Omille poluille! Yksilöllisen pedagogiikan ja ohjauksen koulutuspäivä

Teksti: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen
Kuvat: Aki Luostarinen

Lauantaina 7.4. kokoonnuimme Otavan Opiston juhlasaliin oppimaan yksilöllistä ohjausta ja pedagogiikkaa. Tällä kertaa koulutuspäivän järjesti Poluttamo-hanke.

Koulutuspäivän avasi Merja Saarela HAMK:sta aiheenaan multimodaalisuus ja universal design for learning (UDL). Hän kertoi meille, kuinka voimme erilaisin menetelmin ja välinein auttaa opiskelijoita motivoitumaan paremmin ja opiskelemaan tasavertaisemmin sekä toisaalta tuomaan omaa osaamistaan esiin paremmin. Merja toi vahvasti esiin sen, että ei ole olemassa keskiverto-oppijaa, vaan on olemassa monenlaisia oppijoita, joilla on erilaisia vahvuuksia tai toisaalta erilaisia oppimisen rajoitteita. Näin ollen oppimateriaalikin pitäisi tarjota erilaisissa muodoissa. Ensi syksynä tähän yhdenvertaiseen materiaalien saavutettavuuteen meitä julkisia tahoja velvoittaa saavutettavuuslakikin.

Merja Saarela esittelee multimodaalisuutta

Miksi kannattaa käyttää multimodaalisia tehtävänantoja? Merja Saarela esittelee aihetta osallistujille.

Pääsimme kokeilemaan ihan käytännössä kuinka esimerkiksi puhelin kääntää puhetta saman tien kirjoitetuksi tekstiksi, tai kuinka kirjoitettua tekstiä voi kuunnella sopivalla sovelluksella. Tai kuinka voimme tehdä tekstitettyjä videoita. Mietimme myös kuinka voimme omassa työssämme tehdä multimodaalisia tehtävänantoja tai tarjota monipuolisia oppimateriaaleja.

Linkki Merjan esitysmateriaaliin

Iltapäivällä järjestettiin kaksi työpajakierrosta. Työpajojen aiheina olivat oppimisanalytiikka, sähköinen arviointi, hyvinvointisovellukset, visuaalinen HOPS eli VOPS sekä Muikku-oppimisympäristö.

Oppimisanalytiikkaa esittelivät Markus Kitola Turun yliopiston ViLLE-tiimistä sekä Anu Konkarikoski koulutuskuntayhtymä Tavastialta. Kitola kertoi ViLLE-analytiikkatyökalun pilottikokemuksista lukio-opinnoissa: ViLLEä on tähän mennessä testattu mm. matematiikan ja äidinkielen kursseilla, jolloin osa oppitunneista on muutettu sähköiseksi ViLLE-tunneiksi. Näillä tunneilla harjoitellaan opiskeltavia asioita erilaisten automaattisesti arvioitavien tehtävien ja pelien avulla. Tavoitteena on ollut parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja motivaatiota ja luoda opiskelijalle oma henkilökohtainen opintopolku, jossa järjestelmä poimisi kullekin opiskelijalle soveltuvia tehtäviä.Tavastialla ViLLE-työkalu on ollut käytössä Pintakillan opinnoissa. ViLLEn pelillisyydellä ja visuaalisuudella on saatu edistettyä opintoja ja parannettua yhteistyötä koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä.

Kuva koulutustilasta, Anne Rongas esiintyy

Anne Rongas esitteli Pulssi-hankkeen kyselytuloksia.

Anne Rongas kertoi meneillään olevan Pulssi-hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksista omassa työpajassaan. Hyvinvointisovellus-työpajassa kokeiltiin Suomen
Mielenterveysseuran kehittämää Mun mieli -sovellusta Kari A. Hintikan johdolla. Muikku- ja VOPS-pajoissa tutustuttiin Otavan Opiston omaan oppimisympäristöön Muikkuun ja sen yhteyteen laadittuun opintojen visualisointityökaluun. Esittelijöinä olivat Miia Siven, Sari Jaaranen, Riikka Turpeinen ja Saara Kotkaranta.

Päivän lopuksi Leena Ståhlberg Suunta-palveluista herätteli ajatuksia siitä, kuinka lukio voisi tukea nuorta omannäköisen elämän rakentamisessa. Tästä puheenvuorosta päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka suuri merkitys opiskelijan kohtaamisella on. Yksittäiset kohtaamiset eivät ole koskaan yhdentekeviä ja siksikin – myös kiireen keskellä – tulisi keskittyä opiskelijaan ja muistuttaa itseään siitä, että minä olen tätä ihmistä varten juuri nyt.

