The Adaptable Learning Paths digital support model available for distribution to professionals

Article first published on SeOppi 2/2018.

Text: Jari Välkkynen, Anu Konkarikoski & Ella Eld, Tavastia Education Consortium
Illustrations: Ella Eld, Tavastia Education Consortium

After three years, the Adaptable Learning Paths project has reached its final moments. At the same time, Finland’s reform of vocational upper secondary education is in full speed. It is time to sum up where we are and invite educational institutions all over the country to benchmark the Adaptable Learning Paths model.

In that model, we make contents available for students to learn independent of place, which allows greater flexibility regarding where to start and conduct studies. Students who complete their degrees while working benefit from this, as do those who obtain their learning in educational institutions with ample support from teaching staff through contact guidance, and so do even those who are not always able to come to school but learn independently in their homes under distance supervision.

Our assignments combine practical learning and theory, thereby guiding students to observe, document and reflect on their own learning and to link each assignment to the required background information. The learning and practice of professional terminology, keenly desired by teachers, takes place while completing assignments.

Over the past years, we have enhanced our way of thinking about digital support. In the early years of social media tools, many teachers were confused in the jungle of applications and IT managers gritted their teeth confronted with support requests for a multitude of freeware applications. Today, the emphasis placed on individual learning paths in the current education reform drives us to include the various computer systems of educational institutions into the students’ digital paths, thereby enabling the students themselves along with the teaching staff and study advisors to follow the progress of students’ acquisition of competences. In addition, we desired to retain the years-old requirement of compiling a portfolio. Portfolios were first compiled in Blogger, then in Instagram or Pinterest, with the idea that they would help students obtain employment. This is also in line with the reform: students should be guided in overall career planning, and providers of education are rewarded if their students find employment or further education places.

In the spring of 2018, the steering group of Tavastia Vocational College decided that over the upcoming years, our organisation would implement outcomes of the Adaptable Learning Paths project in the Moodle environment. It is important that the pages for the various qualification units are visually appropriate, uniform and subdivided in accordance with the subdivision of vocational competence requirements in the student management system. To achieve this, we created Moodle templates for qualification units and compiled sample assignment structures on these templates, and, in order to systematically monitor the progress of students’ acquisition of competences in a visual manner, we set our assignment monitoring tool on automatic monitoring. During the school year 2018 – 2019, we will phase and support the introduction of this system, assigning responsibilities in and among teams so that no-one will be required to be a nerd in order to get started.

We are also building a connection between students’ Moodle and Wilma: when a teacher has approved, for a student, all assignments and check points under a certain qualification unit in Moodle, information about that student’s readiness to proceed to skills demonstration is automatically forwarded to the student’s personal competence development plan in Wilma. Even though we operate in a closed school environment, the teaching staff is encouraged and even instructed to continue the use of a variety of digital applications and essential professional literature in the digital form – as long as security issues are in order.

The first field to start the creation of assignments in Moodle following our system and in accordance with the new qualification requirements is Upholstery and Interior Decoration, a qualification under Industrial Arts. We encourage other field-specific teams to adopt this model and to draft long-term development plans in Moodle, incorporating a wide variety of multimodal and embedded contents such as photos, audio, video, third-party learning materials, structuring tools, examination tools and game tools. Initially, we allow basic user functionalities to teachers. We also eagerly await the opportunity to use the national solution for open-access learning materials, of which the ministry informed the public in October 2018.

In the Tavastia system, the front pages of courses correspond to qualification units and are standardised. Behind the pictures on the front page in Moodle, there are vocational competence requirements structured in modules in the same way as in students’ personal competence development plans in Wilma. Each blue block in the coloured bar “Osaamisen kehittyminen” [Development of competence] changes to green when the student completes that module. Underneath, the bar “Tehtävien seuranta” [Assignment follow-up] indicates the completion and approval of individual assignments.

It is important that students have coherent study processes and digital support available before they enter work placements in new work communities. Such support enables them to concentrate on their learning opportunities while they are in working life: how do you operate in this work community, how do you master the skills specified in the formal competence requirements, etc.

The structures and schedules of the teaching arrangements in a school impact the usability of our model. The Adaptable Learning Paths project pilot operator, the Surface Treatment Guild, has implemented a system in which each student’s schedule reads ”Vocational qualification units” from 8:10 am through 2:30 pm each day. In this way, the issues to be learned depend on the practical work originating from current customer assignments and other similar sources, and the student determines, under the teacher’s supervision, what skill it is that the job improves. Teaching at the Surface Treatment Guild focuses on skills that help students accumulate the competences specified in the formal vocational competence requirements. The Guild also annually offers in-depth theme days in which everyone is invited irrespective of formal qualification as long as they desire to improve their skills in that vocational field.

