ePortfolio – guidance and input from the earliest moments of studies

Article first published on SeOppi 2/2018.

Text: Jaana Kullaslahti & Tarjaleena Tuukkanen, Häme University of Applied Sciences
Illustration: Tarjaleena Tuukkanen, Häme University of Applied Sciences

Students at Universities of Applied Sciences feel they need to acquire the competences required for managing their web identities, for marketing their skills, and for building their expertise online (Kopeli 2018). One of the objectives of HAMK University of Applied Sciences in the Adaptable Learning Paths project was to help individuals demonstrate their competences through the development of their digital portfolios; the work on portfolios was emphasised particularly with groups who were at the beginning of their studies. The idea is for students to start their portfolio work at the beginning of their studies and to keep it up throughout studies, receiving continual support.

There is an awareness of digital portfolios, but they are not commonly used for comprehensively compiling evidence of competences during studies. When health care students were asked about their earlier experiences of portfolio work, approximately 40% had actually compiled a portfolio, and of those, only 16% had done it completely or partly digitally. Those portfolios had been compiled as parts of individual courses and study modules but not been made use of afterwards. Some students had compiled portfolios on their professional growth and used them in jobseeking. The elements they had included consisted mainly of text and images; however, some individual students had included videos and blogs.

To support students in their portfolio work, we asked them what kind of support they felt they needed. For some of them, portfolios were a novel concept, and they felt they required help with “everything possible”. Some hoped to have one simple place in which to compile the portfolio as well as guidance in the use of the various software. The greatest amounts of support were wanted for describing the concrete skills involved in one’s own learning and for the use of the selected portfolio service. To build their portfolios, students were also interested in making use of various tools such as Padlet, Sway, LinkedIn and MS as well as infographics and blogs. Our workshops were organised under the themes Portfolio – what, when and how; The ePortfolio service Kyvyt.fi in the structuring of your portfolio; Making use of O365 services; Easy visual tools; Using blogging services; Creating a LinkedIn profile, and Using the Open Badge Passport service for receiving and storing Open Badges. The workshops involved concrete planning and compilation work on portfolios, and students were asked in advanced to bring in material that showed their competences – CVs, pictures, video clips, certificates.

The feature in common for the workshops was deliberation: discussions about the identification and demonstration of one’s own competences and the options available for structuring a portfolio. There were ready-made questions to assist in e.g. the consideration of what a student’s competences consisted of, how the student might recognise and describe them, how to collect evidence of learning and how to make use of the portfolio during studies. Students wished for instructions from their teachers concerning the limitations on their fields due to various statutes and considerations of ethics, copyright and data protection. They hoped that portfolios would form a routine part of their studies so that their work on their assignments would produce portfolio materials, the work would be conducted together, and feedback would be regular throughout studies.

Portfolio ownerships lie with the students, and students should have the opportunity to select such tools for themselves that they themselves feel suitable. The work on portfolios falls on different academic years and it is guided by several different teachers and the study advisor as agreed for the type of degree programme. At the end, the outcome of a student’s work may be a thesis in the form of a portfolio.

Sources

Kopeli, M. 2018. Kysymys on huomisen digi- kyvykkyydestä. [The issue is the digital competences of tomorrow.] AMK-lehti 8 (3). https://uasjournal.fi/3-2018/huomisen-digikyvykkyys/

ePortfolio – ohjausta ja työskentelyä opintojen alkumetreiltä

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.

Teksti: Jaana Kullaslahti ja Tarjaleena Tuukkanen, Hämeen ammattikorkeakoulu
Kuva: Tarjaleena Tuukkanen, Hämeen ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat tarvitsevansa osaamista verkkoidentiteetin hallintaan, oman osaamisen markkinointiin ja ammatillisen asiantuntijuuden rakentamiseen verkossa (Kopeli 2018). Hämeen ammattikorkeakoulun yhtenä tavoitteena Poluttamo-hankkeessa oli oman osaamisen näkyväksi tekeminen kehittämällä digitaalista portfoliotyöskentelyä erityisesti opintojaan aloittavien ryhmien kanssa. Tavoitteena on, että työskentely aloitetaan opintojen alussa ja se jatkuu tuetusti koko opintojen ajan.

ePortfolio osana amk-opintoja -infograafi

Digitaaliset portfoliot ovat tunnettuja, joskin vielä vähäisesti käytettyjä työkaluja opintojen aikaisen osaamisen kokonaisvaltaiseen kokoamiseen. Kun opintojen alussa terveysalan opiskelijoilta kysyttiin heidän aiempia kokemuksiaan portfoliotyöskentelystä, noin 40 % oli koonnut omaa portfoliota ja heistä vain 16 % osittain tai kokonaan digitaalisesti. Portfolioita oli pääosin koottu yksittäisten kurssien tai opintokokonaisuuksien osana eikä niitä hyödynnetty myöhemmin. Muutama opiskelija oli koonnut ammatillisen kasvun portfoliota ja hyödyntänyt sitä työnhakuun. Elementteinä olivat lähinnä teksti ja kuva, yksittäiset opiskelijat olivat käyttäneet ääntä, videota ja blogia.

