Käsityöstä datalouhintaan – visualisoinnit opon työn ja digiloikan tukena

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.

Teksti: Kari A. Hintikka, Otavan Opisto
Kuvat: Otavan Opisto

Poluttamo-hankkeen yhtenä tavoitteena oli visualisoida opiskelijan henkilökohtaista opinto/osaamispolkua. Visuaalinen HOPS ja HOKS eli VOPS rakennettiin kolmessa oppilaitoksessa: KK Tavastia, Omnia ja Otavan Opisto.

Alkuperäinen, käsinpiirretty Otavan Opiston VOPS-konsepti  joulukuussa 2015.

Alkuperäinen, käsinpiirretty Otavan Opiston VOPS-konsepti joulukuussa 2015.

VOPS:in perusajatus on, että opiskelija näkee ajantasaisen visualisoinnin opintojensa etenemisestä sekä kokonaisuudessaan että yksittäisten kurssien suhteen. VOPS:in avulla myös opettaja tai ohjaaja voivat keskustella tulevaisuuden suunnitelmista ja opintopolun etenemisestä opiskelijan kanssa.

Poluttamon VOPS:eja muunnettiin lennossa yhteiskunnan jatkuvien muutosten myötä. VOPS:ien kehitysjaksolle osui niin oppimisanalytiikan nousu, GDPR, KOSKI-integraatio, uusi OPS kuin ammatillisen reformikin.

VOPS:it kasvoivatkin opiskelijan ja ohjaajan yhteistyökaluista yleisemmäksi esimerkiksi oppilaitosten digitalisaatiosta ja digiloikasta pysyvän murroksen keskellä.

Poluttamon alussa Otavan Opistolla opiskelija täytti HOPS-lomakkeen Word-muodossa, jota läheteltiin edestakaisin. Ohjaajat kaivoivat käsin eri järjestelmistä tietoja opiskelijan opintojen etenemisestä. VOPS:in myötä HOPS-lomake täytetään nyt verkossa. Data haetaan automaattisesti opiskelijan kaikista suorituksista, jolloin etenemisen hahmottaminen on helpompaa.

Digiloikka, kuten kaikki muukin oppiminen on kerroksellista. Kun oppilaitos on ensin ottanut käyttöön vaikkapa tabletit, voidaan opetella videoiden tallentamista, muokkausta ja jakamista. Tämän jälkeen voidaan kehittää uudentyyppisiä opetus- ja ryhmätyömuotoja jne.

Myös Opiston VOPS osoittautui digiloikaksi. Kun Opiston VOPS:in alkuperäinen idea oli saatu teknisesti toteutettua, niin datavirtojen käyttö alkoi herättää uutta ajattelua, jopa pidemmälle kuin hankkeessa alunperin ajateltiin.

Nyt opiskelijalle suunnitellaan uudenlaista koontinäkymää, josta opiskelija näkee VOPS:iakin laajemmin missä tilanteessa opinnot ovat.

Konseptikuva Otavan Opiston Muikku-oppimisympäristöstä.  Opiskelijan aloitusnäkymä opintojen etenemisestä.

Konseptikuva Otavan Opiston Muikku-oppimisympäristöstä. Opiskelijan aloitusnäkymä opintojen etenemisestä.

Ajattelu yksittäisen kurssin datan näyttämisestä johti ideaan myös kurssien osasuoritusten visualisoinnista. Samaa visualisointitapaa käyttää esimerkiksi Turun yliopiston ViLLE-oppimisympäristö.

Alkuperäisen VOPS:in yksi tavoite oli näyttää ns.”abistatus” eli onko opiskelijalla valmiudet yo-kirjoituksiin. Tämäkin idea jalostui pidemmälle Opiston oppimisanalytiikka-osaamisen kehittymisen myötä.

Konseptikuva Otavan Opiston Muikku-oppimisympäristöstä. Opiskelijan ajantasainen näkymä nk. abistatuksesta eli valmiudesta yo-kirjoituksiin.

Konseptikuva Otavan Opiston Muikku-oppimisympäristöstä. Opiskelijan ajantasainen näkymä nk. abistatuksesta eli valmiudesta yo-kirjoituksiin.

Poluttamon ja VOPS:in myötä Otavan Opisto on päässyt automatisoimaan HOPS-prosessia, visualisoimaan aiemmin hyödyntämätöntä dataa ja luomaan uudenlaisia näkymiä opiskeludataan opiskelijalle ja ohjaajalle. Nämä ovat kuitenkin vain näkyvä osa.

VOPS-kehittämisen varsinaisia vaikutuksia ovat mm. opiskelijan ja ohjaajan parempi, ajantasainen ymmärrys opintojen etenemisestä, jolloin ohjaajilla jää enemmän aikaa varsinaiseen ohjaukseen.

