisi auttaa opinnoissa? Mitä hyötyä siitä voisi olla? Vaikka Poluttamon VOPS:it ovat vasta toteutusvaiheessa, niin olemme löytäneet niistä muun muassa näitä hyötyjä. Lisäksi VOPS:it sopivat kaikenlaisten oppilaitosten opiskelijoille ja ohjaajille. VOPS:eja voi myös tehdä eri tarkoituksiin ja opintojen eri vaiheisiin, kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla.

  • Opintojen helppo hahmotettavuus ja kokonaisuuden ymmärtäminen
  • Yhteinen ja yksiselitteisesti ymmärrettävä työkalu keskustelun pohjaksi, myös vanhemmille
  • Mielekkäämpää ajankäyttöä kaikilta
  • Vaihtoehtojen ja skenaarioiden tarkastelu valintatilanteiden tueksi
  • Haluttaessa vertailu oppilaan kannalta mielekkäästi, vaikkapa aiempien opiskelijoiden vastaavien valintojen suhteen

Jos VOPS:it alkavat kiinnostaa, niin ole yhteydessä poluttamolaisiin. Järjestämme sparrausta ja vaihdamme mieluusti ajatuksia.

Teksti: Kari A. Hintikka

 

OEB16: Oman opintopolun visualisointia tiekartaksi

poluttamo-kariArtikkeli julkaistu SeOppi 2/2016 -lehdessä

Teksti: Kari A. Hintikka

Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti kompleksisemmaksi. Eri asiat kytkeytyvät toisiinsa aiempaa monitahoisemmin ja syy-seuraus-suhteiden hahmottaminen on työläämpää.

Yhtenä ratkaisuna kokonaisuuden hahmottamiseen on asioiden kytkentöjen visualisointi. Viime vuosina on yleistynyt infografiikka, jonka avulla visualisoidaan helposti ymmärrettäväksi monimutkaisia kokonaisuuksia, kuten yksittäinen ilmiö maailman eri valtioissa tai mobiililaitteiden ja -sovellusten ekosysteemi.

Erilaiset monitoroinnit ja visualisoinnit ovat olleet arkea ylläpitotehtävissä työskenteleville jo pitkään. Niiden avulla hahmotetaan tarkasteltava kokonaisuus ja esimerkiksi yksittäiset käyttäjät ja heidän käyttäytymisensä reaaliaikaisesti. Samalla voidaan tehdä ennakointeja ja arviointeja yllättävien tapahtumien varalle sekä tarkkailla esimerkiksi budjetin toteutumista.

Mobiilit liikuntasovellukset, kuten Endomondo ja Moves, ovat esimerkkejä datan visualisoinnista tavallisen ihmisen arjessa. Visualisointien avulla näkee helposti etenemisensä kohti tavoitteitaan sekä voi tarkastella muun muassa etenemisen vauhtia ja kestävyyttä.

Visualisointi auttaa moneen

ESR-rahoitteisen Poluttamo-hankkeen tavoitteena on rakentaa sujuvia siirtymiä opiskelun ja työelämän, työelämän ja opiskelun sekä näiden yhdistelmien välillä. Keskeisessä roolissa on opiskelijan henkilökohtainen opintopolku ja sitä tukevat ohjaustoimet.

Suomessa otettiin vuonna 2016 käyttöön lukiokoulutuksessa ja peruskouluissa uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma (OPS), jonka yksi ulottuvuus on monipuolisesti koottava opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Poluttamossa kehitetään VOPS:eja eli HOPS:in visualisointeja varsinaisten ohjaustoimien tueksi.

Poluttamon oppilaitokset ovat erityyppisiä kuten niiden opinnotkin. Niin ikään HOPS:ia voidaan visualisoida monista eri näkökulmista, kuten opintojen aloittaminen ja suunnittelu, opintojen eteneminen, vaihtoehtoiset opintopolut ja mitä ammatteja tai jatko-opintoja omat opinnot mahdollistavat. Otavan Opisto kehittää visuaalisen HOPSinsa pääasiassa nettilukiolaisten tarpeisiin. Nettilukio on ylioppilaskirjoituksia lukuunottamatta täysin verkossa toimiva aikuislukio.

