Oppimisanalytiikan käyttö opintojen tukena

Ennen opetuksen alkua

Oppimisanalytiikkaa voidaan käyttää hyvin monenlaisiin eri tarkoituksiin. Omaa opetusta suunniteltaessa ensin on hyvä miettiä mitkä ovat oppimisen solmukohdat. On hyvä tehdä pieni hahmotelma tilanteesta, piirtää tai kuvata auki mitä haluttaisiin muuttaa ja miten.

Oppimisanalytiikka on hyvin poikkitieteellinen “taiteenlaji”. Kehittäjinä ovat olleet matemaatikot, pedagogit, psykologit, ohjelmistokehittäjät, analysoijat jne. Ratkaisuun pääseminen voi siis vaatia laajempaa katsontakantaa ja yhteisiä keskusteluja, minkälaista dataa saattaisimme tarvita ongelmia selvitettäessä.

Työn alkuvaiheessa on hyvä selvittää, millaisia oppimisanalytiikan välineitä omissa käytössä olevissa järjestelmissä tai oppimateriaaleissa on hyödynnettävissä jo nyt. Välineet kehittyvät tällä hetkellä kovaa kyytiä ja esimerkiksi uusia automaattisia visualisointeja testataan jatkuvasti. Poluttamo-hankkeessa selvitettiin yleisimpien sähköisten oppimisympäristöjen tilanne vuonna 2018.

Kun varsinainen seurannan kohde on saatu päätettyä ja oman sähköisen oppimisympäristön olemassa olevat mahdollisuudet ovat tulleet tutuksi, pitää päättää, miten tarvittavaa dataa syntyy kurssin tai oppimiskokonaisuuden aikana. Oppimisanalytiikkaa voidaan lähteä työstämään, kun käytössä on sähköistä materiaalia, joka tuottaa riittävästi dataa analyysiä varten. Ilman riittävää määrää dataa ei päätelmiä pystytä tekemään. Dataa voidaan saada sähköisten järjestelmien lokitiedoista sekä opiskelijoiden toiminnasta oppimisympäristössä kuten tehtävät, keskustelut, kyselyiden vastaukset jne. Näiden lisäksi datamassaa voidaan kasvattaa yhdistämällä muissa järjestelmissä olevaa dataa, mikäli vain yhteinen tunnistetieto pystytään löytämään.

Kaikessa datan käytössä tulee kuitenkin noudattaa tietosuoja-asetusta. Erityisesti oppimisanalytiikan näkökulmasta siihen kannattaa tutustua yhdessä oman oppilaitoksen tietosuoja-vastavan kanssa. OKM pitää yllä Tietosuojaopasta.

Mikäli omat sähköiset aineistot eivät vielä tuota hyödynnettävissä olevaa dataa, kannattaa miettiä olisiko jossain olemassa valmista aineistoa. Esimerkiksi ViLLE-oppimisympäristöön on luotu valmiiksi peruskoulun matematiikan oppimispolut, jotka automaattisesti tunnistavat oppijan matemaattisten solmukohtien hankaluudet.

Oppijan oman osaamisen mukaan adaptoituvat oppiaineistot ovat vielä tällä hetkellä kehityksen alla. Kehitys voi olla nopeaa, nyt kun tekoäly-buumi on korkealla. Adaptiivisuus tarvitsee sekin sähköistä dataa voidakseen toimia, joten kokeiluihin kannattaa ilman muuta ryhtyä, jos siihen on mahdollisuuksia. Tällä hetkellä adaptiivisuus on vielä pääsääntöisesti opettajan itsensä luomaa ja perustuu opettajan määrittämiin ryhmiin ja/tai aineistoihin.

Oheisessa videossa Tavastian lehtori Jari Välkkynen puhuu toisen asteen ammatillisen koulutuksen näkökulmasta oppimisanalytiikasta ja korostaa opintojen etenemisen seurantaa. Tavastia rakensi digituen mallin, jossa yksi lähtökohta on varmistaa, että opettaja tietää missä opiskelijat menevät ja että opinnot etenevät. Reformin jälkeisessä opiskelumaailmassa opettajan on löydettävä oma digitaalisten työvälineiden yhdistelmä, jonka avulla tieto kulkee opiskelijan, opettajan ja työssäohjaajan välillä sujuvasti.

Suunnitteluvaiheessa on myös hyvä miettiä valmiiksi miten ohjausta toteutetaan. Oppimisanalytiikan seuraaminen vaatii aikaa. Osa järjestelmistä saattaa lähettää automaattisia sähköposti-ilmoituksia, mutta osa toimii vain järjestelmän sisällä. Analytiikan seuranta vaatii oman aikansa. Kuinka usein seuraat ja mitkä ovat ne indikaattorit/hälyytykset, joiden jälkeen sinun on toimittava ja miten toimit? Tämäkin on tietenkin jatkuvasti kehittyvä ala ja oman osaamisen kehittymisen myötä aikaa alkaa säästyä ja osa omista toiminnoista automatisoitua.

Toinen tärkeä asia on sopia työnjaosta esimerkiksi opon kanssa. Millaiset asiat opo hoitaa ja mihin ryhmänopettajan/aineenopettajan kannattaa keskittyä.

Kolmas huomioitava asia on miettiä miten tilannetta seurataan. Tärkeä on löytää ne menetelmät, jotka juuri omassa opetuksessasi toimivat. Jos ohjauksen jälkeistä oppimista ei seurata, valitulla ohjausmenetelmällä ei välttämättä olekaan vaikutusta oppimisen etenemiseen ja osaamisen karttumiseen.