Opposite to the mainstream opinion in the media this autumn, we think that students are still able to obtain learning through their vocational education; however, this requires that we let go of the old structures, fully embrace the opportunities offered by digitalisation, and make sure that teachers have the required competences themselves. We must also ensure that if a student is unable to handle his or her study duties at the workplace or home, then that student is pulled back into the classroom into the teacher’s solid, supportive care and helped to complete those tasks which the other students are doing at the workplace.

At the same time, we must ensure that the teaching staff have a sensible amount of time allocated per duty and make sure that it is possible to organise tasks in teams so that students may feel that their teachers are available and students also gain sufficient practice for true competence.

In the final moments of the Adaptable Learning Paths project, we will publish a more detailed digital support model, and we also hereby invite teaching staff and school administrations to come visit us in the upcoming years and learn about our development work, which will continue even though the project will be ended.

Come and see us at the Adaptable Learning Paths project final seminar on 21 November 2018 in Helsinki and 27 – 28 November 2018 in Jyväskylä at Arena for Digital Learning.

Advertisement

Poluttamo-digitukimalli ammatilliselle jakoon

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.

Teksti: Jari Välkkynen, Anu Konkarikoski & Ella Eld, Koulutuskuntayhtymä Tavastia
Kuvat: Ella Eld, Koulutuskuntayhtymä Tavastia

Sähköiset kokeet ja arvioinnin digitaaliset apuvälineet mahdollistavat sellaista, mitä vanhoilla keinoilla oli hankalaa toteuttaa. Toisaalta opettajan arviointiajattelua ei korvaa mikään teknologia. Keskeistä on se, että opettajalla on selkeä ajatus siitä, mitä arvioidaan ja miksi.

Poluttamo-hanke on hujahtanut kolmessa vuodessa loppumetreille. Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen reformin jalkautus on täydessä vauhdissa. On aika summata, mihin olemme päässeet ja kutsua oppilaitokset kautta maan parastamaan Poluttamo-mallia.

Opiskelijalla on mallissamme oppimisen paikasta riippumaton sisältö, jolloin opintojen aloittaminen ja suorituspaikka ovat entistä joustavammat. Niistä hyötyvät koko tutkinnon työelämässä tekevät opiskelijat kuin hekin, jotka hankkivat osaamista hyvin tuetusti oppilaitoksessa opetushenkilöstön lähiohjauksessa tai eivät aina kykene tulemaan kouluun, vaan tekevät itsenäistä, etäohjattua työskentelyä kotona.

Käytännön oppimista ja teoriaa yhdistävä tehtävistö ohjaa opiskelijaa havainnoimaan, dokumentoimaan ja reflektoimaan omaa oppimista ja liittämään kulloiseenkin työtehtävään tarvittava taustatieto. Opettajien usein kaipaama ammattisanaston harjaannuttaminen tapahtuu tehtävien lomassa.

Kuluneiden vuosien aikana opiskelun digitukea koskeva ajattelumme on kehittynyt eteenpäin some-välineiden alkuaikojen käytöstä, jolloin moni opettaja hämmentyi laajan sovellusvalikoiman viidakossa ja IT-päälliköt repivät hiuksiaan mitä moninaisimpien ilmaisohjelmistojen ja sovellusten apupyyntöjen kanssa. Reformin myötä entistä korostuneemmat yksilöllisen etenemisen polut pakottavat hyödyntämään opiskelijan digipolussa myös oppilaitoksen järjestelmiä, jotta niin opiskelijat, opetushenkilöstö kuin opinto-ohjaajatkin voivat seurata osaamisen hankkimisen etenemistä. Tämän lisäksi olemme halunneet myös säilyttää vuosia kehitetyn, ensin yleisesti Bloggerissa, sittemmin esim. Instagramissa tai Pinterestissa muodostuvan opiskelijaa työnhaussa auttavan portfolion tekemisen. Tämäkin on reformin mukaista: opiskelijaa tulee ohjata kokonaisvaltaiseen urasuunnitteluun ja koulutuksen järjestäjiä palkitaan siitä, että opiskelija on työllistynyt tai sijoittunut jatko-opintoihin.