Portfoliotyöskentelyn tukemiseksi kysyimme opiskelijoilta, millaista tukea he kokevat tarvitsevansa. Osalle portfolio oli täysin uusi asia ja he kokivat tarvitsevansa apua ”kaikkeen mahdolliseen”. Osa toivoi yhtä yksinkertaista paikkaa portfolion kokoamiseen ja osa opastusta eri ohjelmien hyödyntämiseen. Eniten tukea tarvittiin sisällöllisesti oman osaamisen kuvaamiseen sekä valitun portfolio-palvelun käyttöön. Opiskelijoita kiinnostivat myös erilaisten työkalujen kuten Padlet, Sway, LinkedIn, MS-alipalvelut sekä infograafien ja blogien hyödyntäminen portfolion rakentamisessa. Työpajat järjestettiinkin teemoilla: portfolio – mitä, miten ja milloin, Kyvyt.fi portfolion rakentamisessa, O365-alipalveluiden hyödyntäminen, helpot visuaaliset työkalut, blogi-palvelun hyödyntäminen, LinkedIn-profiilin luominen ja osaamismerkkipassin käyttö osaamismerkkien koonnissa. Työpajoissa suunniteltiin ja koottiin konkreettisesti portfoliota, joten opiskelijoita pyydettiin kokoamaan etukäteen osaamistaan kuvaavaa materiaalia (esim. CV, kuvia, videoita, todistuksia).

Yhteistä työpajoille oli keskustelu ja pohdinta oman osaamisen näkyväksi tekemisestä eri tavoin ja portfolion rakenteen eri vaihtoehdoista. Avustavien kysymysten avulla pohdittiin esimerkiksi mistä oma osaaminen muodostuu, miten tunnistaa ja kuvata osaamista, miten kerätä näyttöjä osaamisesta ja miten hyödyntää portfoliota opinnoissa. Opiskelijat toivoivat opettajilta neuvoja siitä, mitä rajoituksia alan säädökset, etiikka, tekijänoikeudet ja tietosuoja asettavat. Portfoliotyöskentelyn toivottiin olevan osa opintoja, jolloin tehtävät tuottaisivat siihen liitettävää materiaalia, työskentelyä tehtäisiin yhdessä ja palautetta saisi opintojen aikana säännöllisesti.

Portfolion omistajuus on opiskelijalla ja hänellä tulee olla mahdollisuus valita itselleen sopivat työkalut. Portfoliotyöskentely jakautuu eri vuosille ja sen ohjaukseen osallistuvat opintojen aikana eri opettajat ja opintojen ohjaaja siten kuin koulutuksessa yhteisesti sovitaan. Opiskelijan työskentelyn tuloksena voi lopulta olla portfolio-opinnäytetyö.

Lähteet

Kopeli, M. 2018. Kysymys on huomisen digikyvykkyydestä. AMK-lehti 8 (3). https://uasjournal.fi/3-2018/huomisen-digikyvykkyys/

ePortfolioiden multimodaaliset ominaisuudet II-asteelta korkea-asteelle siirtyvän opiskelijan oppimisen tukena ja osaamisen osoittamisessa

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.

Teksti: Merja Saarela ja Maija Kerkola, Hämeen ammattikorkeakoulu

Jokainen meistä on erilaisten kyvykkyyksien ja älykkyyksien osa-alueiden yhdistelmä. Parhaat oppimistulokset mahdollistuvat suunnittelemalla koulutus esteettömästi saavutettavaksi ja huomioimalla opetuksessa opiskelijoiden erilaisuus (Universal Design for Learning – UDL). Oppimistuotokset voidaan dokumentoida ePortfolioon multimodaalisina. Dokumentoidussa aineistossa data voi olla useassa muodossa, äänin, kuvin, tekstein, graafeina, kohomerkein jne. Tällainen monimediainen aineisto voidaan myös jakaa monikanavaisesti. Multimodaalinen aineisto mahdollistaa opiskelijan ainutlaatuisten vahvuuksien osoittamisen hänen tavallaan. Lisäksi ePortfolioissa hyödynnetään osaamisen dokumentoimisessa nykyisen digitaalisen teknologian tarjoamia multimodaalisia ominaisuuksia, ja näin saadaan tarjolle parhaat mahdollisuudet aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja vahvuuksien näyttämiseen.

