Author Archives: kaisah

Yrittäjyyden osaamismerkki

Posted on by
Vastaus

 

Hämeenlinnan lyson lukion tavoitteena oli kehittää uusia menetelmiä tehdä osaaminen näkyväksi. Osaamismerkit olivat hankkeen suunniteluvaiheessa nousseet esiin ja niiden käytettävyyttä opetuksessa haluttiin testata.

Edelle olleessa videossa videossa Pieta Tukkimäki-Hildén kertoo Lyseon lukion Yrittäjyysopinnoista ja osaamismerkin rakentamisesta. (Osaamismerkin kehitystarina – Pietan slidet )

Yrittäjyysopinnoissa on paljon sellaisia asioita, jotka eivät suoraan OPSissa näy, joten päätettiin lähteä miettimään miten voitaisin yhdistää eri kouluasteilla opittavia yrittäjyyteen liittyviä asioita ja tuoda esiin osaamisen taso.

Samalla haluttiin luoda silta oppilaitostasolta toiselle. Mitä paremmin osaaminen pystyttäisiin kuvaamaan, sitä paremmin myös korkeakouluissa voitaisiin tunnistaa ja tunnustaa olemassa oleva osaaminen.

Yrittäjyyden osaamismerkin kehitystyössä ovat mukana olleet Lyseon lukion lisäksi  muun muassa HAMK, YES-säätiöä, TAT, sekä Hämeen yrittäjät. Mallia on testattu lyseon lukion opiskelijoiden kanssa ja sen kehitystyötä jatketaan edelleen. Osaamismerkit ovat hankkeen myötä otettu osaksi sekä lyseon että HAMKin stategiaa.

 

 

Yrittäjyys-sertifikaatin oppimistavoitteet eri koulutusasteille
Taulukon selitys:
Yrittäjyys-sertifikaatin suorittaminen jaettaisiin kolmeen osaan. Peruskoulussa painottuisi erityisesti sisäinen yrittäjyys ja yleisemmät työelämä- ja ihmissuhdetaidot, jotka sekä palvelisivat paremmin opetussuunnitelmien tavoitteita että muodostaisivat hyvän perustan syvällisemmille yrittäjyysvalmiuksille.

Toisella asteella sisäisen yrittäjyyden valmiuksia vahvistettaisiin edelleen ja samalla mukaan tulisi enemmän ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvää sisältöjä, jotka soveltuvin osin rakentuisivat sisäisen yrittäjyyden varaan (esim. miten omia vahvuuksia voisi tuoda esille ja hyödyntää liiketoiminnassa).

Viimeinen taso voitaisiin suorittaa korkeakouluopintojen tai työelämän yhteydessä. Siellä painottuisi erityisesti ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvät sisällöt sekä liiketoiminta.
Tavoitteena on polku, jossa yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia tuetaan asteittain
lapsen/nuoren kehitysvaiheet + opetussuunnitelmat huomioon ottaen. Eri koulutusasteiden opetussuunnitelmien lisäksi sisällöt laadittaisiin tukemaan erityisesti EU:n vuonna 2016 julkaisemaa EntreCompia:
http://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC101581/lfna27939enn.pdf

yri-badge

Suunnittelmana on, että sertifikaatin saa, jos pystyy täyttämään kyseessä olevan tason oppimistavoitteet.

Osaaminen osoitetaan soveltavan kokeen sekä oppimisportfolion kautta.
Soveltavassa kokeessa oppija laitettaisiin tiettyyn rooliin, josta käsin hänen tulisi ratkaista jokin haastava tilanne hyödyntämällä oppimiansa yrittäjyysvalmiuksia. Oppija siis kuvaisi kirjallisesti toimintaansa, josta voisi tehdä yhdessä oppimisportfolion kanssa johtopäätöksiä oppijan osaamistasosta.

Soveltavaan kokeeseen voisi valmistautua osallistumalla sitä tukevalle kurssille tai sitten oppimalla asiat formaalin opetuksen ulkopuolella. Joka tapauksessa opiskelijan tulee laatia oppimisportfolio, josta arvioitsija voi arvioida mitä sertifikaatin  oppimistavoitteisiin liittyvää opiskelija on tehnyt jne.

