Kylmä keikka Kreodi-lehdessä

Kylmä keikka -peli esittelyssä ITK:ssaViime viikon ITK-workshopissa Poluttamo-matruusit Annamari Pudas ja Anitta Örn esittelivät hankkeessa kehitettyä Kylmä keikka -peliä, joka tukee opiskelijoiden informaatiolukutaidon kehittymistä ja lisää valmiuksia ongelma- ja projektilähtöiseen opiskeluun.

Pelin taustoihin ja kehitysvaiheisiin pääsee tutustumaan ammattikorkeakoulukirjastojen Kreodi-lehdessä julkaistussa uunituoreessa artikkelissa: Ammattiopiston opiskelijat kohtaavat antarktisen haasteen: Kylmä keikka – tiedä tai tuhoudu

Peli ei ole mitään ilman hyvää tarinaa ja halusimmekin tuoda peliin aiheen, josta löytyy niin tutkimustietoa kuin vahvoja mielipiteitä. Ilmastonmuutos istuu tähän tarkoitusperään kuin nenä päähän. Tyylilajiksi valikoitui Pelasta maailma -tyyppinen pelijuoni, jossa pelaajat joutuvat keskelle luonnonmullistuksia ja uhkaavia katastrofeja. – www

Mainokset

ITK2018: Analytiikka monimuotoisen oppimisen tukena

Koko päivän Poluttamo-workshopimme ITK:ssa jakautui kolmeen eri settiin, joissa jokaisessa oli tarjolla kaksi eri teemaa. Osallistujat poluttivat itse itsensä kiinnostaviin teemoihin ja saivat hakea kustakin teemasta osaamismerkkiä kertomalla merkkihakemuksessaan, miten hyödyntävät ko. oppia omassa työssään.

Jari Välkkynen esittelee workshopin analytiikkadataa.

Jari Välkkynen esittelee workshopin analytiikkadataa.

Iltapäivän pajassa Anu Konkarikoski ja Jari Välkkynen keskusteluttivat osallistujia opiskelijan yksilöllisen polun seurannasta ja monimuotoisen oppimisen digituesta. Kaikki pääsivät kirjautumaan esimerkkikurssille ViLLE-oppimisjärjestelmään ja tekemään erilaisia käytännön oppimisen tukena toimivia Pintakäsittelyalan tehtäviä. Valkokankaalla oli samalla auki opettajan maisema ryhmän analytiikkadataan, joka perustuu tehtävistä kertyneisiin pisteisiin. Näin analytiikasta saatiin osallistujille omakohtainen kokemus.

Kilpailuhenkisimpiä suhde muiden opiskelijoiden kerryttämiin pisteisiin motivoi hakkaamaan tehtäviä entistä innokkaammin. Heille olisi mahdollisesti hyötyä pistetaulukoista muutenkin, mutta tietenkään normaalitilanteessa opiskelijat eivät voi nähdä toistensa saavutuksia opettajan tavoin.

Poluttamo-workshop ITK-konferenssissa

Moni tarttui myös ViLLEn opiskelijakäyttöliittymän epäloogisuuksiin. Lean-johtajat olisivat olleet tyytyväisiä, jos ensi kertaa käyttävien kokemukset olisi saatu kirjattua ylös parantamaan seuraavan käytettävyyden parantamiskierroksen tuloksia.

Eniten keskusteltiin lopulta siitä, millä tavoin digiä kannattaa käyttää autenttisen, tekemällä oppimisen lomassa, sillä eihän useimpien ammattien oppiminen tapahdu tietokonetta renkkaamalla. Poluttamosta on luvassa kevään aikana mallinnus siitä, mitä asioita pitää huomoida, kun analytiikkaa hyödyntävää digiympäristöä rakennetaan monimuotoisen oppimisen osaseksi.