Keväällä 2018 Ammattiopisto Tavastian johtoryhmä päätti, että organisaatiossamme Poluttamo-tuloksia jalkautetaan tulevien vuosien aikana Moodle-ympäristöön. On tärkeää, että tutkinnon osien etusivut ovat visuaaliset, yhtenäiset ja jaottelu yhtenevä opiskelijahallintajärjestelmän ammattitaitovaatimusten jaottelun kanssa. Tätä varten on luotu yhtenäiset Moodle-pohjat tutkinnon osittain ja tehty tehtävistön esimerkkirakenne ko. pohjaan sekä kytketty tehtävien seurantatyökalu automaattisesti päälle visuaalista osaamisen hankkimisen etenemisen seurantaa varten. Lukuvuoden 2018-19 aikana vaiheistetaan ja tuetaan käyttöönottoa ja jaetaan tiimeissä vastuita, jolloin ei tarvitse olla mikään digihörhö päästäkseen alkuun.

Teoria-aineisto, tehtävät ja osaamisen kehittymisen seuranta löytyvät Tavastian Moodlen moduuleista tiiviiden ja kuvaavien otsikoiden alta.

Olemme myös rakentamassa yhteyttä opiskelijan Moodlen ja Wilman välille siten, että kun opettaja saa tutkinnon osan osakokonaisuuden tehtävät ja viimeisetkin tarkistuspisteet hyväksyttyä Moodlessa, tieto opiskelijan valmiudesta edetä näyttöön siirtyy automaattisesti opiskelijan HOKS:iin Wilmassa. Vaikka toimitaan oppilaitoksen suljetussa ympäristössä, opetushenkilöstöä kannustetaan jatkamaan monipuolisten tietoturvallisiksi luokiteltujen sovellusten käyttöä ja esim. keskeistä ammattikirjallisuutta – digitaalisesti ohjeistettuna.

Taideteollisuusalan perustutkinnon verhoiluala on ensimmäisenä levittämisalanamme aloittanut uusien tutkinnon perusteiden mukaisten tehtäväkokonaisuuksien luomisen Moodleen. Saman mallin mukaan muita alakohtaisia tiimejä kannustetaan tekemään pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jossa Moodlessa on laajasti multimodaalisia ja upotettuja sisältöjä, kuten valokuvia, ääntä, videoita, kolmansien osapuolten oppimateriaaleja sekä jäsennys-, tentti- ja pelityökaluja. Näin alussa sallitaan opettajille peruskäyttö. Odotamme innolla hyödynnettäväksi myös avoimien oppimateriaalien kansallista ratkaisua, jonka kehittämisestä ministeriö tiedotti lokakuussa 2018.

Tutkinnon osaa vastaavan kurssin etusivu on Tavastiassa standardoitu. Moodlen grid-etusivulla kuvien taakse on jäsennelty ammattitaito- vaatimuksia vastaaviin moduuleihin kuin opiskelijan HOKS:ssa opiskelijahallintajärjestelmä Wilmassa. Väripalkissa “Osaamisen kehittyminen” sininen pala muuttuu vihreäksi, kun opiskelija saa kokonaisen moduulin valmiiksi. Sen alla on yksittäisiä tehtävien hyväksyttyä suorittamista kuvaava väripalkki.

On tärkeää, että opiskelijalla on yhtenäinen oppimisprosessi ja oppimisen digituki on opiskelijan hallussa jo ennen uuteen työelämässä oppimisen työyhteisöön menemistä. Näin voi keskittyä työelämässä oppimisen paljouteen: miten tämän työpaikan työyhteisössä toimitaan, miten otan haltuun ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen jne.

Myös oppilaitoksessa toteutettavan opetuksen järjestelyiden rakenteet ja aikataulut vaikuttavat mallimme käyttökelpoisuuteen. Poluttamo-hankkeen pilottialalla Pintakillassa on siirrytty järjestelmään, jossa opiskelijan lukujärjestyksessä lukee päivittäin 8.10-14.30 “Ammatilliset tutkinnon osat”. Tällöin opittava asia määräytyy asiakas- ym. meneillään olevien käytännön töiden kautta ja opiskelija määrittelee opettajan ohjauksessa, mitä taitoa kulloinenkin työ kartuttaa. Pintakillan opetus perustuukin taitojen opettamiseen, jotka kerryttävät tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista. Eri taidoista on myös vuosittain syventäviä teemapäiviä, johon kutsutaan kaikki ko. ammattitaitovaatimuksissa lisää osaamista tarvitsevat tutkinnosta riippumatta.