Multimodaalisuus ja UDL – monia tapoja tuoda oma osaaminen esiin

Esteettömällä saavutettavuudella viitataan kaikille saavutettaviin oppimisympäristöihin ja oppimateriaaleihin. Lisäksi sillä viitataan kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuteen hyödyntää omaa ainutlaatuista lahjakkuus- ja oppimispotentiaaliaan parhaalla mahdollisella tavalla. UDL-näkökulmasta erilaisuus voidaan huomioida

  1. oppimiseen sitouttamisessa käyttämällä monenlaisia keinoja kiinnostuksen ja motivaation herättämiseksi,
  2. esittämällä opiskeltava aines useammalla tavalla, ja
  3. tarjoamalla tehtävänannoissa opiskelijalle monenlaisia toiminta- ja ilmaisutapoja.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kouluasteesta riippumatta hyväksymme ja varmistamme eri tavoin tietoa vastaanottavien ja tuottavien opiskelijoiden mahdollisuudet opiskella. Tämä edellyttää oppilaitoksissa usealla tasolla tapahtuvia toimenpiteitä, joilla luodaan arjen oppimisympäristöihin maaperää multimodaalisten ominaisuuksien hyödyntämiselle. Tällaisesta toiminnasta löytyy hyvä esimerkki Otavan Opistolta, jossa rakennetaan multimodaalisuutta hyödyntäen kaikille soveltuvaa opetusta seuraavanlaisesti:

  • Lukiopsykologian materiaaleihin on tehty monimutkaisimmat ohjeet myös äänitteinä ja suunniteltu tehtäväksi ne myöhemmin lisäksi visuaalisina tekstin ja puheen tukemana. Monimutkaisin tarkoittaa tässä prosessimaista esseen ohjeistusta, jossa edetään kolmen vaiheen kautta varsinaiseen esseen kirjoittamiseen. Toteutusympäristö on portfoliotyyppinen opiskelu. Aineisto ohjaa opiskelijaa, joka opiskelee verkossa itsenäisesti ja voi tarpeen mukaan pyytää opettajalta tukea.
  • Lukiopsykologian oppimateriaaleihin on tehty tekstisisällön lisäksi videotallenteet.
  • Koko henkilöstölle on tarjolla Digioppija Otavan Opistolla -koulutus kaksi kertaa lukuvuodessa. Siinä nostetaan esiin oppilaitoksessa käyttökelpoisia multimodaalisia työtapoja ja sovelluksia. Tavoitteena on osata hyödyntää itse multimodaalisia työtapoja ja osata vinkata niitä omille opiskelijoille.

Jos oppilaitokset, niiden opetus ja oppimisympäristöt mahdollistavat opiskelijoille multimodaalisia vaihtoehtoja oppimistuotostensa rakentamiseen, on opiskelijan mahdollista rakentaa itselleen monipuolisesti osaamista dokumentoiva ePortfolio.

Opiskelijan osaamisen osoittaminen II-asteelta korkea-asteelle siirryttäessä

Korkea-asteella aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan opiskelijan erilaisissa tilanteissa hankkiman osaamisen hyväksymistä osaksi opintoja ja tutkintoa. Mikäli aikaisemmat opinnot on suoritettu korkeakoulussa, voidaan ne hyväksilukea suoraan todistuksella. Mutta II-asteella hankittua osaamista ei voi korkea-asteella hyväksilukea pelkällä todistuksella, vaan silloin opiskelijan on annettava näyttö omasta osaamisesta. Etenkin juuri nivelvaiheessa oppilaitoksesta toiseen, opiskelijan pitää pystyä jotenkin kuvaamaan oma osaaminen. Tässä oman osaamisen näkyväksi tekemisessä ePortfolio on hyvä väline osoittamaan olemassa oleva osaaminen. Se on henkilökohtainen digitaalinen oppimisympäristö verkossa (Personal Learning Environment, PLE).

II-asteelta korkea-asteelle siirtyvän opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessi sijoittuu pääasiassa opiskelijan opintojen alkuvaiheeseen. On tärkeätä, että opiskelijalla jo oleva osaaminen tunnistetaan heti opintojen alkuvaiheessa, jotta osaaminen voidaan huomioida opiskelijan korkea-asteen opintojen suunnittelussa. Tavoite on, että kenenkään ei tarvitse opiskella toiseen kertaan asioita, jotka hän jo osaa – on taidot sitten opittu millä kouluasteella tahansa, töissä tai harrastuksissa.