Poluttamossa kehitetään useita VOPS-malleja, joista tässä esitetään yksi. Otavan Opisto esittelee VOPS:insa ensimmäisen kehitysversion OEB2016-konferenssissa. VOPS:in suunnittelusta vastaavat verkko-ohjaajat Saara Kotkaranta ja Anna Harmaa sekä konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija Kari A. Hintikka.

Otavan Opistossa pääosa opiskelijoista on etäopiskelijoita. Opiskelijan ja verkko-ohjaajan vuorovaikutus tapahtuu pääosin netitse. VOPS muodostaakin helposti hahmotettavan, yhteisen pohjan keskustelulle nykytilanteesta ja etenemisestä.

Opintojen alussa opiskelija täyttää taustatietolomakkeen, jossa hän määrittelee, aikooko esimerkiksi suorittaa lyhyen vai pitkän matematiikan, mitä kieliä hän aikoo suorittaa, onko tavoitteena vain lukio ja / tai ylioppilaskirjoitukset ja onko opiskelijalla aiempia, hyväksiluettavia opintoja.

Nämä valinnat muodostavat VOPS:ille perustan. Opintopolun visualisointi räätälöityy automaattisesti näyttämään vain kyseisen opiskelijan kannalta merkitykselliset asiat. Opiskelijan etenemisnäkymässä ei näy esimerkiksi ylimääräisiä kieliä tai kursseja. Valintoja voi toki muuttaa opintojen aikana.

Suoritettavia lukio-opintoja voidaan jaotella monin tavoin. Ne voivat olla valtakunnallisesti pakollisia tai valinnaisia ja täydentäviä. Opiskelija voi merkitä erilaisia tavoitteita, mitkä kurssit on suoritettava, mitkä olisivat kiinnostavia ja mitkä hyödyllisiä jatko-opintojen kannalta.

Erilaisilla väreillä opiskelija hahmottaa nopeasti erilaiset suoritukset ja jo suoritetut kurssit. Aistiesteisiä varten Otavan Opiston VOPS:iin suunnitellaan symboleita värien lisäksi.

Otavan Opiston VOPS:in varhainen luonnosversio suomeksi.

Otavan Opiston VOPS:in varhainen luonnosversio suomeksi.

Reaaliaikaista työuramallinnusta

Kun opinnot etenevät, opiskelija näkee etenemisensä erivärisinä ja -muotoisina yksikköinä. Ensimmäisessä kehitysversiossa keskitytään vain yksittäisten kurssien etenemiseen, mutta jos opiskelija haluaa, hänelle voidaan tarjota monipuolista dataa visualisoituna liikuntasovellusten tapaan. Opiskelijalle voitaisiin näyttää esimerkiksi hänen opiskelurytminsä, kuten mihin aikaan vuorokaudesta ja minä viikonpäivinä hän keskimäärin opiskelee ja kuinka kauan. Opiskelija voisi halutessaan laittaa itselleen tavoiteajan ja VOPS ilmoittaisi liikuntasovellusten tapaan etenemisestä.

Tällaisissa ratkaisuissa on huomioitava, että oman opiskelutahdin helppo hahmottaminen ei välttämättä kannusta kaikkia opiskelijoita vaan ehkä päinvastoin. Siksipä tämäntyyppiset ratkaisut suunnitellaan tukemaan nimenomaan henkilökohtaista opintopolkua ja valinnanvapautta.

Toisaalta verkko-ohjaaja pystyy tekemään samaa opiskeludataa analysoimalla paljonkin päätelmiä oppilaan etenemisen ennakoinnista. Tätä dataa voidaan myös verrata muihin ja aiempiin opiskelijoihin ja tämä kaikki voidaan visualisoida perinteisiä tilastoja paremmin hahmotettavaksi.