Poluttamon VOPS-työkalu oli Otavan Opistolla datavisualisoinnin ensi askel. VOPS:in ideat ovat jo nyt johtaneet kerroksellisesti uusiin ja vieläkin monipuolisempiin ratkaisuihin ja Opisto on siirtymässä seuraavaan vaiheeseen. Voi olla että nykymuotoista VOPS:ia ei kolmen vuoden päästä edes tarvita, mutta se oli digiloikan vauhdinoton kannalta keskeinen.

Advertisement

Omille poluille! Yksilöllisen pedagogiikan ja ohjauksen koulutuspäivä

Teksti: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen
Kuvat: Aki Luostarinen

Lauantaina 7.4. kokoonnuimme Otavan Opiston juhlasaliin oppimaan yksilöllistä ohjausta ja pedagogiikkaa. Tällä kertaa koulutuspäivän järjesti Poluttamo-hanke.

Koulutuspäivän avasi Merja Saarela HAMK:sta aiheenaan multimodaalisuus ja universal design for learning (UDL). Hän kertoi meille, kuinka voimme erilaisin menetelmin ja välinein auttaa opiskelijoita motivoitumaan paremmin ja opiskelemaan tasavertaisemmin sekä toisaalta tuomaan omaa osaamistaan esiin paremmin. Merja toi vahvasti esiin sen, että ei ole olemassa keskiverto-oppijaa, vaan on olemassa monenlaisia oppijoita, joilla on erilaisia vahvuuksia tai toisaalta erilaisia oppimisen rajoitteita. Näin ollen oppimateriaalikin pitäisi tarjota erilaisissa muodoissa. Ensi syksynä tähän yhdenvertaiseen materiaalien saavutettavuuteen meitä julkisia tahoja velvoittaa saavutettavuuslakikin.

Merja Saarela esittelee multimodaalisuutta

Miksi kannattaa käyttää multimodaalisia tehtävänantoja? Merja Saarela esittelee aihetta osallistujille.

Pääsimme kokeilemaan ihan käytännössä kuinka esimerkiksi puhelin kääntää puhetta saman tien kirjoitetuksi tekstiksi, tai kuinka kirjoitettua tekstiä voi kuunnella sopivalla sovelluksella. Tai kuinka voimme tehdä tekstitettyjä videoita. Mietimme myös kuinka voimme omassa työssämme tehdä multimodaalisia tehtävänantoja tai tarjota monipuolisia oppimateriaaleja.

Linkki Merjan esitysmateriaaliin

Iltapäivällä järjestettiin kaksi työpajakierrosta. Työpajojen aiheina olivat oppimisanalytiikka, sähköinen arviointi, hyvinvointisovellukset, visuaalinen HOPS eli VOPS sekä Muikku-oppimisympäristö.

Oppimisanalytiikkaa esittelivät Markus Kitola Turun yliopiston ViLLE-tiimistä sekä Anu Konkarikoski koulutuskuntayhtymä Tavastialta. Kitola kertoi ViLLE-analytiikkatyökalun pilottikokemuksista lukio-opinnoissa: ViLLEä on tähän mennessä testattu mm. matematiikan ja äidinkielen kursseilla, jolloin osa oppitunneista on muutettu sähköiseksi ViLLE-tunneiksi. Näillä tunneilla harjoitellaan opiskeltavia asioita erilaisten automaattisesti arvioitavien tehtävien ja pelien avulla. Tavoitteena on ollut parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja motivaatiota ja luoda opiskelijalle oma henkilökohtainen opintopolku, jossa järjestelmä poimisi kullekin opiskelijalle soveltuvia tehtäviä.Tavastialla ViLLE-työkalu on ollut käytössä Pintakillan opinnoissa. ViLLEn pelillisyydellä ja visuaalisuudella on saatu edistettyä opintoja ja parannettua yhteistyötä koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä.

Kuva koulutustilasta, Anne Rongas esiintyy

Anne Rongas esitteli Pulssi-hankkeen kyselytuloksia.

Anne Rongas kertoi meneillään olevan Pulssi-hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksista omassa työpajassaan. Hyvinvointisovellus-työpajassa kokeiltiin Suomen
Mielenterveysseuran kehittämää Mun mieli -sovellusta Kari A. Hintikan johdolla. Muikku- ja VOPS-pajoissa tutustuttiin Otavan Opiston omaan oppimisympäristöön Muikkuun ja sen yhteyteen laadittuun opintojen visualisointityökaluun. Esittelijöinä olivat Miia Siven, Sari Jaaranen, Riikka Turpeinen ja Saara Kotkaranta.