Kaikilla kouluasteilla opitaan paljon uusia asioita ja taitoja, mutta usein kaikkea opittua on vaikea muistaa. Siinä ePortfolio helpottaa, koska se voi toimia tallennuspaikkana, jonne opiskelija kerää näytteitä omasta osaamisesta systemaattisesti opintojen alusta asti. Henkilökohtaisesta ePortfoliosta voi koota hyvinkin persoonallisen ja sitä voi aina tarvittaessa helposti esitellä ja jakaa monikanavaisesti myös esim. rekrytointitilanteissa.

Erityisen tärkeätä olemassa olevan osaamisen tunnistaminen on myös opiskelijan motivaation ylläpitämiseksi. Tuskin kukaan motivoituu opiskelemaan samoja asioita useaan kertaan. Lisäksi varhainen osaamisen tunnistaminen on keino nopeuttaa opintoja. Sen sijaan, että opiskelija käyttäisi aikaansa samojen asioiden opiskeluun useaan kertaan, voi hän siirtyä suoraan haasteellisempiin opintoihin, ja siten jouduttaa tutkinnon valmistumista.

ePortfoliossa voi kuvata omaa osaamista sisällyttämällä sinne esim. tekstiä, kuvia tai videoita. Se on mahdollisuus, joka helpottaa mm. ICT-alan osaamisen näkyväksi tekemistä. Opiskelijalla voi olla vaikeuksia kuvailla sanoin “osaan ohjelmoida”, mutta ePortfolioon hän voi liittää näytteen omista koodaustaidoistaan. Pätkä itse tuotettua koodia kertoo jo paljon osaamisen tasosta korkea-asteen opettajalle.

ePortfoliota voidaan hyödyntää myös opiskelijan opetukseen liittyvissä erityisjärjestelyissä. Sinne opiskelija voi tallentaa esim. omia kokemuksia, esimerkkejä hyvistä käytännöistä tai sinne voi tallentaa asiantuntijoiden suosituksia henkilökohtaisista opetusjärjestelyistä. Sitä kautta ne välittyvät II-asteelta korkea-asteelle ja ovat apuna uusien opintojen suunnittelussa. Silloin päästään nopeammin aloittamaan opinnot tarvittavin tukitoimin, kun ei tarvitse lähteä alusta asti pohtimaan ja suunnittelemaan opiskelijan henkilökohtaisia opetusjärjestelyjä.

Multimodaaliset ratkaisut luovat perustan opetuksen saavutettavuudelle ja osaamisen osoittamiselle

Yhteenvetona voidaan sanoa, että multimodaalisten ominaisuuksien hyödyntäminen oppimateriaaleissa, oppimisympäristöissä ja oppimistehtävien annoissa luo kaikille soveltuvalle saavutettavalle opetukselle toimivia puitteita. Multimodaalisten oppimistuotosten dokumentointi ePortfolioon monipuolistaa entisestäänkin monikäyttöisten ePortfolioiden käyttöarvon II-asteelta korkea-asteelle siirtyvän opiskelijan oppimisen tukena ja osaamisen osoittamisessa. Nykyisen digitaalisen teknologian tarjoamat ratkaisut tuovat tarjolle parhaat mahdollisuudet aiemmin hankitun osaamisen ja vahvuuksien näyttämiseen.

Poluttamo-seminaari – analytiikkaa, visualisointeja ja ohjausta toisen asteen opiskelijan tueksi

Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hanke järjestää päätösseminaarin Helsingissä 21.11.2018. Luvassa on sekä asiantuntijapuheenvuoroja että työpajoja, aiheina mm. tekoäly, datan visualisointi, oppimisanalytiikka sekä erilaiset ohjauksen menetelmät.

Tervetuloa mukaan!

Aika
21.11.2018 klo 8.30-16.00

Paikka
Taitotalo
Valimotie 8, Helsinki

Ohjelma

8.30 Aamukahvi, ilmoittautuminen ja Poluttamon tuotoksiin tutustuminen

9.00 Tilaisuuden avaus Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry

9.10 Tekoäly ja oppiminenAnu Passi-Rauste, HeadAI

9.50 Datan visualisointi ja sen merkitysJuuso Koponen, Koponen+Hildén

10.30 Siirtyminen työpajoihin

10.45-12.00 Työpajat

Multimodaaliset työvälineet Miten HOPS visualisoidaan?
Onko visuaalisoidusta HOPSista / HOKSista hyötyä?VOPS & digiloikka
Miten opo innostui oppimisanalytiikasta ja mitä datasta voisi löytyä omaan työhön?