Poluttamon-hankkeen case oppimisanalytiikan käytöstä löytyvät Poluttamon sivuilta

  • Case HAMK
  • Case Tavastia
  • Case Otavan opisto

Opetuksen aikana

Opetuksen aikana saattaa olla hankalaa löytää sopiva hetki tarkistaa tilannetta. Olethan päättänyt etukäteen mihin keskityt tässä toteutuksessa

  • seuraamaan opintojen etenemistä,
  • asioiden oppimista oppimistuloksien perusteella,
  • aineistojesi käyttötasoa,
  • syntyneitä vuorovaikutuksen tuotoksia (keskustelua tms),
  • jne… mikä on mahdollista käytössäsi olevassa oppimisympäristössä.

Seuraa oppimisanalytiikkaa säännöllisesti. Onko se oppitunnin aikana, kerran viikossa vai kuussa, niin kannattaa suunnitella etukäteen. Muuten seuraaminen jää muiden kiireiden jalkoihin.

Seurannan kohde vaikuttaa valittaviin toimenpiteisiin. Mikäli opintojen solmukohdissa on hankaluuksia, miten järjestetään mahdollinen tukiopetus. Pystytäänkö lisätukea antamaan välittömästi muiden opiskelijoiden taholta vaikka tutor-opiskelijoita hyödyntäen vai tarvitaanko opettajan omaa välitöntä panosta. Onko hyödynnettävissä olemassa esim. Omnian Kiihdyttämön kaltainen resurssi, jota voidaan tarvittaessa hyödyntää. (Omnian oppimaisemasta löydät lisätietoja täältä).

Ongelmat oppimateriaalissa voivat johtaa joko välittömään korjaukseen tai korjaukseen kurssin jälkeen. Usein oppimisympäristöistä näkee kuinka paljon jotain tiettyä aineistoa on avattu ja kuinka kauan sitä on pidetty auki. (Tässä toki on hyvä huomioida, että niin kauan kun emme seuraa silmänliikkeitä ruudulla, meillä ei ole tietoa mitä käyttäjä sivulla puuhaa: lukee aktiivisesti vai lukee uutisia joltain toiselta sivulta). Välittömän korjauksen yhteydessä täytyy huomioida myös muutoksesta ilmoittaminen. Onko sivulla sellaista tietoa, joka pitää välittömästi saada kaikkien tietoon, niidenkin, jotka jo ovat menneet sivusta eteenpäin.

Jos teit aineistoon muutoksen, mitä muutos aiheutti? Ratkaisiko se ongelmakohdan? On hyvä kirjoittaa myös itselleen johonkin muistiin, minkä takia muutoksiin ryhdyttiin. Merkintöihin on sitten myöhemmin helpompi peilata uutta tilannetta.

Tutkimusten mukaan keskeyttämisuhan alla olevat opiskelijat kaipaavat nimenomaan ryhmänohjaajan kontaktointia. Opo tuntuu usein liian kaukaiselta ja jos vieras ihminen ottaa yhteyttä, voi omien asioiden kertominen olla hankalaa. Olisiko mahdollista tuoda opoa jo opintojen alussa vahvemmi mukaan, jolloin opo ei olisikaan vieras? Jos resursseja ei ole, niin millainen prosessi ryhmänohjaajalle on käytettävissä tukeen ja kuinka kauan yritetään löytää ratkaisua opintojen jatkamiseksi.

HAMKin opinto-ohjaaja Maija Kerkola käsitteli omassa Digitaalinen opinto-ohjaus Hämeen ammattikorkeakoulu -YAMK-työssään oppimisanalytiikkan käytöstä opon työvälineenä. Työssäään Kerkola toteaa, että oppimisanalytiikan ”ansiosta opinto-ohjaaja voi seurata keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden edistymistä. Toisaalta opinto-ohjaaja on myös saanut signaaleja opiskelijoista, joiden ansiosta on voitu tunnistaa alkavat ongelmat. Näin on tukitoimet
voitu käynnistää jo varhaisessa vaiheessa.” (Kerkola, 2017). Voit lukea työn kokonaisuudessaan https://drive.google.com/file/d/0B8HJvsSf7aSdcnlGcX-dJQ3c1a2M/view

Opetuskokonaisuuden jälkeen

Oppimisanalytiikan käyttö opetuksen, ohjauksen ja tuen apuna on vielä uutta. Toiminnan, prosessien ja tekniikan kehittämisen takia on hyvä tietyin väliajoin pysähtyä tekemään arviota missä nyt mennään.

  • Tuliko eten jotain sellaista, mistä muidenkin opettajien olisi hyvä tietää?
  • Saitko sellaista dataa, jota pystyit hyödyntämään oppimisanalytiikassa?
  • Oliko omassa oppimateriaalissa korjattavaa ennen seuraavaa toteutusta?
  • Oliko ohjausmenetelmissä kehittämistä?
  • Sujuiko yhteistyö oletetulla tavalla muiden ohjaustyötä tekevien kanssa?
  • Jäikö jotain sellaista mieleen, jota pitää seurata, mutta ei tässä vaiheessa aiheuta välittömiä korjaustoimenpiteitä?

Monessa oppilaitoksessa vasta testataan menetelmiä, eivätkä järjestelmät ole teknisesti valmiita. Muista lähettää myös teknologian kehittäjille palautetta, mikäli saat idean, miten joku asia voitaisiin oppimisanalytiikan avulla selvittää. Voi olla, että ideasi onkin helppo toteuttaa ja siitä hyötyisivät myös muut oppimisympäristöjen käyttäjät.

Advertisement