Poluttamo-seminaari – analytiikkaa, visualisointeja ja ohjausta toisen asteen opiskelijan tueksi

Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hanke järjestää päätösseminaarin Helsingissä 21.11.2018. Luvassa on sekä asiantuntijapuheenvuoroja että työpajoja, aiheina mm. tekoäly, datan visualisointi, oppimisanalytiikka sekä erilaiset ohjauksen menetelmät.

Tervetuloa mukaan!

Aika
21.11.2018 klo 8.30-16.00

Paikka
Taitotalo
Valimotie 8, Helsinki

Ohjelma

8.30 Aamukahvi, ilmoittautuminen ja Poluttamon tuotoksiin tutustuminen

9.00 Tilaisuuden avaus Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry

9.10 Tekoäly ja oppiminenAnu Passi-Rauste, HeadAI

9.50 Datan visualisointi ja sen merkitysJuuso Koponen, Koponen+Hildén

10.30 Siirtyminen työpajoihin

10.45-12.00 Työpajat

Multimodaaliset työvälineet Miten HOPS visualisoidaan?
Onko visuaalisoidusta HOPSista / HOKSista hyötyä?VOPS & digiloikka
Miten opo innostui oppimisanalytiikasta ja mitä datasta voisi löytyä omaan työhön?

12.00 LOUNAS (omakustanteinen)

13.00 Opiskelijan digituettu opinpolku, jossa on sallittua tehdä virheitä ja oppia niistäJari Välkkynen, Ammattiopisto Tavastia

13.45 Multimodaalisuus jokaisen oppijan tukena oppimateriaaleista ePortfolioonMerja Saarela, HAMK

14.30 Työpajat

Koe oppimisanalytiikka! Tavoitematriisit ja oman opiskelutavoitteen asettaminen omilla työvälineillä

Aikaa opinnoille

Toisen asteen opiskelijoiden Vertaisvalmennus-menetelmä
Kylmä keikka
– tiedä tai tuhoudu!
Educational escape room -tyylinen tiedonhallintataitojen peli toisen asteen opiskelijoille ja muillekin tietoa tarvitseville
Osaamismerkit opetuksen tukena

Yrittäjyyden osaamismerkki

16.00 Tilaisuus päättyy

Advertisement

Päätösseminaari marraskuussa – varaa päivä kalenteristasi

Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hanke järjestää päätösseminaarin Taitotalossa Helsingissä 21.11.2018 klo 8-16. Luvassa on sekä asiantuntijapuheenvuoroja että työpajoja, aiheina mm. tekoäly, datan visualisointi, oppimisanalytiikka sekä erilaiset ohjauksen menetelmät.

Tarkempi ohjelma julkaistaan viikolla 41.

Tervetuloa mukaan!

Loppuseminaari on kaikille avoin ja maksuton.

Nettilukiossa hahmoteltiin opiskelijan jatko-opintopolkua tulevaisuusohjauksen työkaluilla

Suunnistuskartta matkalleni - kuva kartasta ja suurennuslasistaPolku tulevaisuuteen -pilottiryhmässä kokeiltiin erilaisten ohjausharjoituksien tekemistä Adobe Connect -verkkokokousjärjestelmässä. Pilottiryhmä kokoontui maalis-huhtikuussa yhteensä 5 kertaa 1,5 tunnin mittaisiin tuokioihin. Pilottiryhmään ilmoittautui yhteensä 15 Otavan Opiston nettilukion opiskelijaa.

Polku tulevaisuuteen -pilotin tarkoituksena oli auttaa opiskelijoita löytämään itseään kiinnostavia koulutusaloja ja oppilaitoksia. Tavoitteena oli, että pilotin päättyessä jokaisella olisi vähintään 1-2 varteenotettavaa koulua mietittynä.

Tapaamisissa tehtiin yhdessä ja yksin mm. Tulevaisuusohjauksen työkalupakin ja Omannäköinen elämä -kirjan harjoituksia. Opiskelijat saivat tehdä myös AVO-ammatinvalintatestin ja tutustuimme yhdessä Opintopolku.fi-palvelun käyttöön.

