Pysäyttäkää Tamagotchit

Teemaseminaarissamme ITK:ssa Aulangolla 7.4.2017 oli loistava tunnelma, sillä yleisö osallistui keskusteluun todella innokkaasti.

Aihe oli VOPS – tolkkua omaan osaamispolkuun visuaalisella HOPSilla. Kari A. Hintikka ja Saara Kotkaranta ansaitsevat isot aplodit hankkeen ammatillisia kehittäjiäkin inspiroineesta työstään ja esityksestään Otavan opiston lukiokoulutuksen ja sen jatkopolkujen VOPS:in tiimoilta. Tässä postauksessa keskitymme seminaarin ammatillista koulutusta koskevaan vahvassa kehitysvaiheessa olevaan osaan.

Ammatillisessa koulutuksessa ollaan reformin myötä viimein siirtymässä henkilökohtaisiin polkuihin. Tämä on loistavaa, sillä hyvin moninainen opiskelijajoukko ei hyödy rintamaopetuksesta. Valtiovaltakaan ei halua tukea turhaa koulussa lusimista, mutta toisaalta haluaa antaa aikaa hitaammin oppiville veronmaksukyvyn saavuttamiseen. Käytännössä opiskelijat tekevät eri asioita samaan aikaan ja heidän oppimistaan pitää pystyä tukemaan ja seuraamaan.

Oppilaitoksissa on viime vuosina purettu ahkerasti tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia työtehtävätasolle ja viety listauksia opiskelijahallintojärjestemiin. Tämä helpottaa erilaisissa oppimisympäristöissä hankittavan osaamisen kohdentamista ja kirjan pitämistä siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä hänen vielä on opittava päästäkseen osoittamaan osaamisensa näytössä.

Omissa hankkeissamme painotus on ollut opiskelijan ja opettajan arjen näkökulmassa: miten käytännön työn oppimista voidaan tukea tehtävin ja raportointiohjeistuksin digitaalisessa oppimisympäristössä. Kun opiskelija tekee käytännön työtä oppimistarkoituksessa, hän kuvaa materiaaleja, välineitä ja työvaiheita omalla mobiililaitteellaan ja lataa kuvat ja tiiviit selosteet ammattisanastoa käyttäen omaan sähköiseen portfolioonsa, esim. blogiin. Samalla hänelle kertyy tulevaisuuden työnhaussa käyttökelpoista materiaalia. Lisäksi digitaalisessa oppimisympäristössä on esim. ammattisanaston ja teoriatiedon oppimista tukevia itse itsensä tarkistavia tehtäviä. Opettajan ja opiskelijan näkökulmaa yksilöllisen polun tukemiseen digivälinen esitteli ITK:n teemaseminaarissa lehtori Jari Välkkynen Ammattiopisto Tavastian Pintakillasta. Hänen pilotoimassaan Turun yliopiston tarjoamassa ViLLE-oppimisjärjestelmässä opiskelija ja opettaja pystyvät seuraamaan tutkinnon osien sisällä etenevää oppimista samalla vaivalla, kun opettaja antaa palautetta oppimisen etenemisestä. Etenemismittarit ovat järjestelmässä valmiina ja aina opiskelijan  etusivulla näkyvissä.

Ville eteneminen

Mistäpä ITK-yleisömme niin innostui? Siitä, että moni oppilaitos on linjannut, että opiskelijan polkua seurataan opiskelijahallinto-ohjelman puolella, koska esim. Kela tarvitsee varmuuden opintorahan nostajien etenemisestä oppimisessaan. Toinen syy lienee se, että digitaalisia oppimisympäristöjä hyödynnetään vasta vähän ja havaitsemaamme pulmaan törmätään vasta tulevina vuosina. Haluamme tuoda omat kokemuksemme säästämään kaikilta aikaa ja rahaa: Nyt tarvitaan joko hyvät rajapinnat eri tehtäviä hoitavien järjestelmien välille tai sopimista siitä, mitä seurantaa missäkin järjestelmässä tehdään siten, että kaikkien osapuolten klikkausten määrä on minimoitu.  