Olemme syksyn mediamylläkästä poiketen sitä mieltä, että ammatillisessa koulutuksessa edelleen oppii, kunhan luovutaan vanhoista rakenteista ja otetaan digin tuomat mahdollisuudet täysimääräisesti käyttöön sekä huolehditaan opettajien osaamisesta. Pitää myös muistaa huolehtia siitä, että jos opiskelija ei pysty suoriutumaan tehtävistä työpaikalla ja kotona, hän tulee opettajan jämäkkään ja huolehtivaiseen huomaan oppilaitokseen tekemään samoja asioita, joita osa opiskelijoista pystyy tekemään työpaikalla.

Samalla kannattaa huolehtia siitä, että opetushenkilöstölle on osoitettu järkevä määrä työaikaa kuhunkin hoidettavaan työtehtävään ja työt on mahdollista järjestää tiimissä siten, että opiskelija kokee opettajien olevan saavutettavissa ja saa riittävästi harjaannusta hankkiessaan itselleen osaamista.

Julkaisemme Poluttamon loppumetreillä yksityiskohtaisemman digitukimallin ja toivotamme opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon tulevinakin vuosina tervetulleeksi tutustumaan kehittämistyöhömme, joka jatkuu hankkeen päättymisestä riippumatta.

Tapaa tekijöitä Poluttamo-loppuseminaarissa 21.11.2018 Helsingissä ja 27.-28.11.2018 Digioppimisen areenalla Jyväskylässä.

Poluttamo-seminaari – analytiikkaa, visualisointeja ja ohjausta toisen asteen opiskelijan tueksi

Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hanke järjestää päätösseminaarin Helsingissä 21.11.2018. Luvassa on sekä asiantuntijapuheenvuoroja että työpajoja, aiheina mm. tekoäly, datan visualisointi, oppimisanalytiikka sekä erilaiset ohjauksen menetelmät.

Tervetuloa mukaan!

Aika
21.11.2018 klo 8.30-16.00

Paikka
Taitotalo
Valimotie 8, Helsinki

Ohjelma

8.30 Aamukahvi, ilmoittautuminen ja Poluttamon tuotoksiin tutustuminen

9.00 Tilaisuuden avaus Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry

9.10 Tekoäly ja oppiminenAnu Passi-Rauste, HeadAI

9.50 Datan visualisointi ja sen merkitysJuuso Koponen, Koponen+Hildén

10.30 Siirtyminen työpajoihin

10.45-12.00 Työpajat

Multimodaaliset työvälineet Miten HOPS visualisoidaan?
Onko visuaalisoidusta HOPSista / HOKSista hyötyä?VOPS & digiloikka
Miten opo innostui oppimisanalytiikasta ja mitä datasta voisi löytyä omaan työhön?

12.00 LOUNAS (omakustanteinen)

13.00 Opiskelijan digituettu opinpolku, jossa on sallittua tehdä virheitä ja oppia niistäJari Välkkynen, Ammattiopisto Tavastia

13.45 Multimodaalisuus jokaisen oppijan tukena oppimateriaaleista ePortfolioonMerja Saarela, HAMK

14.30 Työpajat

Koe oppimisanalytiikka! Tavoitematriisit ja oman opiskelutavoitteen asettaminen omilla työvälineillä

Aikaa opinnoille

Toisen asteen opiskelijoiden Vertaisvalmennus-menetelmä
Kylmä keikka
– tiedä tai tuhoudu!
Educational escape room -tyylinen tiedonhallintataitojen peli toisen asteen opiskelijoille ja muillekin tietoa tarvitseville
Osaamismerkit opetuksen tukena

Yrittäjyyden osaamismerkki

16.00 Tilaisuus päättyy

ITK2018: Analytiikka monimuotoisen oppimisen tukena

Koko päivän Poluttamo-workshopimme ITK:ssa jakautui kolmeen eri settiin, joissa jokaisessa oli tarjolla kaksi eri teemaa. Osallistujat poluttivat itse itsensä kiinnostaviin teemoihin ja saivat hakea kustakin teemasta osaamismerkkiä kertomalla merkkihakemuksessaan, miten hyödyntävät ko. oppia omassa työssään.

Jari Välkkynen esittelee workshopin analytiikkadataa.

Jari Välkkynen esittelee workshopin analytiikkadataa.

Iltapäivän pajassa Anu Konkarikoski ja Jari Välkkynen keskusteluttivat osallistujia opiskelijan yksilöllisen polun seurannasta ja monimuotoisen oppimisen digituesta. Kaikki pääsivät kirjautumaan esimerkkikurssille ViLLE-oppimisjärjestelmään ja tekemään erilaisia käytännön oppimisen tukena toimivia Pintakäsittelyalan tehtäviä. Valkokankaalla oli samalla auki opettajan maisema ryhmän analytiikkadataan, joka perustuu tehtävistä kertyneisiin pisteisiin. Näin analytiikasta saatiin osallistujille omakohtainen kokemus.