Jokaisella tapaamiskerralla käsiteltiin yhtä omaan osaamiseen ja/tai uraohjaukseen liittyvää aihetta. Opiskelijat tekivät tehtäviä, jotka sitten purettiin yhdessä. Tapaamisten teemat olivat: Me ollaan sankareita kaikki (haaveet ja kutsumusammatti), Hyvä minä! (luonteenvahvuudet, taidot, tulevaisuuden osaaminen), Hanki elämä! (Get a life -simulaatio, oman tulevaisuuden pohtiminen, tutustuttiin erilaisiin opintopolkuihin), Opintopolkuni (Avo-ammatinvalintaohjelma ja opintopolku.fi-palvelu), Hyvää opiskelumatkaa! (suunnistuskartan tekeminen ja aiempien aiheiden kertausta).

Lähitapaamisiin suunnitellut harjoitukset soveltuivat yllättävän hyvin myös etäohjaukseen. Esimerkiksi Tulevaisuusäänestys-harjoituksessa käytimme hyväksi AC:n äänestystyökalua. Opiskelijat voivat kommentoida harjoituksia chatin välityksellä tai puhumalla. Osa kommenteista kerättiin Padlet-seinälle. Kaikkia tehtäviä ei tarvinnut yhteisesti kommentoida vaan opiskelijat työskentelivät itsekseen oman pöydän ääressä esim. laatimalla suunnistuskartan opintoja varten paperille tai tekemällä ammatinvalintatestin netissä. Ohjaajina meille oli tärkeää huomata, että verkkotapaamisessa voi välillä olla hiljaisen työskentelyn aikaa. Yhteen tapaamiseen saimme mukaan pari vierailijaa kertomaan omista opintopoluistaan.

Jokainen AC-tapaaminen kesti 1,5 tuntia. Tämä on kohtuullisen pitkä etäohjaustuokio. Teimme kaikille tapaamiskerroille karkean ohjelmarungon ja kerroimme jo alussa, mitä kaikkea on tänään ohjelmassa. Keräsimme tähän dokumenttiin myös opastukset harjoitusten tekemiseen ja jaoimme materiaalin opiskelijoille tilaisuuden jälkeen. Näin harjoituksia oli mahdollista kokeilla myöhemminkin, jos ei voinut osallistua itse tilaisuuteen.

Opiskelijat antoivat myönteistä palautetta harjoitusten teosta. Ryhmän kokoontumisten välillä olisi voinut heidän mielestään olla vapaamuotoista yhteydenpitoa esimerkiksi FB-ryhmässä. Meillä on tarkoitus jatkaa toimintaa uuden ryhmän kanssa ensi syksynä. Ehkäpä otamme silloin ryhmän toiminnan tueksi jonkun somekanavan.

 

Teksti: Saara Kotkaranta
Kuva: Pixabay/bluebudgie

Omille poluille! Yksilöllisen pedagogiikan ja ohjauksen koulutuspäivä

Teksti: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen
Kuvat: Aki Luostarinen

Lauantaina 7.4. kokoonnuimme Otavan Opiston juhlasaliin oppimaan yksilöllistä ohjausta ja pedagogiikkaa. Tällä kertaa koulutuspäivän järjesti Poluttamo-hanke.

Koulutuspäivän avasi Merja Saarela HAMK:sta aiheenaan multimodaalisuus ja universal design for learning (UDL). Hän kertoi meille, kuinka voimme erilaisin menetelmin ja välinein auttaa opiskelijoita motivoitumaan paremmin ja opiskelemaan tasavertaisemmin sekä toisaalta tuomaan omaa osaamistaan esiin paremmin. Merja toi vahvasti esiin sen, että ei ole olemassa keskiverto-oppijaa, vaan on olemassa monenlaisia oppijoita, joilla on erilaisia vahvuuksia tai toisaalta erilaisia oppimisen rajoitteita. Näin ollen oppimateriaalikin pitäisi tarjota erilaisissa muodoissa. Ensi syksynä tähän yhdenvertaiseen materiaalien saavutettavuuteen meitä julkisia tahoja velvoittaa saavutettavuuslakikin.

