Muutokset yhteiskunnassa ja oppilaitosten toiminnassa vaikuttavat merkittävästi opiskelijoille muodostuvaan arkeen. Toimintamallien muutokset, uudet opsit sekä vähentyneet resurssit lisäävät tarvetta löytää uusia tapoja olla entistä vahvemmin läsnä opiskelijoiden opintopolulla.
Syrjäytymisen yksi merkittävistä osatekijöistä on osallisuuden tunteen heikkeneminen (nuorisobarometri 2017?). Toisen asteen opiskelijan näkökulmasta osallisuuden tunteella voidaan tarkoittaa: osallisuutta oman ryhmän toimintaan, oppilaskunnan toimintaan tai roolia oman opintopolun etenemisessä.
Ammatillisen reformin myötä opiskelijat liikkuvat oppilaitoksen toimintaympäristön ja työssäoppimispaikan välillä henkilökohtaisesti tehdyn suunnitelman mukaan. Aikaa varsinaiselle ryhmäytymiselle ei suoranaisesti ole.
Toisen asteen opintojen alussa voi edessä olla myös muutto uudelle paikkakunnalle. Koko ympäristö on vieras ja samanaikaisesti pitäisi itsenäistyä ja selviytyä myös kodin arkiaskareista. Ryhmäytyminen, kuuluminen johonkin yhteisöön, on nuoren elämässä yksi tärkeimmistä kehitystehtävistä.
Poluttamo-hankkeessa kehitettiin menetelmiä opintojen etenemisen tukemiseen hyödyntämällä vertaisoppimista sekä oppimisympäristöistä syntyvää dataa.
- Johdanto
- Ryhmäyttäminen, oman tien löytäminen, vertaisvalmennuksen avulla
- Opiskelijoiden arjen hallintataidot – esimerkkinä “Aikaa opinnoille” -kurssi
- Visuaalisen HOPS/HOKSin käyttö lukio-ohjauksessa
- Oppimisanalytiikan käyttö opintojen tukena
- Digitaaliset ohjauksen välineet
- Multimodaalisen ePortfolion malli (MUePO-malli) – ohjaajan näkökulma
- Siirtymätilanteiden sujuvoittaminen
- Ohjausta tarvitaan myös näihin tilanteisiin
- Ohjauskäytänteitä löydät myös muista sujuvien siirtymien serkushankkeista