Päivän lopuksi Leena Ståhlberg Suunta-palveluista herätteli ajatuksia siitä, kuinka lukio voisi tukea nuorta omannäköisen elämän rakentamisessa. Tästä puheenvuorosta päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka suuri merkitys opiskelijan kohtaamisella on. Yksittäiset kohtaamiset eivät ole koskaan yhdentekeviä ja siksikin – myös kiireen keskellä – tulisi keskittyä opiskelijaan ja muistuttaa itseään siitä, että minä olen tätä ihmistä varten juuri nyt.

Otavan Opiston VOPS pilottikäyttöön

Otavan Opisto on ottamassa pilottikäyttöön visuaalista HOPSia eli VOPS:ia. Sitä on demottu konseptitasolla aiemminkin avoimesti internetissä, mutta parhaillaan sitä ollaan integroimassa ”Muikku”-verkko-oppimisympäristöömme ja aidoksi työkaluksi.

VOPSin eri toiminnallisuuksia (www-selaimessa välilehtiä) on testattu muutamalla testiopiskelijalla ja saatujen kokemusten perusteella on vielä kesän ja alkusyksyn aikana viimeistelty nettilukiossa VOPSin toiminnallisuuksia. VOPSin ulkoasusta on pyydetty kommentteja ohjaustiimin jäseniltä ja esimerkiksi omalta välilehdeltään löytyvän HOPS-lomakkeen tekstiä on muokattu toiveiden mukaan.

Muikku-kuva

Näkymä testiopiskelijan Opiskelusuunnitelmani-sivusta Otavan Opiston VOPS:issa.

”HOPS-lomake” -välilehdellä tehdään opintosuunnitelmaan keskeisesti vaikuttavia valintoja. Näihin kuuluvat mm. opiskelijan suomen kielen valinnat, matematiikan laajuus, ylimääräiset kielet, katsomusaine sekä luonnontieteiden valinnat. Lisäksi välilehdellä määritellään opintojen tavoite (lukion päättötodistus tai ylioppilastutkinto tai molemmat). ”HOPS-lomake” -välilehdellä ei ole vielä mahdollista tehdä yo-kirjoitusvalintoja, mutta lukiovalinnat ovat jo kunnossa.

VOPSin ”Opiskelusuunnitelmani”-välilehdellä näkyvät opiskelijan ”HOPS-lomakkeelle” täyttämät valinnat sekä nettilukiossa tällä hetkellä saatavilla olevat uuden OPSin mukaiset kurssit. Tällä välilehdellä on merkitty erilaisilla symboleilla erityyppiset kurssit (lukion valtakunnalliset pakolliset, syventävät ja koulukohtaiset syventävät). Opiskelijalle näytetään myös suunnitellut ja jo suoritetut kurssit arvosanoineen. VOPS ilmoittaa myös jo suoritettujen kurssien määrän ja suoritettujen pakollisten kurssien määrän. Tällä välilehdellä on mahdollista tehdä vielä valinnaisainevalintoja tai valita pakollisista aineista syventäviä kursseja.

Verkko-ohjaajan on mahdollista nähdä opiskelijan ”HOPS-lomake” ja ”Opiskelusuunnitelmani”-sivu ”Ohjaamo”-työkalun kautta. Ohjaajalla ei vielä ole mahdollisuutta muokata opiskelijan tekemiä valintoja ja tämän toiminnon mahdollisuutta tarkastellaan myöhemmin. Ohjaamossa ohjaajan näkymä jäi maksatuskaudella vielä hieman keskeneräiseksi, mutta se ei estä VOPSin käyttöönottoa.

Ensimmäiset oikeat opiskelijat saivat VOPSin käyttöönsä viikolla 40. Innokkaana odottelemme opiskelijoiden kommentteja uutukaisesta. Saatujen palautteiden perusteella teemme tarvittaessa muutostöitä ennen kuin annamme VOPSin isomman opiskelijajoukon käyttöön.

OEB16: Personal learning paths as visual roadmaps

poluttamo-kariArticle first published on SeOppi 2/2016

Text: Kari A. Hintikka

Our society is becoming more and more complex. Different issues interconnect in a more complicated way, and in general, seeing cause and effect relationships is more troublesome than earlier.

One of the recent solutions to aid us to see totalities is the visualisation of the interconnection points of issues. Over the past few years, we have seen the emergence of info graphics, which makes complex totalities easily understandable; these include matters such as a certain phenomenon in the different countries on our globe, and the ecosystem of mobile devices and applications.

Different monitoring and visualisation methods have long been a daily matter for those who work in technical maintenance jobs. These methods help us make sense of the totality we are studying while we also see e.g. individual users and their real-time behaviour. This allows us to make estimations and prepare for unexpected events, and we may monitor e.g. budget adherence.

Mobile fitness applications such as Endomondo and Moves are examples of data visualisation in a regular person’s daily life. Such visualisations help us see our progress towards our goals, and we may study the speed of our progress as well as its tenability.