Merja Saarela esittelee multimodaalisuutta

Miksi kannattaa käyttää multimodaalisia tehtävänantoja? Merja Saarela esittelee aihetta osallistujille.

Pääsimme kokeilemaan ihan käytännössä kuinka esimerkiksi puhelin kääntää puhetta saman tien kirjoitetuksi tekstiksi, tai kuinka kirjoitettua tekstiä voi kuunnella sopivalla sovelluksella. Tai kuinka voimme tehdä tekstitettyjä videoita. Mietimme myös kuinka voimme omassa työssämme tehdä multimodaalisia tehtävänantoja tai tarjota monipuolisia oppimateriaaleja.

Linkki Merjan esitysmateriaaliin

Iltapäivällä järjestettiin kaksi työpajakierrosta. Työpajojen aiheina olivat oppimisanalytiikka, sähköinen arviointi, hyvinvointisovellukset, visuaalinen HOPS eli VOPS sekä Muikku-oppimisympäristö.

Oppimisanalytiikkaa esittelivät Markus Kitola Turun yliopiston ViLLE-tiimistä sekä Anu Konkarikoski koulutuskuntayhtymä Tavastialta. Kitola kertoi ViLLE-analytiikkatyökalun pilottikokemuksista lukio-opinnoissa: ViLLEä on tähän mennessä testattu mm. matematiikan ja äidinkielen kursseilla, jolloin osa oppitunneista on muutettu sähköiseksi ViLLE-tunneiksi. Näillä tunneilla harjoitellaan opiskeltavia asioita erilaisten automaattisesti arvioitavien tehtävien ja pelien avulla. Tavoitteena on ollut parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja motivaatiota ja luoda opiskelijalle oma henkilökohtainen opintopolku, jossa järjestelmä poimisi kullekin opiskelijalle soveltuvia tehtäviä.Tavastialla ViLLE-työkalu on ollut käytössä Pintakillan opinnoissa. ViLLEn pelillisyydellä ja visuaalisuudella on saatu edistettyä opintoja ja parannettua yhteistyötä koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä.

Kuva koulutustilasta, Anne Rongas esiintyy

Anne Rongas esitteli Pulssi-hankkeen kyselytuloksia.

Anne Rongas kertoi meneillään olevan Pulssi-hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksista omassa työpajassaan. Hyvinvointisovellus-työpajassa kokeiltiin Suomen
Mielenterveysseuran kehittämää Mun mieli -sovellusta Kari A. Hintikan johdolla. Muikku- ja VOPS-pajoissa tutustuttiin Otavan Opiston omaan oppimisympäristöön Muikkuun ja sen yhteyteen laadittuun opintojen visualisointityökaluun. Esittelijöinä olivat Miia Siven, Sari Jaaranen, Riikka Turpeinen ja Saara Kotkaranta.

Päivän lopuksi Leena Ståhlberg Suunta-palveluista herätteli ajatuksia siitä, kuinka lukio voisi tukea nuorta omannäköisen elämän rakentamisessa. Tästä puheenvuorosta päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka suuri merkitys opiskelijan kohtaamisella on. Yksittäiset kohtaamiset eivät ole koskaan yhdentekeviä ja siksikin – myös kiireen keskellä – tulisi keskittyä opiskelijaan ja muistuttaa itseään siitä, että minä olen tätä ihmistä varten juuri nyt.

Vuosi 2017 alkaa olla pulkassa

Vau, mikä hankevuosi! Monet sellaiset asiat, jotka kolme vuotta sitten hankehakemusta kirjoitettaessa olivat vielä unelmia ja haaveita, alkavat hiljalleen muotoutua oikeiksi käytänteiksi.