Autoalan lehtori Heikki Nurmela Omniasta puolestaan esitteli hyvin simppeliä GoogleDrive-taulukkoa, jossa liikennevaloväreillä kaikki osapuolet näkevät, millaisista työtehtävistä oppia on jo riittävästi ja millaisia vielä pitää saada tehdä ennen näyttöä. Päivitysoikeus on työpaikkaohjaajalla ja opettajalla. Olennaista on se, että opiskelijan opinnot etenevät, koska seurantajärjestelmä on helposti saavutettava. Tällaiseen ajattelisimme isojen ohjelmistotalojenkin panostavan.

Omnia esimerkki GD värit

Mihin viittaa otsikon tamagotchi? Lounaalla erään oppilaitoksen kollegat kertoivat, että heidän pitää henkilökohtaistaessa liittää opiskelijat opintoihin opiskelijahallintojärjestelmässä. 20 opiskelijan saapumiserän saattamiseksi opiskeluiden aloittamiskuntoon vaatii tuhansia klikkauksia. Toivon kuulleeni ruokasalin hälyssä väärin. Jos tämän lisäksi pitää pitää kaksinkertaista kirjanpitoa siten, että joka tapauksessa digitaalisessa oppimisjärjestelmässä opetus- ja ohjaustyön lomassa itsekseen syntyvä data pitää kliksutella vielä erikseen opiskelijahallintojärjestelmään, voidaan varmaan työterveyshuoltoon ennakkovaroittaa hiirisormen ylirasitustiloista. Vai käyttäisimmekö digitaalisuutta renkinä ja kohdentaisimme opettajan työajan ohjaamiseen ja opettamiseen?

Onneksi yleisön joukossa syntyi into viedä asiaa eteen päin opiskelijahallinto-ohjemien toimittajille. Pidetään osaamisen hankkiminen keskiössä ja kaivetaan 90-luvun tamagotchi-lelut vain vapaa-ajalla ruokittaviksi.

Lisää Tamagotcheista: http://www.hs.fi/talous/art-2000005169020.html

Mainokset

VOPS – opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma esittäytyy

Poluttamon 3-vuotinen konsortiohanke on puolivälissä ja on aika koota yhteenveto VOPS:ien tähänastisesta kehittämisestä. VOPS tarkoittaa visualisointia HOPS:ille eli se on eri tavoin esitettynä opiskelijan ja ohjaajan yhteinen työkalu opintojen etenemisen ja suunnittelun helppoon hahmottamiseen ja keskusteluun.

Poluttamon VOPS:it esittäytyvät monin tavoin. Olemme julkaisseet katsauksen VOPS:ien suunnittelusta ja kokeiluistamme. Sen voi ladata pdf:nä Slideshare-palvelusta tai lukea ja kommentoida Google Drivessa.

[Teksti jatkuu VOPS-julkaisun alapuolella.]

 

ITK17-konferenssissa Aulangolla pidämme VOPS-teemaseminaarin, jonka esitysmateriaaliin voit tutustua tästä.

VOPS:in perusidea selviää parhaiten visualisoinneilla, joita katsauksessamme esitetään runsaasti. Ohessa Otavan Opiston VOPS:in kakkosversio, ei mitenkään lopullinen eikä siinä ole vielä toiminnallisuuksia, mutta tuntumaa siihen voi itse kokeilla netissä.

Miten VOPS voisi auttaa opinnoissa? Mitä hyötyä siitä voisi olla? Vaikka Poluttamon VOPS:it ovat vasta toteutusvaiheessa, niin olemme löytäneet niistä muun muassa näitä hyötyjä. Lisäksi VOPS:it sopivat kaikenlaisten oppilaitosten opiskelijoille ja ohjaajille. VOPS:eja voi myös tehdä eri tarkoituksiin ja opintojen eri vaiheisiin, kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla.