Kun opinnot ovat edenneet pidemmälle, VOPS:issa siirrytään seuraavaan vaiheeseen eli lukion ja / tai ylioppilaskirjoitusten suorittamiseen ja niiden aikatauluttamiseen. Tässä kohden VOPS toimii ajanhallinnan ja suunnittelun tukena.

Euroopan Sosiaalirahaston yhtenä painopistealueena ovat sujuvat siirtymät tällä ohjelmakaudella vuoteen 2020 asti. VOPS:in avulla voitaisiin mallintaa monipuolisesti opiskelijan jatko-opinto- ja ammattivaihtoehtoja.

Suomessa toimii Opetushallituksen ylläpitämä Opintopolku.fi-verkkopalvelu, jossa oppilaitokset ja korkeakoulut ylläpitävät koulutustensa tietoja. Sen avulla voi esimerkiksi selailla eri aloja ja tutkintoja ja niiden sijaintipaikkoja, hakea koulutuksiin ja tutustua valintaperusteisiin.

Opintopolku.fi tarjoaa avoimen rajapinnan datanvaihdolle (API). Sen avulla voitaisiin peilata automaattisesti ja reaaliaikaisesti opiskelijan suorittamia ja aikomia kursseja esimerkiksi haluttujen ammattien koulutusten valintaperusteisiin. Visuaaliseen HOPSiin rajapinnan kautta yhdistetyn Opintopolku-palvelun kautta opiskelija näkisi, mitä häneltä edellytetään, jotta hän voisi hakea tiettyyn koulutusohjelmaan ja oppilaitokseen. Dynaamisen VOPS:in avulla opiskelija ja ohjaaja voisivat yhdessä järjestellä opiskelijan opintopolkua haluttuihin suuntiin, eräänlaiseksi kartaksi opintojen etenemiselle.

OEB16: Personal learning paths as visual roadmaps

poluttamo-kariArticle first published on SeOppi 2/2016

Text: Kari A. Hintikka

Our society is becoming more and more complex. Different issues interconnect in a more complicated way, and in general, seeing cause and effect relationships is more troublesome than earlier.

One of the recent solutions to aid us to see totalities is the visualisation of the interconnection points of issues. Over the past few years, we have seen the emergence of info graphics, which makes complex totalities easily understandable; these include matters such as a certain phenomenon in the different countries on our globe, and the ecosystem of mobile devices and applications.

Different monitoring and visualisation methods have long been a daily matter for those who work in technical maintenance jobs. These methods help us make sense of the totality we are studying while we also see e.g. individual users and their real-time behaviour. This allows us to make estimations and prepare for unexpected events, and we may monitor e.g. budget adherence.

Mobile fitness applications such as Endomondo and Moves are examples of data visualisation in a regular person’s daily life. Such visualisations help us see our progress towards our goals, and we may study the speed of our progress as well as its tenability.

Visualisation helps many matters

The Adaptable Learning Paths Consortium (Poluttamo), funded by the European Social Fund, aims at constructing fluent transitions from studies to working life as well as working life to studies, and combining these in different ways. A key role in this work is given to students’ personal learning paths and the respective guidance activities.

A new national core curriculum was introduced in Finland in 2016 for upper secondary education and basic education; one of the dimensions of this curriculum is the personal learning plan, which is required to be even more diverse than before. The Adaptable Learning Paths project is developing visualised personal learning plans (acronym VOPS) to support student guidance activities.

The schools participating in the project are of various kinds and the studies they offer are not similar. Personal learning plans can be made visual from many perspectives: starting studies, planning studies, the progress of studies, alternative learning paths, what professions and further educations the studies make possible. Otava Folk High School is developing its visual personal learning plan format mainly to serve online students at the Nettilukio online high school. Nettilukio online high school is an upper secondary school for adults and it operates totally online except for the matriculation examination.