Oman polun löytyminen, sen kiemuroiden seuraaminen ja uusien alkujen mahdollisuus on tänä päivänä jotain muuta kuin se aikoinaan hankkeen suunnitteluvaiheessa oli. Vuodenvaihteessa voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen reformi tarjoaa mahdollisuuden jatkuvalle haulle, osaamisperusteiselle opintojen etenemiselle, henkilökohtaisesta tarpeesta lähtien.

Poluttamo-hankkeella on luotu pohjaa, jolla reformi voidaan myös ihan käytännössä toteuttaa. Visuaaliset HOPSit, oppimisanalytiikka ja näitä hyödyntävä ohjaus, erilaiset mentoroinnin menetelmät ja kaiken sitova sähköinen ePortfolio. Siinä on meidän kokonaishaave “Jepen” tuetulle opiskelumatkalle.

Hanketyössä ei aina kaikki asiat luista, joskus pilotit myöhästyvät, koodi ei valmistu, tai yksinkertaisesti tuntuu, ettei aika riitä siihen kaikkeen mitä pitäisi tehdä. Meillä täällä koordinaatioissa on kuitenkin ollut aina vahva usko, että asiat saadaan ratkaistua. Ja näin on aina onnistuttukin tekemään. Uskomattomat hanketoimijamme ovat keksineet uusia polkuja eteenpäin, joista osa on osoittautunut paremmiksi reiteiksi kuin ne alkuperäiset, joita yhdessä reittikarttaan piirrettiin.

Ilman todellista yhteistyötä ei näitä asioita saataisi vietyä eteenpäin. Oppimisanalytiikkaan on muodostunut osaajaverkosto, joka tutkii, arvioi, selvittää ja jakaa tietämystään kaikkien käyttöön. Erityisesti Turun yliopiston Oppimisanalytiikkakeskuksen ViLLE-tiimille lämpimät kiitokset tästä vuodesta. Olette olleet meille supertärkeitä kumppaneita.

On aika kiittää kaikkia Poluttamon yhteistyötahoja; verkostoja, serkkuhankkeita, Suomen eOppimiskeskuksen jäseniä ja muita kumppaneita. Hyvää joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta 2018.

Teksti: Kaisa Honkonen

Visualisoinnit oppimisen ja ohjaamisen tukena – Digioppimisen areena 2017

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Kari A. Hintikka, Otavan Opisto & Anu Konkarikoski, Ammattiopisto Tavastia
Kuvat: Saara Kotkaranta & Jari Välkkynen

Opetushallitus järjestää Digioppimisen areenan (entinen Virtuaaliopetuksen päivät) Helsingin Messukeskuksessa 7.–8.12.2017. Poluttamo-hanke toteuttaa tapahtumassa toiminta-areenan. Siinä opettajat voivat johdantopuheenvuorojen jälkeen kokeilla opiskelijoiden polun havainnollistamista visuaalisin keinoin verrattuna nykyisiin tekstimuotoisiin tapoihin. Visualisointi kokoaa suoritetut opinnot helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Kooste antaa enemmän aikaa opiskelijalle ja ohjaajalle jäljellä olevien opintojen ja jatkoelämän tai työelämään siirtymisen suunnitteluun.

Toiminta-areenan osallistujat pääsevät itse luomaan visualisointeja esimerkkiopiskelijoidemme datasta. Tavoitteena on opiskelijan tukeminen opintojen suunnittelemisessa, ajankäytön hallinnassa sekä opintojen etenemisen seurannassa. Lisäksi visualisoinnit auttavat opiskelumotivaation ylläpitämisessä sekä oppimisen tarkastelemisessa potentiaalisten jatko-opintojen näkökulmasta.

Testiopiskelijan Opiskelusuunnitelma. Opiskelijalla on paljon suunnitelmia, mutta ei vielä suorituksia.