Visualisation helps many matters

The Adaptable Learning Paths Consortium (Poluttamo), funded by the European Social Fund, aims at constructing fluent transitions from studies to working life as well as working life to studies, and combining these in different ways. A key role in this work is given to students’ personal learning paths and the respective guidance activities.

A new national core curriculum was introduced in Finland in 2016 for upper secondary education and basic education; one of the dimensions of this curriculum is the personal learning plan, which is required to be even more diverse than before. The Adaptable Learning Paths project is developing visualised personal learning plans (acronym VOPS) to support student guidance activities.

The schools participating in the project are of various kinds and the studies they offer are not similar. Personal learning plans can be made visual from many perspectives: starting studies, planning studies, the progress of studies, alternative learning paths, what professions and further educations the studies make possible. Otava Folk High School is developing its visual personal learning plan format mainly to serve online students at the Nettilukio online high school. Nettilukio online high school is an upper secondary school for adults and it operates totally online except for the matriculation examination.

Adaptable Learning Paths are currently developing several visual personal learning plan formats. We will see one of them in this presentation. Otava Folk High School is presenting the first developer version of the software at the Online Educa Berlin 2016. The design of the software is carried out by online counsellors Saara Kotkaranta and Anna Harmaa and concept and usability designer Kari A. Hintikka.

Most of the students at Otava Folk High School are distance learners. The interaction between a student and the online counsellor takes place mainly through the internet. The software helps them form a clear, common basis for their discussions on the current situation and the way forward.

At the beginning of their studies, students complete background information forms. They let the school know which level mathematics they intend to undertake, which languages they intend to study, whether their only goal is to gain an upper secondary education and pass the matriculation examination, and if they have prior studies that could be accredited.

These selections form the basis for their visual personal learning plans. The visualised learning paths tailor themselves automatically to show only those issues that are relevant for the respective students. For example, students’ language selections keep their progress views from containing extra languages or courses. Naturally, selections may be changed during studies.

Upper secondary studies can be classified in several ways. At the national level, they may be compulsory, optional or supplementary. Students may enter diverse information: objectives at different levels, courses they must take, courses they would find interesting, and courses that would benefit them regarding their further education.

Different colours help students see at a quick glance their accomplishments and the courses they have completed. Considering students with sensory impairments, the Otava Folk High School visual personal learning plan system will include symbols in different shapes in addition to those in colours.

muikku

Illustration: Otava Folk High School visual personal learning plan system, early draft in Finnish. Legend: Opiskelusuunnitelmani –My personal learning plan Opintorekisteri – Study register Ylioppilaskirjoitukset – Matriculation examination Jatko-opiskelu – Further studies Omat tiedot – My data Lukion pakolliset aineet – Compulsory subjects in upper secondary education Valinnaiset aineet – Optional subjects

Real-time career modelling

When studies commence, students see their progress in units of different colours and shapes. The first developer version of the software focuses on the progress of individual courses, but if students ask, they can be offered diverse data visualised similarly to mobile fitness applications. Students might be shown, for example, their weekly or monthly study cycles such as the times of day they typically study, on which days of the week they study, and for how long they do so. Students could set target times for themselves, and the system could inform them of their progress similarly to fitness applications.

Creating these solutions, we must note that seeing one’s progress in studies easily does not necessarily encourage all students – for some, the case may be the opposite. Therefore, these solutions are designed to support personal learning paths and the freedom of choice.

On the other hand, online counsellors are able to draw a large number of conclusions concerning students’ upcoming progress by analysing their study data. The data can be compared to that of other students and previous students, and all this can be made more visual than the traditional lists used for statistics.

When students’ studies progress, the system enters the next phase, which is that of completing secondary education and/or taking the matriculation examination. At this time, the system helps students’ time and work planning.

The focus areas of the European Social Fund include fluent transfers during the programme period until 2020. The visual personal learning plan system could be applied to making diverse models for students’ further studies and career options.

Finland currently funds an online service called Studyinfo.fi, which is maintained by the Finnish National Board of Education. Finnish schools and universities maintain data of their educational programmes in the service. People may browse the site to learn about different professions and degrees and about the places where these degrees may be taken; they may also learn about the entry criteria and apply for programmes.

Studyinfo.fi offers an open application programming interface. It would be possible to use the Studyinfo.fi interface to compare automatically, in real time, the courses completed and planned by a student to the entry criteria required by the educational programmes in the field of that student’s choice. With the visual personal learning plan system and Studyinfo.fi interfacing, students could see what is required of them in order for them to apply for a certain educational programme and a certain school. With a dynamic visual personal learning plan system such as ours, students and counsellors could together guide students’ personal learning paths into the desired directions, making personal roadmaps to guide studies.