Soveltavaan kokeeseen valmistavilla kursseilla sovellettaisiin tietynlaista aktivoivaan ja
vuorovaikutteiseen oppimiseen pohjautuvaa pedagogista käsikirjoitusta, joka tukisi
erityisesti yrittäjyysvalmiuksien oppimista.Tämä kokonaisuus voisi toimia myös jatkossa yrittäjyyskasvatukseen liittyvän opettajankoulutuksen tukena.

Advertisement

Ammatillisen digitukimalli

Posted on by
Vastaus

Digitaalisuuden täysimääräinen hyödyntäminen sujuvoittaa työntekoa. Poluttamo-hankkeessa on luotu mallia, jossa digituen rakentaminen lähtee perusasioiden miettimisestä, jotta digivälineistä ei tule entisen toimintatavan päälle liimattu lisätyö.

Jari Välkkynen kertoo seuravassa videossa opintojen visualisoinnin merkityksestä opintojen ohjauksessa.

Seuraavien kysymysten avulla koulutuksen järjestäjä voi pohtia, millaisin järjestelyin oppimisen digituki voidaan rakentaa.

1. Miten koulutuksen järjestämisen rakenne tukee yksilöllisiä polkuja oppilaitoksessanne?
2. Miten ammattitaitovaatimusten/osaamistavoitteiden mukainen oppiminen varmistetaan oppilaitoksessa ja työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa?
Miten opiskelija järjestetään tekemään riittävä määrä käytännön työskentelyä ja reflektoimaan oppimaansa?
Miten digivälineillä tuetaan opiskelijan osaamisen hankkimista?
Miten työhön liittyvän taustatiedon ja ammattisanaston oppiminen järjestetään työvaltaisessa oppimisessa?
Miten digiaineistot ja -tehtävät rakennetaan, jotta ne ovat samat osaamisen hankkimispaikasta riippumatta?
3. Miten opettajan työaikaa rauhoitetaan työelämässä oppimisen ohjaamiseen ja sekä oppilaitoksessa että työelämässä oppivat opiskelijat kokevat opettajien olevan saavutettavissa?
4. Miten opiskelijat perehdytetään digivälineiden käyttöön osaamisen hankkimisen tukena?
5. Miten yksilöllistä etenemistä osaamisen hankkimisessa seurataan virtaviivaisesti?
6. Minkälaista tukea tarvitaan opettajille?
7. Miten opiskelijan huoltajat ja työelämän edustajat perehdytetään uuteen koulutuksen järjestämisen malliin.

Seuraavassa videossa Anu Konkarikoski kertoo digitaalisten välineiden ja oppimisanalytiikan käyttöön otosta Moodlessa.

Digituetunmallin opas on tällä hetkellä taitossa ja julkaistaa pikimmin.

 

Turvaverkko ei jätä yksin selviytymään

Posted on by
Vastaus

Toisen asteen opintojen keskeyttämisen syitä on tutkittu laajasti. On niitä, jotka saavat paremmin itselleen sopivan opintopaikan, niitä, jotka saavat työpaikan, ja niitä, joiden opinnot eivät syystä tai toisesta etene. Omniassa turvaverkkoa lähdettiin rakentamaan niille, joille opinnot tuntuivat liian vaikeilta ja keskeyttäminen näyttäytyi opiskelijalle ainoana ratkaisuna.

Turvaverkon tavoitteena on luoda polku, joka mahdollistaa tutkintotodistuksen ja avaisi mahdollisuuden työhön. Suunnittelun lähtökohtana olikin miettiä yhdessä työelämän edustajien kanssa mitä osaamista esim. autojen varaosamyyjillä pitäisi olla ja miten se suhtautuisi autonasentajien olemassa olevaan tutkintorakenteeseen.