  • Opintojen helppo hahmotettavuus ja kokonaisuuden ymmärtäminen
  • Yhteinen ja yksiselitteisesti ymmärrettävä työkalu keskustelun pohjaksi, myös vanhemmille
  • Mielekkäämpää ajankäyttöä kaikilta
  • Vaihtoehtojen ja skenaarioiden tarkastelu valintatilanteiden tueksi
  • Haluttaessa vertailu oppilaan kannalta mielekkäästi, vaikkapa aiempien opiskelijoiden vastaavien valintojen suhteen

Jos VOPS:it alkavat kiinnostaa, niin ole yhteydessä poluttamolaisiin. Järjestämme sparrausta ja vaihdamme mieluusti ajatuksia.

Teksti: Kari A. Hintikka

 

Poluttamo mukana ITK-konferenssissa

Poluttamo-hanke on mukana ITK-konferenssissa Hämeenlinnassa 5.-7.4.2017.

ITK-workshop
Datapaja – data ja oppiminen haltuun
5.4.2017 klo 14-17

Työpaja johdattaa osallistujat konkreettisesti datan ja oppimisen äärelle. Samalla tapahtuma toimii dataa hyödyntävien oppilaitosten ja sovelluksia kehittävien yhtiöiden ja muiden toimijoiden törmäyttäjänä. Alustuksissa esitetään helposti ymmärrettäviä esimerkkejä datan hyödyntämisestä oppimisessa. Pajan aikana kerätään kehittäjille hyödyntäjäorganisaatioiden tarpeita, jotka puretaan pajan lopuksi sekä edistetään alan toimijaverkoston kehittymistä.

ITK-teemaseminaari
Multimodaalisuus ja oppiminen – haasteita ja mahdollisuuksia
7.4.2017 klo 9.30-10.45

Teemaseminaarissa haluamme nostaa esiin kolme näkökulmaa, jotka multimodaalisten ratkaisujen hyödyntäminen nostaisi fokukseen: 1) mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen, 2) saavutettavat oppimateriaalit, oppimiskokemukset, oppimis- ja työympäristöjen kehittämisen, sekä 3) osaamisen näkyväksi tekemisen mahdollisuudet. Teemaseminaarissa tarjoamme konkreettisia multimodaalisia esimerkkejä kuhunkin kolmeen näkökulmaan.

ITK-teemaseminaari
VOPS – Tolkkua omaan oppimispolkuun visuaalisella hopsilla
7.4.2017 klo 12.30-13.45

Teemaseminaarissa kerrotaan ja käydään aktiivinen yleisökeskustelu siitä, miten ja miksi yhä monimuotoisempi yksilöllinen opintopolku voidaan rakentaa helposti ymmärrettäviksi kartoiksi. Niitä voidaan käyttää työkaluina oppilaan ja ohjaajan yhteistyössä. Esittelemme pilottivaiheessa olevia malleja, joita on mahdollista sovittaa ja levittää valtakunnallisesti. Esittelemme myös täysin etäopintoina suoritettavan tutkinnon, jossa ohjauskin tapahtuu verkossa.

Tule kysymään Poluttamosta myös Suomen eOppimiskeskus ry:n messuosastolle hotellin aulaan!

OEB16: Oman opintopolun visualisointia tiekartaksi

poluttamo-kariArtikkeli julkaistu SeOppi 2/2016 -lehdessä

Teksti: Kari A. Hintikka

Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti kompleksisemmaksi. Eri asiat kytkeytyvät toisiinsa aiempaa monitahoisemmin ja syy-seuraus-suhteiden hahmottaminen on työläämpää.

Yhtenä ratkaisuna kokonaisuuden hahmottamiseen on asioiden kytkentöjen visualisointi. Viime vuosina on yleistynyt infografiikka, jonka avulla visualisoidaan helposti ymmärrettäväksi monimutkaisia kokonaisuuksia, kuten yksittäinen ilmiö maailman eri valtioissa tai mobiililaitteiden ja -sovellusten ekosysteemi.