12.00 LOUNAS (omakustanteinen)

13.00 Opiskelijan digituettu opinpolku, jossa on sallittua tehdä virheitä ja oppia niistäJari Välkkynen, Ammattiopisto Tavastia

13.45 Multimodaalisuus jokaisen oppijan tukena oppimateriaaleista ePortfolioonMerja Saarela, HAMK

14.30 Työpajat

Koe oppimisanalytiikka! Tavoitematriisit ja oman opiskelutavoitteen asettaminen omilla työvälineillä

Aikaa opinnoille

Toisen asteen opiskelijoiden Vertaisvalmennus-menetelmä
Kylmä keikka
– tiedä tai tuhoudu!
Educational escape room -tyylinen tiedonhallintataitojen peli toisen asteen opiskelijoille ja muillekin tietoa tarvitseville
Osaamismerkit opetuksen tukena

Yrittäjyyden osaamismerkki

16.00 Tilaisuus päättyy

Webinaaritallenne: Multimodaalisuus, ePortfoliot ja oppiminen

Webinaaritallenne 8.5.2018

Miten erilaista oppimista ja osaamisen osoittamista voidaan tukea multimodaalisten ominaisuuksien avulla? Kuinka multimodaalisuutta voidaan hyödyntää aineiston saavutettavuuden parantamisessa ja esittämisen rikastamisessa? Mitä apua teknologia tuo osaamisen dokumentointiin ja näyttämiseen?

Asiantuntijoina Merja Saarela ja Tarjaleena Tuukkanen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Tarjaleena Tuukkasen osio multimodaalisista työkaluista ja ePortfolioista alkaa kohdassa 8:39. Webinaarin alussa teknisten ongelmien vuoksi katkennut Merja Saarelan osuus jatkuu kohdassa 35:25.

Esitysdiat

Multimodaalisuus ja oppiminen, Merja Saarela

Webinaarilinkkejä

Tutustuthan myös muihin Poluttamo-webinaareihin.

Poluttamo-webinaari: Multimodaalisuus, ePortfoliot ja oppiminen

8.5.2018 klo 14-15
Webinaarihuoneen osoite:
http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/poluttamo/

Webinaarissa tarkastelemme sitä, miten erilaista oppimista ja osaamisen osoittamista voidaan tukea multimodaalisten ominaisuuksien avulla. Tavoitteena on avata erilaisen oppimisen yhteyksiä informaatioteknologian tarjoamiin esittämisen ja ilmaisemisen mahdollisuuksiin.

Raisa Laukkasen livemuistiinpanot Poluttamon ITK-workshopista 11.4.2018

Multimodaalisuutta käsiteltiin myös Poluttamon ITK-workshopissa. Tutustu Raisa Laukkasen livemuistiinpanoihin klikkaamalla kuvaa.

Oppimista tukevien opetusratkaisujen osalta avaamme sitä, kuinka opiskelija ja opettaja voivat hyödyntää multimodaalisia ominaisuuksia aineiston saavutettavuuden parantamisessa ja esittämisen rikastamisessa.

ePortfolioiden osalta tarjoamme näkymiä siihen, miten teknologiaa voidaan hyödyntää osaamisen dokumentointiin ja näyttämiseen.

Asiantuntijoina Merja Saarela ja Tarjaleena Tuukkanen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumislomake

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan!

Webinaariosallistujan ohjeet

Vuosi 2017 alkaa olla pulkassa

Vau, mikä hankevuosi! Monet sellaiset asiat, jotka kolme vuotta sitten hankehakemusta kirjoitettaessa olivat vielä unelmia ja haaveita, alkavat hiljalleen muotoutua oikeiksi käytänteiksi.

Oman polun löytyminen, sen kiemuroiden seuraaminen ja uusien alkujen mahdollisuus on tänä päivänä jotain muuta kuin se aikoinaan hankkeen suunnitteluvaiheessa oli. Vuodenvaihteessa voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen reformi tarjoaa mahdollisuuden jatkuvalle haulle, osaamisperusteiselle opintojen etenemiselle, henkilökohtaisesta tarpeesta lähtien.

Poluttamo-hankkeella on luotu pohjaa, jolla reformi voidaan myös ihan käytännössä toteuttaa. Visuaaliset HOPSit, oppimisanalytiikka ja näitä hyödyntävä ohjaus, erilaiset mentoroinnin menetelmät ja kaiken sitova sähköinen ePortfolio. Siinä on meidän kokonaishaave “Jepen” tuetulle opiskelumatkalle.

Hanketyössä ei aina kaikki asiat luista, joskus pilotit myöhästyvät, koodi ei valmistu, tai yksinkertaisesti tuntuu, ettei aika riitä siihen kaikkeen mitä pitäisi tehdä. Meillä täällä koordinaatioissa on kuitenkin ollut aina vahva usko, että asiat saadaan ratkaistua. Ja näin on aina onnistuttukin tekemään. Uskomattomat hanketoimijamme ovat keksineet uusia polkuja eteenpäin, joista osa on osoittautunut paremmiksi reiteiksi kuin ne alkuperäiset, joita yhdessä reittikarttaan piirrettiin.