Turvaverkko ei ole yleinen, kaikille tarjolla oleva väylä. Sitä käytetään vain harkinnallisissa tilanteissa, johon päädytään opiskelijan, ryhmäohjaajan ja opon yhteisten keskustelujen jälkeen. Tavoitteena on tutkinnon lisäksi myös ehkäistä keskeyttämiseen liittyviä muita ongelmia kuten esimerkiksi itsetunnon arvonlaskua sekä itseluottamuksen laskua. Samalla reitti opintojen jatkamiselle pysyy avoimena ja luottamus omaan tulevaisuuteen paranee.

Heikki Nurmelan prezi-esitys: Pudokkaiden hallinta ja osaamismerkit

Turvaverkko-mallia olivat Omniassa kehittämässä Heikki Nurmela ja Harri Kullberg.

AMKpolku – valmennusta tulevaisuuden opintoihin

Posted on by
Vastaus

Liian vaikeaa vai liian helppoa?

Poluttamon tavoitteena oli löytää ratkaisuja, joilla tuetaan opiskelijan omaa henkilökohtaista opintopolkua. Toisella asteella osalla porukasta saattaa opinnot tuntua haastaville ja oman suunnan hahmottumiselle tarvitaan esim. vertaisvalmennusta, toisille taas reitti on selvä; tutkinnon jälkeen jatko-opintoihin.

Ammatilliselta puolelta siirryttäessä korkeakouluopintoihin on pullonkaulaksi ja haasteeksi muodostunut matemaattisten aineiden sekä kielten osaaminen.

amkpolku1

Jarmo Aho, 2018

Opiskelijaryhmässä saattaa olla hyvin erilaisia tilanteita, yksi pohtii keskeyttämistä liian vaikeiden opintojen takia, toisella taas opinnot ovat turhauttavan helppoja. Omniassa kehitettiin Turvaverkko-menetelmä vaihtoehdoksi liian vaikeille opinnoille ja AMKpolku tukemaan turhautujien reittiä kohti korkeakouluopintoja.

AMKpolku

Matematiikan AMK-valmennus on suunniteltu ammatillisen perustutkinnon opiskelijoille, joilla on tavoitteena pyrkiä opiskelemaan AMK:ssa teknisille aloille. Tavoitteena on kohottaa opiskelijan matemaattisten taitojen osaaminen ja oppimisvalmiudet sellaiselle tasolle, että opintojen suorittaminen ja uuden tiedon omaksuminen on sujuvaa AMK:ssa.

amkpolku2

Jarmo Aho, 2018

Oppimiskokonaisuuden sisältö on suunniteltu siten, että se kattaa keskeiseltä osin ne lukion lyhyen matematiikan aihealueet, joita tarvitaan AMK-opinnoissa. AMK-valmennus on siis tarkoitettu matematiikan osalta vaihtoehdoksi kaksoistutkinnon suorittamiselle.

Opetuksen laajuus oli kokeilun aikana 7 osp:ia jaettuna neljään erilliseen ja itsenäiseen kurssiin ja ne voitiin sisällyttää perustutkinnoissa yhteisten tutkinnon osien valinnaisiin osaamistavoitteisiin. Opiskelija saattoi halutessaan suorittaa ainoastaan myös osan oppimiskokonaisuudesta ja hyödyntää sen perustutkinnossaan.

Materiaalit ja sisältö mukautetaan opiskelijoiden tulevaan ammattiin ja aidossa työssä kohdattaviin ilmiöihin matemaattisten taitojen opiskelumotivaation parantamiseksi. Sisältö ja tehtävät laaditaan aina yhteistyössä matemaattisten aineiden ja ammatillisten opettajien sekä AMK:n opettajien kanssa.

Matematiikan sisällöllisen valmennuksen lisäksi valmennus perehdyttää ja valmistaa opiskelijoita AMK-opintoihin orientoimalla itsenäiseen opiskeluun ja tiedonhankkimiseen, verkko- ja monimuoto-opiskeluun sekä matemaattiseen ja loogiseen ongelmanratkaisuun.