Testiopiskelijan Opiskelusuunnitelma. Opiskelijalla on paljon suunnitelmia, mutta ei vielä suorituksia.

Lukion ja peruskoulun uudistuneissa opetussuunnitelmissa yksi ulottuvuus on aiempaakin monipuolisemmin koottava opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS).

Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan vuodenvaihteessa. Silloin yksilölliset opintopolut ja mahdollisimman suuri osuus oppimisesta työpaikalla suorastaan huutavat digitaalisesti järjestettyä tukirakennetta. Kun työpaikalla tehtävään työhön kytketään asiaa syventävät teoriaopinnot ja opettaja ohjaa opiskelijoita verkon välityksellä, opinto on ammatillisen osaamisen kannalta tarkoituksenmukainen.

Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä silmäyksellä.

Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä silmäyksellä.

Hyvin suunnitellussa käyttöliittymässä tieto menneestä ja tulevasta hahmottuu yhdellä silmäyksellä. Ohjaustilanteessa eri valintojen vaikutusta tulevaisuuteen voidaan havainnollistaa samanlaisin keinoin.

HOPS:ia voidaan visualisoida myös muista näkökulmista, kuten opintojen aloittaminen, opiskelurytmi verkko-opinnoissa, ajanhallinta, vaihtoehtoiset opintopolut sekä mitä ammatteja tai jatko-opintoja omat opinnot mahdollistavat. Erilaisilla väreillä ja symboleilla opiskelija hahmottaa ruudulta nopeasti erilaiset suoritukset ja jo suoritetut kurssit.

Oppimisanalytiikan avulla opiskelijalle voidaan myös näyttää esimerkiksi hänen viikoittainen tai kuukauden opiskelurytminsä, kuten mihin aikaan vuorokaudesta ja minä viikonpäivinä hän keskimäärin on opiskellut sekä kuinka kauan. Visioissa opiskelija voisi halutessaan laittaa itselleen tavoiteajan ja VOPS ilmoittaisi liikuntasovellusten tapaan etenemisestä tavoitteeseen.

Oman opiskelutahdin helppo hahmottaminen ei suinkaan välttämättä kannusta kaikkia opiskelijoita. Siksi tämän tyyppiset ratkaisut suunnitellaan tukemaan nimenomaan henkilökohtaista opintopolkua ja valinnanvapautta.

Toisaalta ohjaaja pystyy tekemään samaa opiskeludataa analysoimalla paljonkin päätelmiä oppilaan etenemisen ennakoinnista. Dataa voidaan myös verrata muihin ja aiempiin opiskelijoihin ja visualisoida perinteisiä tilastolistoja paremmin hahmotettavaksi kokonaiskuvaksi.

Tuore Poluttamo-julkaisu

Opiskelijaa koskevat tiedot henkilökohtaistamisprosessin välineenä erityisesti henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman näkökulmasta
Henriikka Hannula, COSS ry

Poluttamo-hanke Digioppimisen areenalla

Toiminta-areena 7.12.2017 14.15-15.30
Opettajuus ja ohjaus digiajassa – malleja ja kokemuksia
Visualisointi ohjauksen tukena
kehittämiskoordinaattori Anu Konkarikoski, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Ammattiopisto Tavastia ja käytettävyyssuunnittelija Kari A. Hintikka, Otavan Opisto
Lisätietoja tapahtumasta