Erilaiset monitoroinnit ja visualisoinnit ovat olleet arkea ylläpitotehtävissä työskenteleville jo pitkään. Niiden avulla hahmotetaan tarkasteltava kokonaisuus ja esimerkiksi yksittäiset käyttäjät ja heidän käyttäytymisensä reaaliaikaisesti. Samalla voidaan tehdä ennakointeja ja arviointeja yllättävien tapahtumien varalle sekä tarkkailla esimerkiksi budjetin toteutumista.

Mobiilit liikuntasovellukset, kuten Endomondo ja Moves, ovat esimerkkejä datan visualisoinnista tavallisen ihmisen arjessa. Visualisointien avulla näkee helposti etenemisensä kohti tavoitteitaan sekä voi tarkastella muun muassa etenemisen vauhtia ja kestävyyttä.

Visualisointi auttaa moneen

ESR-rahoitteisen Poluttamo-hankkeen tavoitteena on rakentaa sujuvia siirtymiä opiskelun ja työelämän, työelämän ja opiskelun sekä näiden yhdistelmien välillä. Keskeisessä roolissa on opiskelijan henkilökohtainen opintopolku ja sitä tukevat ohjaustoimet.

Suomessa otettiin vuonna 2016 käyttöön lukiokoulutuksessa ja peruskouluissa uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma (OPS), jonka yksi ulottuvuus on monipuolisesti koottava opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Poluttamossa kehitetään VOPS:eja eli HOPS:in visualisointeja varsinaisten ohjaustoimien tueksi.

Poluttamon oppilaitokset ovat erityyppisiä kuten niiden opinnotkin. Niin ikään HOPS:ia voidaan visualisoida monista eri näkökulmista, kuten opintojen aloittaminen ja suunnittelu, opintojen eteneminen, vaihtoehtoiset opintopolut ja mitä ammatteja tai jatko-opintoja omat opinnot mahdollistavat. Otavan Opisto kehittää visuaalisen HOPSinsa pääasiassa nettilukiolaisten tarpeisiin. Nettilukio on ylioppilaskirjoituksia lukuunottamatta täysin verkossa toimiva aikuislukio.

Poluttamossa kehitetään useita VOPS-malleja, joista tässä esitetään yksi. Otavan Opisto esittelee VOPS:insa ensimmäisen kehitysversion OEB2016-konferenssissa. VOPS:in suunnittelusta vastaavat verkko-ohjaajat Saara Kotkaranta ja Anna Harmaa sekä konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija Kari A. Hintikka.

Otavan Opistossa pääosa opiskelijoista on etäopiskelijoita. Opiskelijan ja verkko-ohjaajan vuorovaikutus tapahtuu pääosin netitse. VOPS muodostaakin helposti hahmotettavan, yhteisen pohjan keskustelulle nykytilanteesta ja etenemisestä.

Opintojen alussa opiskelija täyttää taustatietolomakkeen, jossa hän määrittelee, aikooko esimerkiksi suorittaa lyhyen vai pitkän matematiikan, mitä kieliä hän aikoo suorittaa, onko tavoitteena vain lukio ja / tai ylioppilaskirjoitukset ja onko opiskelijalla aiempia, hyväksiluettavia opintoja.

Nämä valinnat muodostavat VOPS:ille perustan. Opintopolun visualisointi räätälöityy automaattisesti näyttämään vain kyseisen opiskelijan kannalta merkitykselliset asiat. Opiskelijan etenemisnäkymässä ei näy esimerkiksi ylimääräisiä kieliä tai kursseja. Valintoja voi toki muuttaa opintojen aikana.

Suoritettavia lukio-opintoja voidaan jaotella monin tavoin. Ne voivat olla valtakunnallisesti pakollisia tai valinnaisia ja täydentäviä. Opiskelija voi merkitä erilaisia tavoitteita, mitkä kurssit on suoritettava, mitkä olisivat kiinnostavia ja mitkä hyödyllisiä jatko-opintojen kannalta.

Erilaisilla väreillä opiskelija hahmottaa nopeasti erilaiset suoritukset ja jo suoritetut kurssit. Aistiesteisiä varten Otavan Opiston VOPS:iin suunnitellaan symboleita värien lisäksi.