AMK-valmennus ei tarjoa AMK-pääsykoevalmennusta, joskin opiskelijoiden osaaminen myös pääsykoetehtävien ratkaisemisessa paranee merkittävästi. Koska tavoitteena on kasvattaa oppimisvalmiuksia ja kykyä käsitellä matemaattisia ongelmia, ei opetuksen sisältöä ole myöskään suunniteltu korvaamaan AMK:n matemaattisia opintoja. Opiskelijoita voidaan kuitenkin kannustaa suorittamaan AMK-valmennuksen rinnalla tai pian sen jälkeen avoimissa AMK-opinnoissa tarjottuja kursseja, jotka voivat olla osana väyläopintoja ja siten mahdollistaa opiskeluoikeuden saamisen AMK:ssa.

 

Tavoitematriisit ruotsin ja uskonnon lukiokursseilla

Posted on by
Vastaus
tavoitematriisi_bloggaus

Katkelma uskonnon tavoitematriisista

 

Pitkään on puhuttu, että lukioihinkin olisi tulossa osaamisperustainen arviointi. Poluttamo-hankkeen suunnitteluvaiheessa pohdittiin miten lukiokurssien sisältöjä voitaisiin purkaa auki siten, että niiden tavoitteet hahmottuisivat opiskelijoille paremmin. Samalla pohdittiin miten opiskelijoiden itseohjautuvuuttaa ja tavoitteiden asettamista voitaisiin vahvistaa.

Hämeenlinnan lyseon lukiossa lähdettiin rakentamaan tavoitematriisejä ruotsin ja uskonnon opettajien toimesta. Itsenäinen opiskelu vaatii opiskelutaitoja, jotka vaikuttavat matriisin toteuttamistapaan. Ruotsin opettajat totesivatkin, että heidän kohdallaan ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät vielä ole niin kokeneita, motivoituneita tai oman taitotasonsa tuntevia ruotsin opiskelijoita, että itseohjautuva opiskelu vielä onnistuisi. Toisaalta taas uskonnossa tarve kohdistui OPS-uudistuksen jälkeiseen ykköskurssiin, jonka sisältö oli muodostunut todella laajaksi.

Erilaisten testailujen jälkeen ruotsin tavoitematriisikurssiksi valikoitui RUB5. Pohjana käytettiin SanomaPron kirjasarjaa. Kurssin sisällöt purettiin tavoitteiksi ja tehtäviksi kurssin arvosanan mukaisesti. Mitä pitää oppia ja osata, jotta saa 5-6, 7-8 tai 9-10. (Ruotsin tavoitematriisi)

Uskonnon UE1 kuvattiin auki sisällöllisinä tavoitteina – olenko ymmärtänyt ja osaanko -näkökulmasta. Kurssin alussa opiskelijat asettivat itselleen tavoitteen taitajataso 9-10, osaajataso 8-7, harjoittelijataso 6-5. Näitä tavoitteita vastaamaan opettaja loi aineistopolun Tabletkoulun materiaalien pohjalta. (Uskonnon tavoitematriisi)

Kokemukset molemmista aineista olivat kannustavat. Opiskelijoiden arvio omasta tasosta vastasi pääsääntöisesti myös opettajan näkemystä. Uskonnossa mielenkiintoista oli kurssin lopussa järjestetty ryhmäarviointikeskustelu, jossa jokainen opiskelija kertoi oman tavoitteensa, arvionsa omasta osaamisestaan ja sekä perustelut arviolleen. Kehitettävää kuitenkin on, matriisit ovat vielä aika työläitä ja erityisesti suoritusorientoituneelle matriisi saattaa lisätä paineita. Toisaalta ne selkeyttävät mitä tavoitteiden saavuttaminen vaatii.

Ruotsin pilottien kokemuksista voit kuunnella podcastin, jossa Hämeenlinnan lukion apulaisrehtoria, ruotsin opettaja Tuija Tialaa haastattelee Kaisa Honkonen Suomen eOppimiskeskuksesta.

Digioppimisen areena 2018

Posted on by
Vastaus

Digioppimisen areena järjestettiin tänä vuonna Jyväskylässä. Poluttamosta paikalle lähtivät Anu Konkarikoski, Leena Vainio ja Kaisa Honkonen pitämään workshoppia oppimisanalytiikasta.