Oppimisanalytiikka opon apuna

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Maija Kerkola, HAMK

Oppimisanalytiikka opon apuna - kuva SeOppi-lehden artikkelisivustaMuistan, kuinka vielä muutama vuosi sitten ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajana, opona, kiertelin syysloman lähestyessä pitkin koulun käytäviä ja etsin ”kadonneita lampaita”. Välineet, joilla olisin voinut tunnistaa opinnoista mahdollisesti pudonneet opiskelijat, olivat vähissä. Käytännössä minä omiin näköhavaintoihin perustuen etsin opiskelijoita, joita en ollut koululla mielestäni nähnyt viime viikkoina. Kiertelin kyselemässä opettajilta ja muilta opiskelijoilta, onkohan tätä ja tätä opiskelijaa näkynyt. Läsnäolopakkoa kun ei ammattikorkeakoulussa tunneta. Minulla oli vain huoli, että joku on nyt pielessä, ja riski opiskelijan opintojen keskeyttämiseen kasvaa. Tällaisen välittävän ohjauskulttuurin takana on holistinen malli. Se tarkoittaa, että ollaan aidosti kiinnostuneita jokaisesta opiskelijasta. Erityisen tärkeäksi koen, että putoamassa olevat opiskelijat tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Opinto-ohjaus ammattikorkeakoulussa

Opiskelijan opintojen edistymisen seuranta on opon työtä. Ennen opiskelijat, opettajat ja ohjaajat tapasivat kasvotusten luokkahuoneissa ja koulujen käytävillä, mutta opetuksen siirryttyä verkkoon, on myös ohjaus siirtynyt verkkoon, ja oppimisanalytiikka on opon uusi työkalu.

Kertyvän datan ansiosta opo saa joka viikko sähköpostiinsa raportin opiskelijoista, jotka eivät ole kirjautuneet, tai ovat kirjautuneet vain huolestuttavan vähän Moodle-oppimisalustalle. Tavoitteellinen opiskelu kun edellyttää useita kirjautumisia viikossa. Viikoittain siis ”kellot alkavat soida”, opossa herää huoli, että jollakin opiskelijalla on riski
pudota. Näin ohjauksessa on päästy ennaltaehkäiseviin toimiin.

Onkin tutkittu, että opiskelijoiden ohjauksella on kauaskantoisia seurauksia (Helander ja Kemppi 2006, 24–25). Ohjauksen tärkeyden puolesta kirjoittavat myös Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen Raimo Vuorinen ja Maarit Virolainen. He viittaavat tehtyihin tutkimuksiin ja toteavat, että ohjaus vähentää opiskelijoiden keskeyttämisiä ja nopeuttaa valmistumisaikoja. Lisäksi heidän näkemyksen mukaan ohjaus on yksi tehokkaan koulutusjärjestelmän indikaattori. Ohjauksella vahvistetaan opiskeluun sitoutumista ja selkeytetään henkilökohtaisia opintopolkuja. (Vuorinen ja Virolainen 2017, 7.)

Ohjauksen siirryttyä digiaikaan opon työkaluja ovat mm. sähköposti, Skype, WebEx, chat, WhatsApp ja Snapchat. Niiden avulla hän ryhtyy tavoittamaan opiskelijaa. Opon työ sisältää paljon tiedottamista ja neuvontaa. Hän antaa opiskelijalle oikeata tietoa ja riittävästi. Opo myös esittelee erilaisia vaihtoehtoja ja arvioi eri vaihtoehtojen vaikutuksia käsillä olevaan asiaan liittyen. Tavoite on, että neuvonta auttaa opiskelijaa päätöksien tekemisessä. Opo ei kuitenkaan koskaan ole sellaisen palvelun tarjoaja, joka ratkaisee ongelman opiskelijan puolesta (Onnismaa 2007, 23–25).

Lähteet

Helander, J. & Kemppi, J. 2006. Jos meijät on istutettu tänne jotaki tarkotusta varte: puheenvuoroja hämeenlinnalaisten nuorten osallisuudesta ja hyvästä. Hämeen ammattikorkeakoulu.

Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö: aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Gaudeamus.

Vuorinen, R. & Virolainen, M. 2017. Pääkirjoitus. Opinto- ja HOPS-ohjauksesta urasuunnittelutaitojen vahvistamiseen ja ohjauspalveluiden laadun arviointiin. Ammattikasvatuksen aikakausikirja. 19 (2), 7.