Ilman todellista yhteistyötä ei näitä asioita saataisi vietyä eteenpäin. Oppimisanalytiikkaan on muodostunut osaajaverkosto, joka tutkii, arvioi, selvittää ja jakaa tietämystään kaikkien käyttöön. Erityisesti Turun yliopiston Oppimisanalytiikkakeskuksen ViLLE-tiimille lämpimät kiitokset tästä vuodesta. Olette olleet meille supertärkeitä kumppaneita.

On aika kiittää kaikkia Poluttamon yhteistyötahoja; verkostoja, serkkuhankkeita, Suomen eOppimiskeskuksen jäseniä ja muita kumppaneita. Hyvää joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta 2018.

Teksti: Kaisa Honkonen

Poluttamo mukana SeOppi 2/2017 -lehdessä

Poluttamo-hankkeen etenemisestä SeOppi-lehdessä:

ePortfolio ja multimodaalisuuden hyödyntäminen osaamisen digitaalisessa dokumentoinnissa

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Merja Saarela, HAMK & Taru Koivisto, Kiipulan ammattiopisto

Kuva SeOppi-lehden artikkelisivustaNykynuoret elävät maailmassa, jossa heidän on pystyttävä vastaanottamaan, tulkitsemaan ja tuottamaan monenlaista informaatiota. Kriittisiä tekijöitä oppimiselle ovat esteettömästi saavutettavat mahdollisuudet opiskella ja toimia ominaisuuksistaan riippumatta yhdenvertaisesti muiden kanssa. Koulutuksen saavutettavuuskynnystä pyritään madaltamaan monin tavoin kaikkialla maailmassa. Jos nuorella on oppimisvaikeuksia, tiedon omaksuminen on hidasta ja oppimiskokonaisuuksien hahmottaminen on vaikeaa. Oman osaamisen osoittaminen ja näkyväksi tekeminen muodostuvat suureksi haasteeksi. Huonot oppimiskokemukset ja epäonnistuminen vahvistavat negatiivista käsitystä itsestä oppijana. Oppimista avustavalla teknologialla ja informaation multimodaalisilla ratkaisuilla voidaan vahvistaa myönteisiä oppimiskokemuksia, yhdenvertaistaa tiedon saavutettavuutta ja oman osaamisen näkyville tuomista, kuten Kiipulan ammattiopiston valmentavan koulutuksen opiskelijoiden kokemukset osaamisensa digitaalisesta dokumentoinnista ja ePortfolioiden rakentamisesta osoittavat.

Multimodaalisuus ja sen hyödyntäminen

Kun informaatio paketoidaan useaan muotoon ja jaetaan usealla viestintäkanavalla, puhutaan multimodaalisuudesta.  Multimodaalisuutta hyödyntävissä ratkaisuissa samaa informaatiota voidaan vastaanottaa, tuottaa ja esittää useammassa erilaisessa muodossa, kuten tekstinä, äänenä ja kuvina. Eri muodoissaan informaatio voidaan yhdistää päällekkäisiksi tai peräkkäisiksi esityksiksi. Tiedon vastaanottajan näkökulmasta multimodaalisesti rakennettu informaatio on mahdollista vastaanottaa usealla aistikanavalla. Näin eri tavoin tietoa omaksuvat, ymmärtävät ja tuottavat henkilöt saavat paremmat mahdollisuudet informaation tulkitsemiselle, tuottamiselle ja oppimiselle. Multimodaalisuutta hyödyntämällä voidaan rakentaa saavutettavia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä sekä luoda mahdollisuuksia osaamisen näkyväksi tekemiseen.

Multimodaalisilla ratkaisuilla dokumentoitu aineisto voidaan myös jakaa multimediaalisesti usealla viestintäkanavalla. Esimerkiksi ePortfolioon voidaan tuoda osaamista dokumentoivaa aineistoa, joka voi olla erilaisia tekstiaineistoja, kuvia, videoklippejä, äänitteitä, käsitekarttoja, kaavioita ja graafeja, luonnoksia tai edellisten yhdistelmiä. Portfolio on eräänlainen ”salkku”, johon kootaan dokumentoitu osaaminen. Portfoliota tarvitaan usein työn ja jatkokoulutuspaikan hakemisessa. Digitaalinen teknologia mahdollistaa monenlaisten aineistojen dokumentoinnin ePortfolioon. Multimodaalisia ratkaisuja hyödyntävä dokumentointi luo monipuolisemmat mahdollisuudet koostaa ja esitellä haluttua osaamista halutulla tavalla ePortfoliossa.

ePortfolioita valmentavan koulutuksen opiskelijoiden kanssa

Koivisto (2017) tutki Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään ePortfolion käyttöä valmentavan koulutuksen opiskelijoilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota Kiipulan ammattiopiston, valmentavan koulutuksen opiskelijoille digitaalisia portfoliota, joilla opiskelijoiden taidot tulevat näkyväksi. Tavoitteena oli antaa tasa-arvoisemmat mahdollisuudet erityisopiskelijoille kehittyä digitalisaation eri osa-alueilla ja samalla parantaa heidän työ- tai opiskelupaikan saamista tulevaisuudessa.