Otavan Opiston VOPS:in varhainen luonnosversio suomeksi.

Otavan Opiston VOPS:in varhainen luonnosversio suomeksi.

Reaaliaikaista työuramallinnusta

Kun opinnot etenevät, opiskelija näkee etenemisensä erivärisinä ja -muotoisina yksikköinä. Ensimmäisessä kehitysversiossa keskitytään vain yksittäisten kurssien etenemiseen, mutta jos opiskelija haluaa, hänelle voidaan tarjota monipuolista dataa visualisoituna liikuntasovellusten tapaan. Opiskelijalle voitaisiin näyttää esimerkiksi hänen opiskelurytminsä, kuten mihin aikaan vuorokaudesta ja minä viikonpäivinä hän keskimäärin opiskelee ja kuinka kauan. Opiskelija voisi halutessaan laittaa itselleen tavoiteajan ja VOPS ilmoittaisi liikuntasovellusten tapaan etenemisestä.

Tällaisissa ratkaisuissa on huomioitava, että oman opiskelutahdin helppo hahmottaminen ei välttämättä kannusta kaikkia opiskelijoita vaan ehkä päinvastoin. Siksipä tämäntyyppiset ratkaisut suunnitellaan tukemaan nimenomaan henkilökohtaista opintopolkua ja valinnanvapautta.

Toisaalta verkko-ohjaaja pystyy tekemään samaa opiskeludataa analysoimalla paljonkin päätelmiä oppilaan etenemisen ennakoinnista. Tätä dataa voidaan myös verrata muihin ja aiempiin opiskelijoihin ja tämä kaikki voidaan visualisoida perinteisiä tilastoja paremmin hahmotettavaksi.

Kun opinnot ovat edenneet pidemmälle, VOPS:issa siirrytään seuraavaan vaiheeseen eli lukion ja / tai ylioppilaskirjoitusten suorittamiseen ja niiden aikatauluttamiseen. Tässä kohden VOPS toimii ajanhallinnan ja suunnittelun tukena.

Euroopan Sosiaalirahaston yhtenä painopistealueena ovat sujuvat siirtymät tällä ohjelmakaudella vuoteen 2020 asti. VOPS:in avulla voitaisiin mallintaa monipuolisesti opiskelijan jatko-opinto- ja ammattivaihtoehtoja.

Suomessa toimii Opetushallituksen ylläpitämä Opintopolku.fi-verkkopalvelu, jossa oppilaitokset ja korkeakoulut ylläpitävät koulutustensa tietoja. Sen avulla voi esimerkiksi selailla eri aloja ja tutkintoja ja niiden sijaintipaikkoja, hakea koulutuksiin ja tutustua valintaperusteisiin.

Opintopolku.fi tarjoaa avoimen rajapinnan datanvaihdolle (API). Sen avulla voitaisiin peilata automaattisesti ja reaaliaikaisesti opiskelijan suorittamia ja aikomia kursseja esimerkiksi haluttujen ammattien koulutusten valintaperusteisiin. Visuaaliseen HOPSiin rajapinnan kautta yhdistetyn Opintopolku-palvelun kautta opiskelija näkisi, mitä häneltä edellytetään, jotta hän voisi hakea tiettyyn koulutusohjelmaan ja oppilaitokseen. Dynaamisen VOPS:in avulla opiskelija ja ohjaaja voisivat yhdessä järjestellä opiskelijan opintopolkua haluttuihin suuntiin, eräänlaiseksi kartaksi opintojen etenemiselle.

Poluttamo-artikkeleita SeOppi-lehdessä

Poluttamo-hanke on mukana Suomen eOppimiskeskus ry:n uunituoreessa SeOppi-lehdessä kolmella artikkelilla:

  • Merja Saarela: Multimodality and learning: Increasing understandability and accessibility
  • Kari A. Hintikka: Oman opintopolun visualisointia tiekartaksi – Personal learning paths as visual roadmaps
  • Lasse Seppänen: Oppimisanalytiikka hälyttää toimimaan – Learning analytics call out for action

Lehti on selattavissa sähköisesti Slidesharessa sekä pdf-versiona.