Otavan ensimmäinen pilotti on hyvässä vauhdissa

Poluttamo-hankkeen ensimmäinen pilotti Otavan Opiston nettilukiossa alkoi viime vuoden loppupuolella, marras-joulukuun vaihteessa. Tässä pilotissa panostamme opiskelun ensihetkiin. Onko nopealla aloituksella ja tehokkaalla asioista sopimisella yhteyksiä opintojen etenemiseen?

Nettilukiossa opiskellaan kotikoneilta käsin, lähitapaamisia ei ole. Kohtaamiset hoidetaan aika usein sähköpostitse ja puhelimella. Aloite on alun tervetuloviestien jälkeen ollut opiskelijalla: hänelle on tarjottu mahdollisuutta ohjauskeskusteluajan varaamiseen ja ehdotettu opinto-ohjauksen ensimmäistä kurssia HOPSeineen opintojen alkuun.

Pilotissa olemme tehostaneet näitä alkutoimia. Jo ensimmäisessä tervetuloviestissä ehdotamme muutamaa vaihtoehtoista ohjauskeskusteluaikaa lähipäiviltä. Ohjauskeskustelut suoritetaan Adobe Connectin kautta ja ainakin ohjaajalla on webbikamera päällä. Ohjauskeskustelussa on ollut yhteinen tutustumiskäynti Muikussa sekä alkutilanteen ja jatko-opintotoiveiden kartoitusta. Ohjauskeskustelun aikana olemme tehneet HOPSia yhdessä jaettavan Google-dokumentin avulla. Näin opiskelijalle on heti muodostunut käsitys aikuislukion oppimäärästä ja samalla on saanut esittää tarkentavia kysymyksiä.

Perustimme Poluttamo-opiskelijoille oman salaisen Facebook-ryhmän, jossa voi turvallisin mielin kysellä opiskeluihin liittyvistä asioista. Teimme itsestämme myös pienet videoesittelyt ryhmään tuleville opiskelijoille.

Ohjaustoimien lisäksi olemme täsmentäneet opiskeluohjeitamme. Aikuislukiolaisilla on usein muutakin elämää koulun lisäksi ja opinnoille saattaa olla vaikeaa löytää sopivaa ajankohtaa. Entisen vuosittaisen minimisuoritusmäärän ilmoittamisen sijaan olemme ehdottaneet rivakampaa etenemistahtia, jotta opinnot lähtisivät sujumaan heti alkumetreiltä lähtien ja ne ehtisi hyvin suorittaa lukio-opinnoille myönnetyssä ajassa.

Otimme ensimmäiseen pilottiryhmään opiskelunsa aloittavia opiskelijoita. Koska nettilukioon voi tulla opiskelijaksi milloin vaan, ryhmän kertyminen kesti noin reilut kaksi kuukautta. Ensimmäiset fiilikset ovat olleet mukavia: viime vuoden puolella aloittaneista 75% on tehnyt valinnaisen OP1 – Minä opiskelijana -kurssin. Kaikille on laadittu HOPSit ja opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä “live”ohjauksiin.

Teksti: Saara Kotkaranta

Lähtötilanneraportti ohjauskäytänteistä

Ohjauskäytänteiden lähtötilanneraportti kuvaa viiden Poluttamo-hankkeeseen osallistuvan oppilaitoksen tämänhetkisiä ohjauskäytänteitä (marras-joulukuu 2016). Kun mukana on isoja ja monipuolisia oppilaitoksia – esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulu tai Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia – ei tässä raportissa pyritä kuvaamaan koko kyseisen oppilaitoksen ohjauskäytänteitä vaan painopiste on Poluttamo-hankkeeseen osallistuvassa oppilaitoksen osastossa tai oppiaineessa.

Terveiset Tervareitti-seminaarista!

Tervareitti-hankkeen seminaari järjestettiin tammikuun lopulla Oulussa Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Tervaväylän koulussa. Hankkeen esittelyn lisäksi tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja oppimisen voimavaroista, nivelvaiheen ohjauksesta, toimintakykyarviosta sekä toiveiden ja unelmien merkityksestä ihmisen elämässä. Asioita katsottiin erityisnuorten näkövinkkelistä, mutta mielestäni päivä antoi paljon ajateltavaa ihan meille kaikille.