Kilpailuhenkisimpiä suhde muiden opiskelijoiden kerryttämiin pisteisiin motivoi hakkaamaan tehtäviä entistä innokkaammin. Heille olisi mahdollisesti hyötyä pistetaulukoista muutenkin, mutta tietenkään normaalitilanteessa opiskelijat eivät voi nähdä toistensa saavutuksia opettajan tavoin.

Poluttamo-workshop ITK-konferenssissa

Moni tarttui myös ViLLEn opiskelijakäyttöliittymän epäloogisuuksiin. Lean-johtajat olisivat olleet tyytyväisiä, jos ensi kertaa käyttävien kokemukset olisi saatu kirjattua ylös parantamaan seuraavan käytettävyyden parantamiskierroksen tuloksia.

Eniten keskusteltiin lopulta siitä, millä tavoin digiä kannattaa käyttää autenttisen, tekemällä oppimisen lomassa, sillä eihän useimpien ammattien oppiminen tapahdu tietokonetta renkkaamalla. Poluttamosta on luvassa kevään aikana mallinnus siitä, mitä asioita pitää huomoida, kun analytiikkaa hyödyntävää digiympäristöä rakennetaan monimuotoisen oppimisen osaseksi.

Vive-virtuaalilasien testausta Poluttamo-workshopissa 11.4.2018

Ammattiopisto Tavastiasta oli myös kokeilussa Vive-virtuaalilaseille rakenteilla oleva ruiskumaalisimulaattori. Tällainen kevytversio simulaattorista maksaa alle 10 000 €, laitteisto vain muutamia tuhansia euroja ja sillä on mahdollista säästää materiaalikuluissa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada simulaattorit ja niiden tuottama tieto osaamisen kehittymisen vaiheesta osaksi opiskelijan yksilöllistä oppimispolkua. Simulaattorihuumassa on myös hyvä pitää jäitä hatussa: simulaattorit ovat parhaimmillaan toistoa vaativien ja harvinaisten tilanteiden harjoittelussa. Kannattaa myös miettiä, onko tarpeen järjestää opiskelijalle lasit päähän, vai saavutetaanko sama tulos esim. omalle mobiililaitteelle tehdyn pelin tai simuloinnin avulla.

Teksti ja kuvat: Anu Konkarikoski

Visualisoinnit oppimisen ja ohjaamisen tukena – Digioppimisen areena 2017

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Kari A. Hintikka, Otavan Opisto & Anu Konkarikoski, Ammattiopisto Tavastia
Kuvat: Saara Kotkaranta & Jari Välkkynen

Opetushallitus järjestää Digioppimisen areenan (entinen Virtuaaliopetuksen päivät) Helsingin Messukeskuksessa 7.–8.12.2017. Poluttamo-hanke toteuttaa tapahtumassa toiminta-areenan. Siinä opettajat voivat johdantopuheenvuorojen jälkeen kokeilla opiskelijoiden polun havainnollistamista visuaalisin keinoin verrattuna nykyisiin tekstimuotoisiin tapoihin. Visualisointi kokoaa suoritetut opinnot helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Kooste antaa enemmän aikaa opiskelijalle ja ohjaajalle jäljellä olevien opintojen ja jatkoelämän tai työelämään siirtymisen suunnitteluun.

Toiminta-areenan osallistujat pääsevät itse luomaan visualisointeja esimerkkiopiskelijoidemme datasta. Tavoitteena on opiskelijan tukeminen opintojen suunnittelemisessa, ajankäytön hallinnassa sekä opintojen etenemisen seurannassa. Lisäksi visualisoinnit auttavat opiskelumotivaation ylläpitämisessä sekä oppimisen tarkastelemisessa potentiaalisten jatko-opintojen näkökulmasta.

Testiopiskelijan Opiskelusuunnitelma. Opiskelijalla on paljon suunnitelmia, mutta ei vielä suorituksia.

Testiopiskelijan Opiskelusuunnitelma. Opiskelijalla on paljon suunnitelmia, mutta ei vielä suorituksia.

Lukion ja peruskoulun uudistuneissa opetussuunnitelmissa yksi ulottuvuus on aiempaakin monipuolisemmin koottava opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS).

Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan vuodenvaihteessa. Silloin yksilölliset opintopolut ja mahdollisimman suuri osuus oppimisesta työpaikalla suorastaan huutavat digitaalisesti järjestettyä tukirakennetta. Kun työpaikalla tehtävään työhön kytketään asiaa syventävät teoriaopinnot ja opettaja ohjaa opiskelijoita verkon välityksellä, opinto on ammatillisen osaamisen kannalta tarkoituksenmukainen.

Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä silmäyksellä.

Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä silmäyksellä.

Hyvin suunnitellussa käyttöliittymässä tieto menneestä ja tulevasta hahmottuu yhdellä silmäyksellä. Ohjaustilanteessa eri valintojen vaikutusta tulevaisuuteen voidaan havainnollistaa samanlaisin keinoin.

HOPS:ia voidaan visualisoida myös muista näkökulmista, kuten opintojen aloittaminen, opiskelurytmi verkko-opinnoissa, ajanhallinta, vaihtoehtoiset opintopolut sekä mitä ammatteja tai jatko-opintoja omat opinnot mahdollistavat. Erilaisilla väreillä ja symboleilla opiskelija hahmottaa ruudulta nopeasti erilaiset suoritukset ja jo suoritetut kurssit.

Oppimisanalytiikan avulla opiskelijalle voidaan myös näyttää esimerkiksi hänen viikoittainen tai kuukauden opiskelurytminsä, kuten mihin aikaan vuorokaudesta ja minä viikonpäivinä hän keskimäärin on opiskellut sekä kuinka kauan. Visioissa opiskelija voisi halutessaan laittaa itselleen tavoiteajan ja VOPS ilmoittaisi liikuntasovellusten tapaan etenemisestä tavoitteeseen.

Oman opiskelutahdin helppo hahmottaminen ei suinkaan välttämättä kannusta kaikkia opiskelijoita. Siksi tämän tyyppiset ratkaisut suunnitellaan tukemaan nimenomaan henkilökohtaista opintopolkua ja valinnanvapautta.

Toisaalta ohjaaja pystyy tekemään samaa opiskeludataa analysoimalla paljonkin päätelmiä oppilaan etenemisen ennakoinnista. Dataa voidaan myös verrata muihin ja aiempiin opiskelijoihin ja visualisoida perinteisiä tilastolistoja paremmin hahmotettavaksi kokonaiskuvaksi.

Tuore Poluttamo-julkaisu

Opiskelijaa koskevat tiedot henkilökohtaistamisprosessin välineenä erityisesti henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman näkökulmasta
Henriikka Hannula, COSS ry

Poluttamo-hanke Digioppimisen areenalla

Toiminta-areena 7.12.2017 14.15-15.30
Opettajuus ja ohjaus digiajassa – malleja ja kokemuksia
Visualisointi ohjauksen tukena
kehittämiskoordinaattori Anu Konkarikoski, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Ammattiopisto Tavastia ja käytettävyyssuunnittelija Kari A. Hintikka, Otavan Opisto
Lisätietoja tapahtumasta

Pintakillan yksilölliset polut

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2017 -lehdessä

Teksti: Anu Konkarikoski, Riikka Riihimäki, Jari Välkkynen

SeOppi 1/2017 - sivu 20Ammatillisen koulutuksen reformi siirtää koulutuksen painopistettä entistä enemmän työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Toki oppilaitosten seinien sisällä saa työvaltaisissa oppimisympäristöissä omien ominaisuuksiensa ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti kasvattaa osaamistaan ennen kuin siivet kantavat työelämän pyörteissä.

Yksilöllisten polkujen vuoksi etenemistahti ja oppimisen paikat ovat moninaiset. Yhä yleistyvissä opiskelijaprojekteissa kertyy monenlaista oppimista opiskelijan roolista riippuen. Joka tapauksessa opettajan määräämän samaan tahtiin naulaamisen aika on auttamatta ohi. Opettajan ja opiskelijankin kannalta tämä näyttäytyy oppimisen seurannan haasteena. Jos joku vielä hoitaa seurantaa opettajan päiväkirjan takalehtien taulukoilla, on aika siirtyä digiin. Toiveena on viimein päästä aikaan, jolloin digitaalisuus toimii työn helpottajana. Tässä tarvitaan vanhojen huonojen digikokemusten luomien uskomusten purkamista sekä vahvaa palvelumuotoilun näkökulmaa ohjelmistojen ja älylaitesovellusten suunnitteluun. Markkinoilla on monia pieniä sovelluksia asian hallintaan, mutta kustannustehokkainta ja turvallisinta on hoitaa asia osana oppimisympäristöä ja opiskelijahallintojärjestelmää.