Webinaaritallenne: Visuaalinen HOPS – henkilökohtainen opintopolku näkyväksi

Poluttamo-hankkeen ensimmäinen webinaari järjestettiin 25.11.2016.

Visuaalinen HOPS – Henkilökohtainen opintopolku näkyväksi
Miksi visuaalisuus on tärkeää? Esittelyssä Otavan Opiston, Ammattiopisto Tavastian sekä Omnian toteuttamia henkilökohtaisen opintopolun visualisointeja.

Webinaarin tallenne löytyy Poluttamon Youtube-soittolistalta.


VINKKI: Saat tiedon tulevista Poluttamo-webinaareista tilaamalla Poluttamon blogipäivitykset sähköpostiisi:

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse.


Poluttamo-webinaarit käynnistyvät visuaalisella HOPSilla

Poluttamo-hanke järjestää kaikille avoimia webinaareja hankkeen teemoista, tuloksista ja tuotoksista noin kerran kuussa. Ensimmäinen Poluttamo-webinaari järjestetään 25.11.2016 klo 14.00-14.30. Aiheena tuolloin visuaalinen HOPS.

Lisätietoja tulossa marraskuussa!

Merihirviöt kollektiivisena oppimispolkuna

Poluttamon yhtenä tavoitteena on luoda VOPSeja eli visuaalisia HOPSeja. Niiden avulla visualisoidaan opiskelijalle hänen henkilökohtaisen opintopolkunsa etenemistä ja mahdollisia vaihtoehtojaan helposti omaksuttavassa muodossa.

VOPSeja voidaan kuitenkin käyttää moniin tarkoituksiin henkilökohtaisen opintopolun lisäksi, kuten jatko-opintojen ja ammatinvalinta-ohjaukseen. Periaatteessa voidaan esimerkiksi näyttää samassa VOPSissa opiskelijalle hänen tähän asti suorittamansa opinnot sekä hakea koneellisesti netistä, mitkä jatko-opintolinjat painottavat näitä opintoja. Vastaavasti opiskelija voisi nähdä VOPSista mitä opintoja häneltä puuttuu näitä opintolinjoja ajatellen.

3746073372_603c3436cb_z

Kuva: Bruno Girin, CC BY-SA 2.0

Yksi lähestymistapa on itineraarit eli reittikuvaukset ja myös esimerkiksi Afrikan tähti -lautapeli. 1400-1700-lukujen löytöretkeilyssä ja merimatkoissa Eurooppa kartoitti itselleen tuntemattomia maailman alueita.

Aluksi kartat eivät olleet eksakteja etäisyyksiltään eikä kartoitettujen alueiden muodoiltaan. Sen sijaan ne sisälsivät runsaasti muuta visuaalista informaatiota, kuten hyvin yksityiskohtaisesti piirrettyjen merihirvioiden, löydettyjen aarteiden sekä ongelmatilanteiden sijainnit, ja myös erilaisten toiveiden ja pelkojen sijainteja.

Afrikan tähti -pelissä taas ympäri karttaa on visualisoitu erilaisia pakollisia tai nopeuttavia reittejä sekä alueelle tunnusomaisia ilmiöitä kuten villieläimet.

Oppimisanalytiikan ja laadullisten kyselyjen avulla voitaisiin yhdistää ja visualisoida opiskelijalle kartoittamaton maasto eli oma opintopolku, missä aiemmat opiskelijat ovat olleet. VOPS voisi näyttää aiempien opiskelijoiden löytöjä, aarteita, toiveita ja pelkoja.

Merihirviöiden eli aiempien opiskelijoiden kokemusten avulla ohjaaja ja opiskelija voisivat ehkä käsitellä helpommin vaikeita asioita. Opiskeluvalinnat ja omat ammattitoiveet ovat osittain kokemuksellisia asioita, joiden hahmottamisessa voisi auttaa niiden visualisointi merihirviöiden tapaan.