Vive-virtuaalilasien testausta Poluttamo-workshopissa 11.4.2018

Ammattiopisto Tavastiasta oli myös kokeilussa Vive-virtuaalilaseille rakenteilla oleva ruiskumaalisimulaattori. Tällainen kevytversio simulaattorista maksaa alle 10 000 €, laitteisto vain muutamia tuhansia euroja ja sillä on mahdollista säästää materiaalikuluissa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada simulaattorit ja niiden tuottama tieto osaamisen kehittymisen vaiheesta osaksi opiskelijan yksilöllistä oppimispolkua. Simulaattorihuumassa on myös hyvä pitää jäitä hatussa: simulaattorit ovat parhaimmillaan toistoa vaativien ja harvinaisten tilanteiden harjoittelussa. Kannattaa myös miettiä, onko tarpeen järjestää opiskelijalle lasit päähän, vai saavutetaanko sama tulos esim. omalle mobiililaitteelle tehdyn pelin tai simuloinnin avulla.

Teksti ja kuvat: Anu Konkarikoski

ITK-workshop: Digiajan oppimispolkuja ohjaamassa

Raisa Laukkasen livemuistiinpanot Poluttamon ITK-workshopista 11.4.2018

Kuva: Raisa Laukkanen

Poluttamo oli mukana Hämeenlinnassa 11.-13.4.2018 järjestetyssä ITK2018 – Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssissa.

Digiajan oppimispolkuja ohjaamassa -workshop

Aika: 11.4.2018 klo 10-17

Koe ja oivalla uusia tapoja hyödyntää teknologiaa osaamisen kasvattamisessa ja näkyväksi tekemisessä.

Raisa Laukkasen livemuistiinpanot Poluttamon ITK-workshopista 11.4.2018

Kuva: Raisa Laukkanen

Päivän aikana testasimme menetelmiä ja sovelluksia sekä keskustelimme pedagogiikan ja ohjauksen tulevaisuudesta. Fasilitaattorit ovat itse olleet kehittämässä ja pilotoimassa menetelmiä aidoissa tilanteissa omien opiskelijoidensa kanssa. Testissä oli myös Vive-VR-maaliruiskusimulaattori. Päivästä sai osaamismerkin.

Työpaja oli tarkoitettu opetushenkilöstölle, opoille, suunnittelijoille sekä oppilaitosjohdolle.

Työpajat

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi – 11.-13.4.2018, Hämeenlinna

Kukin osallistuja sai valita kolme työpajaa kuudesta. Työpajoja oli käynnissä aina kaksi rinnakkain.

  1. Multimodaalisuudesta oppimisessa ja portfolioissa
  2. Merkityksellistä osaamista osaamismerkeillä
  3. Vertaisvalmennuksella suuntia tulevaisuuteen
  4. Tee tutkinnon osaa monimuotoisesti ViLLEssä ja tutustu analytiikkaan
  5. Kylmä keikka -escape room – tiedonhallintataidot kuntoon
  6. Opintojen visualisoinnilla ryhtiä opiskeluun

 

ITK-teemaseminaari: Multimodaalisuus ja oppiminen – haasteita ja mahdollisuuksia

Merja Saarelan esitysaineisto ITK-teemaseminaarista:

ITK 2017: Multimodaalisuus ja oppiminen

Jaana Kullaslahden ja Taina Juurakko-Paavolan esitysaineisto:

 

Tilaisuudessa oli jaossa Appsit ja multimodaalisuus oppimisen tukena -opas. Lisää oppaita löytyy Hämeen ammattikorkeakoulun Avustavan teknologian verstaan Oppaat-sivulta.

Poluttamo mukana ITK-konferenssissa

Poluttamo-hanke on mukana ITK-konferenssissa Hämeenlinnassa 5.-7.4.2017.

ITK-workshop
Datapaja – data ja oppiminen haltuun
5.4.2017 klo 14-17

Työpaja johdattaa osallistujat konkreettisesti datan ja oppimisen äärelle. Samalla tapahtuma toimii dataa hyödyntävien oppilaitosten ja sovelluksia kehittävien yhtiöiden ja muiden toimijoiden törmäyttäjänä. Alustuksissa esitetään helposti ymmärrettäviä esimerkkejä datan hyödyntämisestä oppimisessa. Pajan aikana kerätään kehittäjille hyödyntäjäorganisaatioiden tarpeita, jotka puretaan pajan lopuksi sekä edistetään alan toimijaverkoston kehittymistä.