Workshopissa alkuun pohjustettiin oppimisanalytiikan perusteita, mistä siinä on kyse, millaisista elementeistä oppimisanalytiikka muodostuu ja mihin sen pitäisi kenties johtaa.

Esitysaineistot löytyvät tästä:

https://docs.google.com/presentation/d/1AyyAercKQozbj0m-RfeRk8w_ON_B9SF49lEmjux3u9k/edit?usp=sharing

1,5 tunnin pajan aikana osallistujat tekivät harjoituksia ViLLE-oppimisympäristöön, jotta päästäisiin ihan konkreettisesti yhdessä katsomaan millaisia visualisointeja voitaisiin hyödyntää analyysiä tehtäessä.

Paikalla jaettiin myös juurijulkaistua selvitystä ”Oppimisanalytiikan askeleet kouluissa”, jonka Leena teki vuoden 2018 aikana.

 

 

 

Otavan Opiston VOPS pilottikäyttöön

Posted on by
Vastaus

Otavan Opisto on ottamassa pilottikäyttöön visuaalista HOPSia eli VOPS:ia. Sitä on demottu konseptitasolla aiemminkin avoimesti internetissä, mutta parhaillaan sitä ollaan integroimassa ”Muikku”-verkko-oppimisympäristöömme ja aidoksi työkaluksi.

VOPSin eri toiminnallisuuksia (www-selaimessa välilehtiä) on testattu muutamalla testiopiskelijalla ja saatujen kokemusten perusteella on vielä kesän ja alkusyksyn aikana viimeistelty nettilukiossa VOPSin toiminnallisuuksia. VOPSin ulkoasusta on pyydetty kommentteja ohjaustiimin jäseniltä ja esimerkiksi omalta välilehdeltään löytyvän HOPS-lomakkeen tekstiä on muokattu toiveiden mukaan.

Muikku-kuva

Näkymä testiopiskelijan Opiskelusuunnitelmani-sivusta Otavan Opiston VOPS:issa.

”HOPS-lomake” -välilehdellä tehdään opintosuunnitelmaan keskeisesti vaikuttavia valintoja. Näihin kuuluvat mm. opiskelijan suomen kielen valinnat, matematiikan laajuus, ylimääräiset kielet, katsomusaine sekä luonnontieteiden valinnat. Lisäksi välilehdellä määritellään opintojen tavoite (lukion päättötodistus tai ylioppilastutkinto tai molemmat). ”HOPS-lomake” -välilehdellä ei ole vielä mahdollista tehdä yo-kirjoitusvalintoja, mutta lukiovalinnat ovat jo kunnossa.

VOPSin ”Opiskelusuunnitelmani”-välilehdellä näkyvät opiskelijan ”HOPS-lomakkeelle” täyttämät valinnat sekä nettilukiossa tällä hetkellä saatavilla olevat uuden OPSin mukaiset kurssit. Tällä välilehdellä on merkitty erilaisilla symboleilla erityyppiset kurssit (lukion valtakunnalliset pakolliset, syventävät ja koulukohtaiset syventävät). Opiskelijalle näytetään myös suunnitellut ja jo suoritetut kurssit arvosanoineen. VOPS ilmoittaa myös jo suoritettujen kurssien määrän ja suoritettujen pakollisten kurssien määrän. Tällä välilehdellä on mahdollista tehdä vielä valinnaisainevalintoja tai valita pakollisista aineista syventäviä kursseja.

Verkko-ohjaajan on mahdollista nähdä opiskelijan ”HOPS-lomake” ja ”Opiskelusuunnitelmani”-sivu ”Ohjaamo”-työkalun kautta. Ohjaajalla ei vielä ole mahdollisuutta muokata opiskelijan tekemiä valintoja ja tämän toiminnon mahdollisuutta tarkastellaan myöhemmin. Ohjaamossa ohjaajan näkymä jäi maksatuskaudella vielä hieman keskeneräiseksi, mutta se ei estä VOPSin käyttöönottoa.