Valmentavassa koulutuksessa akateemiset ja tieto- ja viestintätekniikan (tvt) taitotasot vaihtelevat huomattavasti eri opiskelijoiden kesken. Luku- ja /tai kirjoitustaidot voivat olla hyvät tai niitä on niukasti. Kaikissa tapauksissa oman ansioluettelon tai taitojen esittäminen kirjallisessa muodossa on haasteellista tai osin jopa mahdotonta.

Koivisto tutki valmentavan koulutuksen opiskelijoiden ePortfolioiden työstämisprosessia osaamisen dokumentoinnin suunnittelusta valmiiksi tuotteeksi. Valmentavan koulutuksen opiskelijoita ohjattiin tuottamaan ePortfolioon informaatiota multimodaalisesti. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut on jäsennelty kuviossa 1.

Kuvio 1. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut (Koivisto 2017, 30).

Kuvio 1. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut (Koivisto 2017, 30).

ePortfolion parhaat ominaisuudet

Koiviston menetelmänä oli kokeilemalla yhteiskehittäminen ja havaintojen pohjalta uusien tapojen luominen. Opiskelijat harjoittelivat videoiden kuvaamista ja kohteena olemista sekä editointia. Videoihin liitettiin tekstiä ja niitä muokattiin erilaisilla ohjelmilla. Nuoret omaksuivat teknisten välineiden käytön innokkaasti kokeilemalla. Rohkeus olla kuvauskohteena, ja työtehtäviin keskittyvä kuvaaminen onnistuivat suunniteltua nopeammalla aikataululla. Videoista tuli ePortfolioiden sisällön kannalta tärkein ja informatiivisin osuus. Videoiden lisäksi kuvat, tekstit, työvaltaiset ja kokemukselliset opiskelumenetelmät lisäsivät opiskelijoiden halua kehittää omaa ePortfoliota omannäköisekseen.

Vuoden aikana opiskelijoiden taidot kasvoivat, videoiden kuvaaminen ja kuvattavana oleminen antoivat itsevarmuutta ja kokemusta kertoa itsestään luonnollisemmin kuin opintojen alkaessa. Opiskelijat kertoivat, että kuvaaminen videolle on auttanut kertomaan omia mielipiteitä tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Videon esittäminen verkostokokouksessa tai kotona on tuonut opiskelijan oman mielipiteen uudella tavalla esille, koska oman mielipiteen kertominen on monelle nuorelle vaikeaa uudessa, jännittävässä tilanteessa tai vaikeasta asiasta puhuttaessa. Kaiken kaikkiaan ePortfolion sekä tvt-osaamisen kehittyminen vahvistivat opiskelijoiden itseluottamusta ja toivat näkyviin taitojen kehittymisen.

Digitaalisissa työkaluissa tekniikan on oltava helppokäyttöistä ja luotettavasti toimivaa. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa käytettyihin dokumentointityökaluihin on jäsennelty kuvioon 2. ePortfolioksi valittavan työkalun on hyvä olla sellainen, että opiskelija pystyy sen helposti jakamaan eteenpäin luettavaksi. Opiskelupaikan tai työnhakutilanteessa vastaanottavan tahon käyttöä helpottaisi, jos ePortfolion voi avata ilman kirjautumista tai käyttää salasanaa avaamiseen. Lisäksi opiskelijoita pitää ohjata videoiden kuvaamiseen, tallentamiseen, jakamiseen ja käyttämiseen monipuolisemmin. Ilmaisten työkalujen käyttö on osoittautunut hyväksi tavaksi koota osaamista eri palveluihin. Näin käyttäjille avautuu tasapuoliset mahdollisuudet käyttää ja kehittää omannäköisiään ePortfolioita opiskelujen päätyttyäkin.

Kuvio 2. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa dokumentointityökaluihin (Koivisto 2017, 64).

Kuvio 2. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa dokumentointityökaluihin (Koivisto 2017, 64).