ITK-teemaseminaari
Multimodaalisuus ja oppiminen – haasteita ja mahdollisuuksia
7.4.2017 klo 9.30-10.45

Teemaseminaarissa haluamme nostaa esiin kolme näkökulmaa, jotka multimodaalisten ratkaisujen hyödyntäminen nostaisi fokukseen: 1) mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen, 2) saavutettavat oppimateriaalit, oppimiskokemukset, oppimis- ja työympäristöjen kehittämisen, sekä 3) osaamisen näkyväksi tekemisen mahdollisuudet. Teemaseminaarissa tarjoamme konkreettisia multimodaalisia esimerkkejä kuhunkin kolmeen näkökulmaan.

ITK-teemaseminaari
VOPS – Tolkkua omaan oppimispolkuun visuaalisella hopsilla
7.4.2017 klo 12.30-13.45

Teemaseminaarissa kerrotaan ja käydään aktiivinen yleisökeskustelu siitä, miten ja miksi yhä monimuotoisempi yksilöllinen opintopolku voidaan rakentaa helposti ymmärrettäviksi kartoiksi. Niitä voidaan käyttää työkaluina oppilaan ja ohjaajan yhteistyössä. Esittelemme pilottivaiheessa olevia malleja, joita on mahdollista sovittaa ja levittää valtakunnallisesti. Esittelemme myös täysin etäopintoina suoritettavan tutkinnon, jossa ohjauskin tapahtuu verkossa.

Tule kysymään Poluttamosta myös Suomen eOppimiskeskus ry:n messuosastolle hotellin aulaan!

Oppimisanalytiikkaa oppimassa

Poluttamon yhtenä teemana on oppimisanalytiikka (learning analytics). Menetelmänä – tai menetelmäkokonaisuutena – se Suomessa on vielä varsin uusi, mutta oletettavasti lähivuosina yleistyy nopeasti. Viime huhtikuun ITK-konferenssissa pidettiin ensimmäinen epävirallinen kokoontumisajo.

Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppilaan digitaalisia jalanjälkiä niin suorituksissa, edistymisessä, arvioissa kuin digioppimisympäristössäkin. Jalanjäljet voivat olla niin määrällisiä kuin laadullisia. Tätä dataa voidaan hyödyntää monin tavoin: niin etenemisen seuraamisessa, henkilökohtaisten ohjaustoimien kehittämisessä kuin setvimällä, missä kohden MOOC-kurssi menee monella oppilaalla vaikeaksi ja voisiko oppimateriaalia kehittää.

Oppimisanalytiikan yleisesimerkkinä on pidetty Netflixin tuottamaa House of Cards -sarjaa. Netflix tiettävästi analysoi katsojien käyttäytymistä tarkkaan, kuten mitä kohtia ihmiset katsovat uudelleen ja minkä hahmon ilmaantuessa kohtaukseen pikakelataan. Näin sarjaa voidaan käsikirjoittaa lennosta katsojien mieltymysten suuntaan.

Otavan Opistossa olemme muutaman vuoden ajan kokeilleet ennakoida digijalanjäljistä, mitä valintoja uusi opiskelija mahdollisesti tekee suhteessa aiempien opiskelijoiden tekemiin valintoihin. Poluttamossa yhtenä tavoiteenamme on, että voisimme visualisoida helposti ymmärrettävästi opiskelijalle, millaisia valintoja muut ovat aiemmin vastaavassa tilanteessa tehneet. Näin opiskelija näkisi monisyisen kurssitarjottimen yhtenä kokonaisuutena sekä vaihtoehtoja jatko-opinnoille.

Harva nykyään edes miettii, kuinka paljon arkisista toimista tallentuu digitaalisesti. Niitä voidaan hyödyntää niin osana motivaatiota nousta päivittäin rappuja kuin valita päivällisen ainekset tai seurata mihin työaika todellisuudessa kuluu. Oppimisanalytiikka voi tuottaa paljon uusia näkökulmia siihen, mitä opiskelussa ja opettamisessa todellisuudessa tapahtuu. Samalla on kuitenkin itsestäänselvyys, että datan käsittely ja ylipäänsä tallentaminen edellyttää huolellisuutta. Suomessa esimerkiksi täysin käsittelemätön kysymys on, omistaako opiskelija itse tuottamansa digitaaliset jalanjäljet tai saako hän ne halutessaan itselleen?

Teksti: Kari A. Hintikka