Seminaaria muistellessani tulevat mieleeni sanat voimavarakeskeisyys, toiveikkuus, sisukkuus ja oikeus unelmoida. Useissa puheenvuoroissa tuli esille ajatus asioiden hyvien puolien kääntämisestä esiin virheiden tuijottelun sijasta. Hätkähdyttävää oli kuulla, ettei moni varhaiseen aikuisikään ehtinyt nuori vielä hahmota omia vahvuuksiaan. Johtuuko tämä meidän opettajien tavasta merkitä ja erotella oppijan aikaansaannoksesta huomiovärillä ne virheet ja varoitella toistamasta niitä? Jospa seuraavalla arviointikierroksella keskittyisimme kertomaan, mikä meni oikein ja hienosti?

Nivelvaihetta lähestyvän nuoren olisi hyvä saada kuulla positiivista palautetta osaamisestaan, jotta hänen itsetuntonsa vahvistuisi ja hän kokisi olevansa yhteiskunnan osallinen jäsen, samalla viivalla muiden kanssa. Kristiina Lappalaisen mukaan koulumenestys korreloi vahvuuksien tunnistamisen kanssa: hyvin menestyvät tunnistavat vahvuuksiaan paremmin. Päätöksentekotilanteessa omien vahvuuksien tunteminen antaa varmuutta valintoihin ja auttaa motivoitumaan esimerkiksi valintakokeisiin. Tärkeätä on huomata, ettei opiskelijan vahvuus välttämättä ole koulussa opetettava asia. Oma ura voi nousta vaikka harrastuksen pohjalta.

Opiskelun nivelvaiheista puhuttaessa tuli esille, että ammatinvalinta kaikkine vaihtoehtoineen koetaan vieläkin hankalaksi ja sitä oikeaa alaa on vaikea löytää. Susanna Lähteenmäki suositteli unelmoimista ja omien toiveiden kuuntelemista oikeasti. Väitöskirjassaan Lähteenmäki tutki erityisnuorten unelmia tulevaisuudestaan. Aika usein lapsuuden unelmat esimerkiksi toiveammatista toteutuivat ainakin jollain tavalla aikuisiässä. Unelmilla on siis merkitystä!

Seminaarissa Tervareitti-hankkeen projektipäällikkö Anna-Kaisa Puusaari ja projektityöntekijä Veli-Matti Nitovuori esittelivät hankkeessa kehitettyä toimintakykyarvio-työkalua. Se on osa hankkeessa suunniteltua ohjausmallia. Työkalu pohjautuu kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitukseen (ICF- International Classification of Functioning, Disability and Health).

tervareitti

[Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi]

Arviointityökalua voi käyttää oppijan toimintakyvyn kartoittamiseen peruskoulussa ja toisella asteella. Arvioon voi osallistua useita oppijan arkeen osallistuvia aikuisia yhdessä oppijan kanssa. Toimintakykyarvio kuvaa oppimiseen, koulunkäyntiin, vuorovaikutukseen, hyvinvointiin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyviä toimintakyvyn asioita tämänhetkisen tilanteen perusteella.

Toimintakykyarviotyökalu kokoaa automaattisesti vastauksista erilaisia näkymiä toimintakyvystä. Oppilaan sekä hänen lähiympäristönsä arvioista saadaan näin laaja-alainen ja monipuolinen näkemys oppilaan toimintakyvystä, sen vahvuuksista ja haasteista. Arviointityökalu on otettu käyttöön tammikuussa 2017 ja on vapaasti käytettävissä.

Seminaarin päätti Signmarkin koskettava esitys “mahdottomasta mahdolliseksi”. Hän kertoi oman tarinansa ja vaikeuksistaan kuurona tulla kuulluksi.

Teksti: Saara Kotkaranta