Advertisement

Terveiset Tervareitti-seminaarista!

Tervareitti-hankkeen seminaari järjestettiin tammikuun lopulla Oulussa Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Tervaväylän koulussa. Hankkeen esittelyn lisäksi tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja oppimisen voimavaroista, nivelvaiheen ohjauksesta, toimintakykyarviosta sekä toiveiden ja unelmien merkityksestä ihmisen elämässä. Asioita katsottiin erityisnuorten näkövinkkelistä, mutta mielestäni päivä antoi paljon ajateltavaa ihan meille kaikille.

Seminaaria muistellessani tulevat mieleeni sanat voimavarakeskeisyys, toiveikkuus, sisukkuus ja oikeus unelmoida. Useissa puheenvuoroissa tuli esille ajatus asioiden hyvien puolien kääntämisestä esiin virheiden tuijottelun sijasta. Hätkähdyttävää oli kuulla, ettei moni varhaiseen aikuisikään ehtinyt nuori vielä hahmota omia vahvuuksiaan. Johtuuko tämä meidän opettajien tavasta merkitä ja erotella oppijan aikaansaannoksesta huomiovärillä ne virheet ja varoitella toistamasta niitä? Jospa seuraavalla arviointikierroksella keskittyisimme kertomaan, mikä meni oikein ja hienosti?

Nivelvaihetta lähestyvän nuoren olisi hyvä saada kuulla positiivista palautetta osaamisestaan, jotta hänen itsetuntonsa vahvistuisi ja hän kokisi olevansa yhteiskunnan osallinen jäsen, samalla viivalla muiden kanssa. Kristiina Lappalaisen mukaan koulumenestys korreloi vahvuuksien tunnistamisen kanssa: hyvin menestyvät tunnistavat vahvuuksiaan paremmin. Päätöksentekotilanteessa omien vahvuuksien tunteminen antaa varmuutta valintoihin ja auttaa motivoitumaan esimerkiksi valintakokeisiin. Tärkeätä on huomata, ettei opiskelijan vahvuus välttämättä ole koulussa opetettava asia. Oma ura voi nousta vaikka harrastuksen pohjalta.

Opiskelun nivelvaiheista puhuttaessa tuli esille, että ammatinvalinta kaikkine vaihtoehtoineen koetaan vieläkin hankalaksi ja sitä oikeaa alaa on vaikea löytää. Susanna Lähteenmäki suositteli unelmoimista ja omien toiveiden kuuntelemista oikeasti. Väitöskirjassaan Lähteenmäki tutki erityisnuorten unelmia tulevaisuudestaan. Aika usein lapsuuden unelmat esimerkiksi toiveammatista toteutuivat ainakin jollain tavalla aikuisiässä. Unelmilla on siis merkitystä!

Seminaarissa Tervareitti-hankkeen projektipäällikkö Anna-Kaisa Puusaari ja projektityöntekijä Veli-Matti Nitovuori esittelivät hankkeessa kehitettyä toimintakykyarvio-työkalua. Se on osa hankkeessa suunniteltua ohjausmallia. Työkalu pohjautuu kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitukseen (ICF- International Classification of Functioning, Disability and Health).

tervareitti

[Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi]

Arviointityökalua voi käyttää oppijan toimintakyvyn kartoittamiseen peruskoulussa ja toisella asteella. Arvioon voi osallistua useita oppijan arkeen osallistuvia aikuisia yhdessä oppijan kanssa. Toimintakykyarvio kuvaa oppimiseen, koulunkäyntiin, vuorovaikutukseen, hyvinvointiin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyviä toimintakyvyn asioita tämänhetkisen tilanteen perusteella.

Toimintakykyarviotyökalu kokoaa automaattisesti vastauksista erilaisia näkymiä toimintakyvystä. Oppilaan sekä hänen lähiympäristönsä arvioista saadaan näin laaja-alainen ja monipuolinen näkemys oppilaan toimintakyvystä, sen vahvuuksista ja haasteista. Arviointityökalu on otettu käyttöön tammikuussa 2017 ja on vapaasti käytettävissä.

Seminaarin päätti Signmarkin koskettava esitys “mahdottomasta mahdolliseksi”. Hän kertoi oman tarinansa ja vaikeuksistaan kuurona tulla kuulluksi.

Teksti: Saara Kotkaranta