Teksti: Kari A. Hintikka

Visuaalinen OPS helpottaa omien tavoitteiden asettamista ja oman oppimispolun hahmottamista

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2016 -lehdessä

Teksti: Leena Vainio, Esko Lius, Kari A. Hintikka

Opetussuunnitelma on ammatillisessa koulutuksessa oppijan ja opettajien välinen yhteinen työväline, kun keskustellaan osaamisen hankkimisesta. Opetussuunnitelmat on kuitenkin useissa tapauksissa laadittu sellaiseen muotoon, että työväline ei oikein toimi.

Digitaalisissa ympäristöissä voi opetussuunnitelmasta ja siihen liittyvästä oppimissisällöstä luoda nykyisen teksti- tai taulukkomuodon sijaan opiskelijalle paljon helpommin ymmärrettävän visuaalisen esityksen.

Visuaalinen oppimisen polku helpottaa tavoitteiden asettamisessa, oman polun rakentamisessa ja oman osaamisen kuvaamisessa. Poluttamo-hankkeessa kokeillaan ja mallinnetaan näitä keinoja, joilla opsista rakennetaan entistä parempaa vuorovaikutusvälinettä oppijan, opettajan ja työelämän edustajien välille.

Opetussuunnitelma on hienostunut sekoitus kaikkea oppimiseen liittyvää: osaamisen tavoitteet, opetuksen sisältö, oppimistulokset, arviointi, oppimisympäristöt, aikataulut, eri oppiaineiden integroinnit ja erilaiset osaamisen hankkimisen muodot on kuvattu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin ja oppilaitoksissa näistä tehdään käytännön suunnitelma.

Mutta avautuuko perinteinen opetussuunnitelma opettajille ja opiskelijoille niin, että sen avulla voidaan tukea oppimisprosessia? Näkyykö siitä eri oppiaineiden väliset suhteet ja riippuvuudet ja antaako se kuvan tarvittavasta yhteistyöstä eri opettajien, opiskelijoiden ja työelämän välillä?

Opiskelijaa pitäisi auttaa selvittämään mitä, milloin, missä ja miten he voivat oppia ja missä järjestyksessä. Opettajien pitäisi olla selvillä kokonaisuudesta ja tarvittavasta yhteistyöstä ja työelämän edustajien pitäisi hahmottaa oma osuutensa.

Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tuo vielä uuden haasteensa. Opetussuunnitelma ei ole enää kaikille sama lineaarinen ohjeistus vaan opintojen laajuus, suoritustapa ja järjestys vaihtelevat oppijan osaamisen perusteella.

Yhteyden osaamisen arviointiin tulisi olla entistä kirkkaampi. Perinteinen kirjallinen ilmaisu ei enää pysty avaamaan kaikkia näitä eri tasoja, tarvitaan uusia menetelmiä opetussuunnitelman avaamiseen.

Pirkko Nurmi (2009) tutki väitöskirjassaan, mitkä tekijät ammatillisessa koulutuksessa hidastivat valmistumista ja aiheuttivat koulutuksen keskeytymistä. Tärkeimmät syyt olivat sosioekonomiset syyt, tukijoiden puute, luku- ja kirjoitusvaikeudet, aikaisempi huono koulumenestys, heikko itsetunto ja huonot koulukokemukset ja huono lähtötaso yleissivistävästä koulutuksesta. Kouluhyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan varhaista puuttumista, dialogisuutta ja koulun toimijoiden joustavuutta.

Yhä useampi ammatillisen koulutuksen opiskelija tarvitsee yksilöllisesti räätälöityjä koulutusratkaisuja, vaihtoehtoisia koulutuspolkuja ja mahdollisuuksia pärjätä todellisten kykyjensä perusteella. Edellisen kaltaisen tuen järjestämiseksi kaivataan uusia työkaluja sekä opettajille että oppijoille, jotta saadaan ajantasainen kuva siitä, missä mennään ja missä oppimisen vaikeudet ovat.

