Ohjausta tarvitaan myös näihin tilanteisiin

Ensimmäisenä päivänä pihalta oikeaan luokkaan

Nuorisotyöntekijät nostivat esiin isojen koulujen fyysiset tilat. Ensimmäistä kertaa uuteen kouluun tuleva ei välttämättä löydä oikeaa ovea. Arempi opiskelija etsii aikansa, mutta sitten lopulta luovuttaa. Jos useampana päivänä käy etsimässä mistä löytäisi ryhmänsä, neljäntenä päivänä ei enää kehtaa mennä pihalla “palloilemaan”.

Ideana Poluttamon tapaamisissa ehdotettiin jonkinlaista ensimmäisten päivien sisäänheittäjää. Pihalta löytyisi isolla kyltillä varustettu opastuspiste, josta voisi kysyä neuvoa. Jotkut opot kiertävät lähibussipysäkkejä kysymässä kuka olikaan kouluun tulossa. Tämä voi kuulostaa hullulta, mutta uuden opiskelupaikan edessä saattaa yksin tullessa mennä pupu pöksyyn ja uusi olla liian iso askel otettavaksi.

Ohjausta työelämäjaksolle lähtiessä

Ensimmäistä kertaa työhön lähtevälle nuorelle voi olla epäselvää miksi tiettyjä sääntöjä täytyy noudattaa. Esimerkiksi miksi autokorjaamolla pitää olla valmiina klo 7:00 vuoron alussa. Tai miksi tiettyjä suojavarusteita on pakko käyttää. Kun asiat tulevat käytännön arkeen, on asiat helpompi ymmärtää.

Sami Löfgrén on omassa haastattelututkimuksessaan selvittänyt työnantajien odotuksia työelämäjaksolle tulijoille. Tutkimuksessa kävi ilmi, että työnantajat näkevät, että oppilaitoksissa olisi tärkeä kiinnittää huomiota työntekijän asenteisiin sekä sosiaalisiin taitoihin, mm. joustavuus työtehtävissä, aikatauluihin oppiminen, käytöstavat sekä asiakaspalvelutaidot ja -halu.

Työntekijän asenteilla (Organizational Citizenship Behaviors) tarkoitetaan asenteita, jotka vaikuttavat työntekijän työhön, mutta joita ei esim. rahallisesti kompensoida. Nämä asenteet käyvät ilmi vastuullisena toimintana mm. seuraavissa asioissa:

  • Riittävä uni,
  • Sairaspoissaoloilmoitukset,
  • Mobiililaitteiden fiksu käyttö,
  • Siisti työpiste,
  • Työajat,
  • Sitoutuminen,
  • Työpaikan sääntöjen noudattaminen,
  • Tunnollinen / ei omapäinen: tekee mitä pitääkin,
  • Huolellisuus, täsmällisyys,
  • Joustavuus työtehtävät ( ja työajat).

Ammattiopisto Tavastialla Jari Välkkynen työstänyt omien opiskelijoidensa kanssa työelämän odotuksia ennen työssäoppimisjaksolle lähtöä. Sparrauksella on ollut myönteinen vaikutus opiskelijoiden asenteeseen sekä toimintaan.

LÄHDE: Löfgren, Sami. 2018. Toisen asteen ammattiopiskelijoiden yleiset työelämävalmiudet. Työnantajien odotuksia ammattiin valmistuvien osaamisesta [esitelmä]. AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 2018 -konferenssi 28.-29.10.2018. Espoo.

Osaamismerkit työnhaussa

Osaamismerkit ovat vielä uusi konsepti monella alalla, eikä työnantajat vielä ymmärrä niiden merkitystä. Osaamismerkeillä voidaan kuitenkin osoittaa sellaista osaamista, mikä ei suoraan kuulu opetussuunnitelmaan tai jolla voidaan osoittaa erityisosaamista tai aktiivisuutta.

Opiskelijaa on hyvä ohjata keräämään osaamismerkit yhteen paikkaan. Esimerkiksi Mozillan Open Badge Passport, on ilmainen palvelu, johon merkit voidaan tallentaa. Passportissa voi luoda omia sivuja, joihin osaamismerkkejä (badgeja) voi valita oman mielen mukaan. Sivun voi viedä tai upottaa eteenpäin osaksi vaikka omaa digiCV:tä.

Opiskelijaa on hyvä ohjata kertomaan työnantajalle mitä osaamismerkit ovat. Kuka merkit on myöntänyt ja millaisin perustein. Esimerkiksi, jos opiskelijalla on mukanaan vertaisvalmennuksen mentorin osaamismerkki, seuraavat kriteerit ovat täyttyneet:  

Merkin saaja osaa:

  • Suunnitella vertaisuuteen perustuvaa ryhmätoimintaa yhdessä muun valmennustiimin kanssa
  • Ohjata vertaisuuteen perustuvia tehtäviä ja harjoitteita ryhmälle
  • Valmennustilanteissa kohdata toisen ihminen kunnioittavasti ja tasavertaisena
  • Luoda kannustavaa ilmapiiriä ryhmässä

Merkin saaja ymmärtää:

  • Opiskelutoverien ja vertaisuuden mahdollisuudet osana omaa opiskeluissa viihtymistä ja jaksamista
  • Kuuntelemisen ja empatian merkityksen osana vertaisvalmentajan tehtävässä menestymistä
  • Vastuullisen roolinsa ryhmäprosessien suunnittelijana ja ohjaajana

Linkkivinkkejä

Jos koulu keskeytyy – mihin sitten? Kuka välittää minusta?

Nuoret kaipaavat opastusta myös koulun jälkeiseen elämään, mitä jos ei pääsekään jatko-opintoihin tai ei saakkaan työpaikkaa. Oppilaitoksissa toki ajatus on, että tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä, aina ne eivät vain toteudu.

Jos opinnot näyttävät sakkaavan, opintojen päätöskirjeen lisäksi olisi hyvä mukaan laittaa tieto mitä seuraavaksi tapahtuu. Jos opintonsa kesketyttävä on nuori alle 29-vuotias, ottaako etsivä nuorisotyö häneen yhteyttä vai mihin pitäisi mennä.

Nuoret ovat kertoneet, että TE-palveluiden sivuja on vaikea lähestyä. Kaikilla ei ole välttämättä edes pankkitunnuksia. Moni ei ole kuullutkaan Ohjaamosta tai sitten ymmärtäneet mitä siellä tehdään ja kenelle se on tarkoitettu. Ohjaamon puolelta toivottiin, että heidän materiaalejaan jaettaisiin oppilaitoksissa ainakin niille, joiden opinnot keskeytyvät syystä tai toisesta. https://ohjaamot.fi/etusivu

Oppilaitosten verkkosivuilta puuttuu usein ohjeistukset miten opintoja voisi jatkaa, jos ne ovat jääneet kesken. Yhdelle sivulle voisi koostaa tiedot miten hakuprosessi menee, miten vanhoja opintoja voidaan hyväksilukea, ettei tarvitse uudestaan alusta aloittaa.

Keskeyttämistilanne on monelle raskasta. Opinnoissa tai muussa elämässä voi olla sellaisia huolia, jotka painavat lisäksi. Usein keskeyttämiseen liittyy itsetunto-ongelmia ja kovaa henkistä stressiä. Ohjeista ei ehkä juuri siinä hetkessä ole hyötyä, mutta jonkinlainen muistijälki olemassa olevista mahdollisuuksista voi auttaa eteenpäin tilanteen lauettua.


Mainokset