Ammattiopisto Tavastian teollisen pintakäsittelyn alalla aikuisten ja nuorten opinnot sekä kaikki eri koulutuksen rahoitusmuodot on viety samaan työvaltaiseen oppimisympäristöön, jossa opettajatiimit opettavat ja ohjaavat opiskelijoita tukenaan ammatilliset ohjaajat. Vuosi on jaettu teeman ja aiheen mukaisiin päiviin, joihin kutsutaan kaikki aiheeseen liittyvien ammattitaitovaatimusten mukaista lisäoppia tarvitsevat opiskelijat. Aiheen tarkastelukulma ja syvyys määräytyvät suoritteilla olevan tutkinnon mukaan.

ESR-rahoitteisessa Poluttamo-hankkeessa on valittu pilottiympäristöksemme Turun yliopiston ViLLE-oppimisjärjestelmä. Sen etuja ovat maksuttomuus, monipuolisuus niin oppimisanalytiikassa kuin automaattisesti arvoitujen tehtävien suhteen sekä mahdollisuus käyttää järjestelmää yli organisaatiorajojen. Lisäksi ViLLE:ssä on monipuolisia sisältöjä jo valmiina: Jos toisen opettajan tekemä tehtävätyyppi ei suoraan sovellu omaan käyttöön, pieni muokkaus voi riittää.

Pintakillassa ollaan rakentamassa ViLLEä tueksi autenttiseen oppimiseen. Ammattitaitovaatimuksittain on tehty osin automaattisesti tarkastettavia tehtäviä, osin opettajan arvioimia tehtäviä. Oppimisympäristön avoimuudesta ei ole tarvinnut luopua: automaattisesti tarkistuvat tehtävät ovat tukimateriaalia ammattisanastoon ja työn perustana olevan tiedon oppimiseen. Itse työprosessien vaiheet ja teoriatiedon soveltamisen käytännön työssä opiskelija raportoi edelleen omaan sähköiseen portfolioonsa, joka syksyllä 2016 aloittaneilla opiskelijoilla on Instagramissa. Opetustiimi seuraa työtaitojen harjaantumista ja ammattisanaston täsmentyvää käyttöä ja kuittaa tykkäystoiminnolla tehtävät tehdyksi. Korjaavaa palautetta pyritään antamaan vain kasvotusten, mutta pitkän työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana käytetään myös ViLLEn henkilökohtaista palautekanavaa ja videopuheluita.

Jotta oman oppimisen eteneminen olisi helppoa ja mielekästä, tekeillä on osaamismerkkejä ja käytössä ViLLEn harjaantumismittari. Tutkinnon perusteiden mukaisista osaamismerkeistä olisi hyvä olla valtakunnallisia toteutuksia, mutta Poluttamo-hankkeessa teemme kokeiluita asian suhteen. Opintojen suunnitelmalliseen pelillistämiseen edetään, kun ViLLE-pilotin kokemuksia saadaan tämän vuoden aikana koostettua.

Pysäyttäkää Tamagotchit

Teemaseminaarissamme ITK:ssa Aulangolla 7.4.2017 oli loistava tunnelma, sillä yleisö osallistui keskusteluun todella innokkaasti.

Aihe oli VOPS – tolkkua omaan osaamispolkuun visuaalisella HOPSilla. Kari A. Hintikka ja Saara Kotkaranta ansaitsevat isot aplodit hankkeen ammatillisia kehittäjiäkin inspiroineesta työstään ja esityksestään Otavan opiston lukiokoulutuksen ja sen jatkopolkujen VOPS:in tiimoilta. Tässä postauksessa keskitymme seminaarin ammatillista koulutusta koskevaan vahvassa kehitysvaiheessa olevaan osaan.

Ammatillisessa koulutuksessa ollaan reformin myötä viimein siirtymässä henkilökohtaisiin polkuihin. Tämä on loistavaa, sillä hyvin moninainen opiskelijajoukko ei hyödy rintamaopetuksesta. Valtiovaltakaan ei halua tukea turhaa koulussa lusimista, mutta toisaalta haluaa antaa aikaa hitaammin oppiville veronmaksukyvyn saavuttamiseen. Käytännössä opiskelijat tekevät eri asioita samaan aikaan ja heidän oppimistaan pitää pystyä tukemaan ja seuraamaan.

Oppilaitoksissa on viime vuosina purettu ahkerasti tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia työtehtävätasolle ja viety listauksia opiskelijahallintojärjestemiin. Tämä helpottaa erilaisissa oppimisympäristöissä hankittavan osaamisen kohdentamista ja kirjan pitämistä siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä hänen vielä on opittava päästäkseen osoittamaan osaamisensa näytössä.

