ITK-workshop: Digiajan oppimispolkuja ohjaamassa

Poluttamo on mukana Hämeenlinnassa 11.-13.4.2018 järjestettävässä ITK2018 – Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssissa.

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi – 11.-13.4.2018, Hämeenlinna

Digiajan oppimispolkuja ohjaamassa -workshop

Aika: 11.4.2018 klo 10-17
Ilmoittautuminen

Koe ja oivalla uusia tapoja hyödyntää teknologiaa osaamisen kasvattamisessa ja näkyväksi tekemisessä. Tule mukaan osallistumaan ja keskustelemaan pedagogiikan ja ohjauksen tulevaisuudesta. Fasilitaattorit ovat itse olleet kehittämässä ja pilotoimassa menetelmiä aidoissa tilanteissa omien opiskelijoidensa kanssa. Lisäksi pääset kokeilemaan Vive-VR-maaliruiskusimulaattoria. Päivästä saat osaamismerkin.

Työpaja on tarkoitettu opetushenkilöstölle, opoille, suunnittelijoille sekä oppilaitosjohdolle.

Työpajat
Kukin osallistuja voi valita kolme työpajaa kuudesta. Työpajoja on käynnissä aina kaksi rinnakkain.

  1. Multimodaalisuudesta oppimisessa ja portfolioissa
  2. Merkityksellistä osaamista osaamismerkeillä
  3. Vertaisvalmennuksella suuntia tulevaisuuteen
  4. Tee tutkinnon osaa monimuotoisesti ViLLEssä ja tutustu analytiikkaan
  5. Kylmää kyytiä -escape room – tiedonhallintataidot kuntoon
  6. Opintojen visualisoinnilla ryhtiä opiskeluun

Lisätiedot ja ilmoittautuminen ITK-konferenssin sivuilla >>>

Tervetuloa mukaan!

Mainokset

ITK-teemaseminaari: Multimodaalisuus ja oppiminen – haasteita ja mahdollisuuksia

Merja Saarelan esitysaineisto ITK-teemaseminaarista:

ITK 2017: Multimodaalisuus ja oppiminen

Jaana Kullaslahden ja Taina Juurakko-Paavolan esitysaineisto:

 

Tilaisuudessa oli jaossa Appsit ja multimodaalisuus oppimisen tukena -opas. Lisää oppaita löytyy Hämeen ammattikorkeakoulun Avustavan teknologian verstaan Oppaat-sivulta.

Poluttamo mukana ITK-konferenssissa

Poluttamo-hanke on mukana ITK-konferenssissa Hämeenlinnassa 5.-7.4.2017.

ITK-workshop
Datapaja – data ja oppiminen haltuun
5.4.2017 klo 14-17

Työpaja johdattaa osallistujat konkreettisesti datan ja oppimisen äärelle. Samalla tapahtuma toimii dataa hyödyntävien oppilaitosten ja sovelluksia kehittävien yhtiöiden ja muiden toimijoiden törmäyttäjänä. Alustuksissa esitetään helposti ymmärrettäviä esimerkkejä datan hyödyntämisestä oppimisessa. Pajan aikana kerätään kehittäjille hyödyntäjäorganisaatioiden tarpeita, jotka puretaan pajan lopuksi sekä edistetään alan toimijaverkoston kehittymistä.

ITK-teemaseminaari
Multimodaalisuus ja oppiminen – haasteita ja mahdollisuuksia
7.4.2017 klo 9.30-10.45

Teemaseminaarissa haluamme nostaa esiin kolme näkökulmaa, jotka multimodaalisten ratkaisujen hyödyntäminen nostaisi fokukseen: 1) mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen, 2) saavutettavat oppimateriaalit, oppimiskokemukset, oppimis- ja työympäristöjen kehittämisen, sekä 3) osaamisen näkyväksi tekemisen mahdollisuudet. Teemaseminaarissa tarjoamme konkreettisia multimodaalisia esimerkkejä kuhunkin kolmeen näkökulmaan.

ITK-teemaseminaari
VOPS – Tolkkua omaan oppimispolkuun visuaalisella hopsilla
7.4.2017 klo 12.30-13.45

Teemaseminaarissa kerrotaan ja käydään aktiivinen yleisökeskustelu siitä, miten ja miksi yhä monimuotoisempi yksilöllinen opintopolku voidaan rakentaa helposti ymmärrettäviksi kartoiksi. Niitä voidaan käyttää työkaluina oppilaan ja ohjaajan yhteistyössä. Esittelemme pilottivaiheessa olevia malleja, joita on mahdollista sovittaa ja levittää valtakunnallisesti. Esittelemme myös täysin etäopintoina suoritettavan tutkinnon, jossa ohjauskin tapahtuu verkossa.

Tule kysymään Poluttamosta myös Suomen eOppimiskeskus ry:n messuosastolle hotellin aulaan!

Oppimisanalytiikkaa oppimassa

Poluttamon yhtenä teemana on oppimisanalytiikka (learning analytics). Menetelmänä – tai menetelmäkokonaisuutena – se Suomessa on vielä varsin uusi, mutta oletettavasti lähivuosina yleistyy nopeasti. Viime huhtikuun ITK-konferenssissa pidettiin ensimmäinen epävirallinen kokoontumisajo.

Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppilaan digitaalisia jalanjälkiä niin suorituksissa, edistymisessä, arvioissa kuin digioppimisympäristössäkin. Jalanjäljet voivat olla niin määrällisiä kuin laadullisia. Tätä dataa voidaan hyödyntää monin tavoin: niin etenemisen seuraamisessa, henkilökohtaisten ohjaustoimien kehittämisessä kuin setvimällä, missä kohden MOOC-kurssi menee monella oppilaalla vaikeaksi ja voisiko oppimateriaalia kehittää.

Oppimisanalytiikan yleisesimerkkinä on pidetty Netflixin tuottamaa House of Cards -sarjaa. Netflix tiettävästi analysoi katsojien käyttäytymistä tarkkaan, kuten mitä kohtia ihmiset katsovat uudelleen ja minkä hahmon ilmaantuessa kohtaukseen pikakelataan. Näin sarjaa voidaan käsikirjoittaa lennosta katsojien mieltymysten suuntaan.

Otavan Opistossa olemme muutaman vuoden ajan kokeilleet ennakoida digijalanjäljistä, mitä valintoja uusi opiskelija mahdollisesti tekee suhteessa aiempien opiskelijoiden tekemiin valintoihin. Poluttamossa yhtenä tavoiteenamme on, että voisimme visualisoida helposti ymmärrettävästi opiskelijalle, millaisia valintoja muut ovat aiemmin vastaavassa tilanteessa tehneet. Näin opiskelija näkisi monisyisen kurssitarjottimen yhtenä kokonaisuutena sekä vaihtoehtoja jatko-opinnoille.

Harva nykyään edes miettii, kuinka paljon arkisista toimista tallentuu digitaalisesti. Niitä voidaan hyödyntää niin osana motivaatiota nousta päivittäin rappuja kuin valita päivällisen ainekset tai seurata mihin työaika todellisuudessa kuluu. Oppimisanalytiikka voi tuottaa paljon uusia näkökulmia siihen, mitä opiskelussa ja opettamisessa todellisuudessa tapahtuu. Samalla on kuitenkin itsestäänselvyys, että datan käsittely ja ylipäänsä tallentaminen edellyttää huolellisuutta. Suomessa esimerkiksi täysin käsittelemätön kysymys on, omistaako opiskelija itse tuottamansa digitaaliset jalanjäljet tai saako hän ne halutessaan itselleen?

Teksti: Kari A. Hintikka