Adaptable Learning Paths are currently developing several visual personal learning plan formats. We will see one of them in this presentation. Otava Folk High School is presenting the first developer version of the software at the Online Educa Berlin 2016. The design of the software is carried out by online counsellors Saara Kotkaranta and Anna Harmaa and concept and usability designer Kari A. Hintikka.

Most of the students at Otava Folk High School are distance learners. The interaction between a student and the online counsellor takes place mainly through the internet. The software helps them form a clear, common basis for their discussions on the current situation and the way forward.

At the beginning of their studies, students complete background information forms. They let the school know which level mathematics they intend to undertake, which languages they intend to study, whether their only goal is to gain an upper secondary education and pass the matriculation examination, and if they have prior studies that could be accredited.

These selections form the basis for their visual personal learning plans. The visualised learning paths tailor themselves automatically to show only those issues that are relevant for the respective students. For example, students’ language selections keep their progress views from containing extra languages or courses. Naturally, selections may be changed during studies.

Upper secondary studies can be classified in several ways. At the national level, they may be compulsory, optional or supplementary. Students may enter diverse information: objectives at different levels, courses they must take, courses they would find interesting, and courses that would benefit them regarding their further education.

Different colours help students see at a quick glance their accomplishments and the courses they have completed. Considering students with sensory impairments, the Otava Folk High School visual personal learning plan system will include symbols in different shapes in addition to those in colours.

muikku

Illustration: Otava Folk High School visual personal learning plan system, early draft in Finnish. Legend: Opiskelusuunnitelmani –My personal learning plan Opintorekisteri – Study register Ylioppilaskirjoitukset – Matriculation examination Jatko-opiskelu – Further studies Omat tiedot – My data Lukion pakolliset aineet – Compulsory subjects in upper secondary education Valinnaiset aineet – Optional subjects

Real-time career modelling

When studies commence, students see their progress in units of different colours and shapes. The first developer version of the software focuses on the progress of individual courses, but if students ask, they can be offered diverse data visualised similarly to mobile fitness applications. Students might be shown, for example, their weekly or monthly study cycles such as the times of day they typically study, on which days of the week they study, and for how long they do so. Students could set target times for themselves, and the system could inform them of their progress similarly to fitness applications.

Creating these solutions, we must note that seeing one’s progress in studies easily does not necessarily encourage all students – for some, the case may be the opposite. Therefore, these solutions are designed to support personal learning paths and the freedom of choice.

On the other hand, online counsellors are able to draw a large number of conclusions concerning students’ upcoming progress by analysing their study data. The data can be compared to that of other students and previous students, and all this can be made more visual than the traditional lists used for statistics.

When students’ studies progress, the system enters the next phase, which is that of completing secondary education and/or taking the matriculation examination. At this time, the system helps students’ time and work planning.

The focus areas of the European Social Fund include fluent transfers during the programme period until 2020. The visual personal learning plan system could be applied to making diverse models for students’ further studies and career options.

Finland currently funds an online service called Studyinfo.fi, which is maintained by the Finnish National Board of Education. Finnish schools and universities maintain data of their educational programmes in the service. People may browse the site to learn about different professions and degrees and about the places where these degrees may be taken; they may also learn about the entry criteria and apply for programmes.

Studyinfo.fi offers an open application programming interface. It would be possible to use the Studyinfo.fi interface to compare automatically, in real time, the courses completed and planned by a student to the entry criteria required by the educational programmes in the field of that student’s choice. With the visual personal learning plan system and Studyinfo.fi interfacing, students could see what is required of them in order for them to apply for a certain educational programme and a certain school. With a dynamic visual personal learning plan system such as ours, students and counsellors could together guide students’ personal learning paths into the desired directions, making personal roadmaps to guide studies.

Articles in SeOppi Magazine

The Adaptable Learning Paths project has published three articles in the latest SeOppi Magazine:

  • Multimodality and learning: Increasing understandability and accessibility, Merja Saarela
  • Personal learning paths as visual roadmaps, Kari A. Hintikka
  • Learning analytics call out for action, Lasse Seppänen