Ensimmäiset oikeat opiskelijat saivat VOPSin käyttöönsä viikolla 40. Innokkaana odottelemme opiskelijoiden kommentteja uutukaisesta. Saatujen palautteiden perusteella teemme tarvittaessa muutostöitä ennen kuin annamme VOPSin isomman opiskelijajoukon käyttöön.

Toista syksyä kohden

Posted on by
Vastaus

Syksy on monin paikoin käynnistynyt huiskeella. Heinä-elokuun vaihteessa lomilta palattiin uusin ideoin ja täynnä tarmoa.

Poluttamon osalta lukuvuosi 2017-2018 on todellinen näytön paikka. Olemme kehittäneet vajaan kahden vuoden aikana monia uusia menetelmiä testaamalla, pilotoimalla ja niistä oppimalla. Nyt tänä lukuvuonna lähdemme viemään oppeja edelleen eteenpäin ja todentamaan, että tähänastiset päätelmät vastaavat todella sitä oikeaa todellisuutta.

Visuaaliset HOPSit ovat jo siinä vaiheessa, että tiedämme niiden auttavan opiskelijaa hahmottamaan, miten opinnot etenevät. Tavoitematriisien kytkeminen visuaaliseen HOPSiin ja se, miten opiskelija näkee tavoitteensa muuttuvan konkreettiseksi esim. käyttämällä erilaisia osaamismerkkejä on yksi mielenkiintoisista talven kokonaisuuksista. Hämeenlinnan lyseon lukiolaisten osaamismerkkejä on työstetty yhdessä partiolaisten, Hämeenlinnan yrittäjien ja muiden tahojen kanssa. Partiolaisten maailmassa merkkejä on suoritettu aikojen halki. Jokainen asiaan vihkiytynyt pystyykin tulkitsemaan hihansuun merkeistä osaamisen. Vastaavaa mallia haetaan nyt lukiolaisille, pinta- ja autokiltalaisille. Sudenpennusta Vaeltajaksi. Kisällistä mestariksi.

Oppimisanalytiikka ja tietosuoja-asetus, niiden yhteensovittaminen, lupakäytänteet ja tulkinnat. Kuinka oppimisanalytiikka ei tuota leimaavaa arviota vaan positiivisia uusia mahdollisuuksia? Kuinka luomme myönteisen tunnustamisen ilmapiirin? Kuinka luomme mahdollisuudet oman elämän arvioinnin kehittämiseen?

Poluttamon yksi tärkeistä kysymyksistä oli kuinka tukea oppijaa kasvamaan aktiiviseksi oppijaksi. Olemme kesän aikana testanneet mm. erilaisia sovelluksia elämänhallinnan tukemiseksi. Todella hienoja kokonaisuuksia on paljon, mutta nostaakseni yhden esiin: mielenkiintoinen palvelu on Headsted. Sivustolla kerrotaan, että “Headstedin ohjelmat perustuvat tutkittuihin psykologian ja psykoterapian menetelmiin.” Palvelun kehittäjät ovat alan tutkijoita, jotka ovat tehneet aikaisemmin töitä mm. Jyväskylän yliopiston ja VTT:n tutkimusprojekteissa.

Palvelussa on hienosti otettu huomioon myös multimodaalisuus. Palvelun kautta käytössä olevat harjoitukset on toteutettu sekä tekstillisinä kokonaisuuksina että audiotiedostoina.

Tulemme kokoamaan pienen yhteenvedon testeistämme ja mikäli mieleesi tulee palvelu, jota meidän kannattaisi testata, pistä vinkki Kaisalle (kaisa.honkonen@eoppimiskeskus.fi).

Eipä näistä elämänhallinnan appseista haittaa ole meille hanketyöläisillekään. Varmaan meille jokaiselle on hyvä muistuttaa riittävästä unensaannista ja että työ tulee parhaiten tehtyä, kun pitää huolta sekä mikro- että makrotauoista. (Lisää HS-artikkelissa Tehokas työpäivä on täynnä taukoja). Tänään on perjantai, joten taitaa olla aika ottaa se makrotauko eli siirtyä viikonlopun viettoon.

– Kaisa Honkonen / Suomen eOppimiskeskus ry