Omissa hankkeissamme painotus on ollut opiskelijan ja opettajan arjen näkökulmassa: miten käytännön työn oppimista voidaan tukea tehtävin ja raportointiohjeistuksin digitaalisessa oppimisympäristössä. Kun opiskelija tekee käytännön työtä oppimistarkoituksessa, hän kuvaa materiaaleja, välineitä ja työvaiheita omalla mobiililaitteellaan ja lataa kuvat ja tiiviit selosteet ammattisanastoa käyttäen omaan sähköiseen portfolioonsa, esim. blogiin. Samalla hänelle kertyy tulevaisuuden työnhaussa käyttökelpoista materiaalia. Lisäksi digitaalisessa oppimisympäristössä on esim. ammattisanaston ja teoriatiedon oppimista tukevia itse itsensä tarkistavia tehtäviä. Opettajan ja opiskelijan näkökulmaa yksilöllisen polun tukemiseen digivälinen esitteli ITK:n teemaseminaarissa lehtori Jari Välkkynen Ammattiopisto Tavastian Pintakillasta. Hänen pilotoimassaan Turun yliopiston tarjoamassa ViLLE-oppimisjärjestelmässä opiskelija ja opettaja pystyvät seuraamaan tutkinnon osien sisällä etenevää oppimista samalla vaivalla, kun opettaja antaa palautetta oppimisen etenemisestä. Etenemismittarit ovat järjestelmässä valmiina ja aina opiskelijan  etusivulla näkyvissä.

Ville eteneminen

Mistäpä ITK-yleisömme niin innostui? Siitä, että moni oppilaitos on linjannut, että opiskelijan polkua seurataan opiskelijahallinto-ohjelman puolella, koska esim. Kela tarvitsee varmuuden opintorahan nostajien etenemisestä oppimisessaan. Toinen syy lienee se, että digitaalisia oppimisympäristöjä hyödynnetään vasta vähän ja havaitsemaamme pulmaan törmätään vasta tulevina vuosina. Haluamme tuoda omat kokemuksemme säästämään kaikilta aikaa ja rahaa: Nyt tarvitaan joko hyvät rajapinnat eri tehtäviä hoitavien järjestelmien välille tai sopimista siitä, mitä seurantaa missäkin järjestelmässä tehdään siten, että kaikkien osapuolten klikkausten määrä on minimoitu.  

Autoalan lehtori Heikki Nurmela Omniasta puolestaan esitteli hyvin simppeliä GoogleDrive-taulukkoa, jossa liikennevaloväreillä kaikki osapuolet näkevät, millaisista työtehtävistä oppia on jo riittävästi ja millaisia vielä pitää saada tehdä ennen näyttöä. Päivitysoikeus on työpaikkaohjaajalla ja opettajalla. Olennaista on se, että opiskelijan opinnot etenevät, koska seurantajärjestelmä on helposti saavutettava. Tällaiseen ajattelisimme isojen ohjelmistotalojenkin panostavan.

Omnia esimerkki GD värit

Mihin viittaa otsikon tamagotchi? Lounaalla erään oppilaitoksen kollegat kertoivat, että heidän pitää henkilökohtaistaessa liittää opiskelijat opintoihin opiskelijahallintojärjestelmässä. 20 opiskelijan saapumiserän saattamiseksi opiskeluiden aloittamiskuntoon vaatii tuhansia klikkauksia. Toivon kuulleeni ruokasalin hälyssä väärin. Jos tämän lisäksi pitää pitää kaksinkertaista kirjanpitoa siten, että joka tapauksessa digitaalisessa oppimisjärjestelmässä opetus- ja ohjaustyön lomassa itsekseen syntyvä data pitää kliksutella vielä erikseen opiskelijahallintojärjestelmään, voidaan varmaan työterveyshuoltoon ennakkovaroittaa hiirisormen ylirasitustiloista. Vai käyttäisimmekö digitaalisuutta renkinä ja kohdentaisimme opettajan työajan ohjaamiseen ja opettamiseen?

Onneksi yleisön joukossa syntyi into viedä asiaa eteen päin opiskelijahallinto-ohjemien toimittajille. Pidetään osaamisen hankkiminen keskiössä ja kaivetaan 90-luvun tamagotchi-lelut vain vapaa-ajalla ruokittaviksi.

Lisää Tamagotcheista: http://www.hs.fi/talous/art-2000005169020.html