Kuronen (2011) on tutkinut nuorten ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ja syrjäytymisen syitä ja todennut, että koulu on tänäkin päivänä keskeinen osa nuorten elämää, ja koulussa halutaan olla. Syrjäytymisen ja keskeyttämisen syitä olisi arvioitava oppijan näkökulman lisäksi myös koulunpitoon liittyvistä rakenteellisista syistä.

Heikko koulumenestys ja -motivaatio, koulutusvalintojen vaikeus, keskeyttäminen ja koulutuksesta putoaminen voi johtua osittain siitä, että oppija ei ymmärrä missä mennään, tai mitä ja millaisia valintoja pitäisi tehdä.

Vaikka toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoima ja arvostus on kasvanut, oppijat antavat usein palautetta siitä, että kokonaiskuva opinnoista on sirpaleista. He eivät oikein tiedä, miten kaikki opiskeltavat asiat liittyvät toinen toisiinsa ja miksi juuri opiskeltavia asioita on opittava. Opettajatkaan eivät aina tunnu tietävän, mitä heidän kollegansa ovat opettaneet, tulee päällekkäisyyksiä ja jatkumo puuttuu.

Opiskelija sitoutuu ja motivoituu opintoihinsa paremmin, jos hän jo alkuvaiheessa hahmottaa mitä osaamistavoitteita hänen pitää saavuttaa ja millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia hänen valintansa tai pois valitsemisensa tuottavat.

Opetussuunnitelman visuaalinen ilmaisu tukee kokonaisuuden hahmottamista. Visuaalinen opetussuunnitelma auttaa myös hahmottamaan opintoihin tarvittavan aikataulutuksen.

Esimerkkejä opsin visualisoinnista ja sen hyödyistä jo on. Pintakillan 360-ympäristö, hevosalan kuvallinen ops sekä hotelli- ja ravintola-alan Trello-pohjainen ammattitaitovaatimusten visualisointi avaavat opiskelijalle opetuksen sisältöjä ja niiden suhteen kokonaisuuteen paremmin kuin entiset ops-välineet.

Pintakilta-esimerkissä visuaaliseen kuvaukseen on lisätty oppimissisällöt, ja ne ovat opiskelijan saatavilla myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Osa ammattitaitovaatimusten mukaisesta osaamisesta voidaan suunnitella opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa työpaikalla hankittavaksi.

Trellon käyttäminen hotelli- ja ravintolaopinnoissa on mahdollistanut entistä joustavamman ja ajantasaisemman tiedonkulun ja vuorovaikutuksen opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan välillä.

Yhteisten tutkinnon osien sisällöt saadaan myös hyvin linkitettyä näkyviin tutkinnonosiin. Moniin tutkinnonosiin on myös olemassa jo monimediaista oppimissisältöä, jonka voi myös hyvin liittää visuaalisiin koosteisiin. Malli auttaa opiskelijaa rakentamaan omaa osaamistaan ja havainnoimaan millä tasolla oma osaaminen on. Malliin voi myös liittää tulevaisuuden tavoitteita ja oppija tietää, mitä on opiskeltava päästäkseen tulevaisuuden tavoitteisiin. Näin opintojen eriyttäminen ja eri tahtiin kulkevat henkilökohtaiset polut sekä osaamisen hankkiminen opiskelijaprojekteissa helpottuvat, kun opiskelijalle selviää kokonaisuus.

Poluttamo-hanke kerää tietoa, kokeilee ja mallintaa uusia tapoja opetussuunnitelman kuvaamiseen ja avaamiseen.

Viitteet

Kuronen, I. 2011. ”Mun kompassin neula vaan pyörii” – Keskeyttämiskokemuksia ammatillisesta koulutuksesta. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 41. Viitattu 4.3.2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37589

Nurmi, P. (2009). Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Toisen asteen opettajat dialogisuutensa ja autenttisuutensa sääntelijöinä. Kuopio. Kuopion yliopiston julkaisu E. Yhteiskuntatieteet. Akateeminen väitöskirja.