Tutkimusprosessin myötä opiskelijoiden käyttökokemukset havainnollistivat myös oppilaitoksen tvt-työn kannalta digitaalisia ratkaisuja, jotka tukevat arjen taitojen vahvistumista ja mahdollistavat osaamisen dokumentoinnin sekä näkyväksi tekemisen. Tuloksia hyödynnetään jatkossa myös oppilaitoksen henkilöstön tvt-osaamisen kehittämisessä.

Lähteet

Koivisto, T. 2017. ePortfolio: valmentavan koulutuksen opiskelijoiden osaaminen näkyväksi digitaalisesti. Hämeen ammattikorkeakoulu. Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä, YAMK, Opinnäytetyö. Theseus.fi, http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100915892

Pintakillan yksilölliset polut

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2017 -lehdessä

Teksti: Anu Konkarikoski, Riikka Riihimäki, Jari Välkkynen

SeOppi 1/2017 - sivu 20Ammatillisen koulutuksen reformi siirtää koulutuksen painopistettä entistä enemmän työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Toki oppilaitosten seinien sisällä saa työvaltaisissa oppimisympäristöissä omien ominaisuuksiensa ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti kasvattaa osaamistaan ennen kuin siivet kantavat työelämän pyörteissä.

Yksilöllisten polkujen vuoksi etenemistahti ja oppimisen paikat ovat moninaiset. Yhä yleistyvissä opiskelijaprojekteissa kertyy monenlaista oppimista opiskelijan roolista riippuen. Joka tapauksessa opettajan määräämän samaan tahtiin naulaamisen aika on auttamatta ohi. Opettajan ja opiskelijankin kannalta tämä näyttäytyy oppimisen seurannan haasteena. Jos joku vielä hoitaa seurantaa opettajan päiväkirjan takalehtien taulukoilla, on aika siirtyä digiin. Toiveena on viimein päästä aikaan, jolloin digitaalisuus toimii työn helpottajana. Tässä tarvitaan vanhojen huonojen digikokemusten luomien uskomusten purkamista sekä vahvaa palvelumuotoilun näkökulmaa ohjelmistojen ja älylaitesovellusten suunnitteluun. Markkinoilla on monia pieniä sovelluksia asian hallintaan, mutta kustannustehokkainta ja turvallisinta on hoitaa asia osana oppimisympäristöä ja opiskelijahallintojärjestelmää.

Ammattiopisto Tavastian teollisen pintakäsittelyn alalla aikuisten ja nuorten opinnot sekä kaikki eri koulutuksen rahoitusmuodot on viety samaan työvaltaiseen oppimisympäristöön, jossa opettajatiimit opettavat ja ohjaavat opiskelijoita tukenaan ammatilliset ohjaajat. Vuosi on jaettu teeman ja aiheen mukaisiin päiviin, joihin kutsutaan kaikki aiheeseen liittyvien ammattitaitovaatimusten mukaista lisäoppia tarvitsevat opiskelijat. Aiheen tarkastelukulma ja syvyys määräytyvät suoritteilla olevan tutkinnon mukaan.

ESR-rahoitteisessa Poluttamo-hankkeessa on valittu pilottiympäristöksemme Turun yliopiston ViLLE-oppimisjärjestelmä. Sen etuja ovat maksuttomuus, monipuolisuus niin oppimisanalytiikassa kuin automaattisesti arvoitujen tehtävien suhteen sekä mahdollisuus käyttää järjestelmää yli organisaatiorajojen. Lisäksi ViLLE:ssä on monipuolisia sisältöjä jo valmiina: Jos toisen opettajan tekemä tehtävätyyppi ei suoraan sovellu omaan käyttöön, pieni muokkaus voi riittää.

Pintakillassa ollaan rakentamassa ViLLEä tueksi autenttiseen oppimiseen. Ammattitaitovaatimuksittain on tehty osin automaattisesti tarkastettavia tehtäviä, osin opettajan arvioimia tehtäviä. Oppimisympäristön avoimuudesta ei ole tarvinnut luopua: automaattisesti tarkistuvat tehtävät ovat tukimateriaalia ammattisanastoon ja työn perustana olevan tiedon oppimiseen. Itse työprosessien vaiheet ja teoriatiedon soveltamisen käytännön työssä opiskelija raportoi edelleen omaan sähköiseen portfolioonsa, joka syksyllä 2016 aloittaneilla opiskelijoilla on Instagramissa. Opetustiimi seuraa työtaitojen harjaantumista ja ammattisanaston täsmentyvää käyttöä ja kuittaa tykkäystoiminnolla tehtävät tehdyksi. Korjaavaa palautetta pyritään antamaan vain kasvotusten, mutta pitkän työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana käytetään myös ViLLEn henkilökohtaista palautekanavaa ja videopuheluita.

Jotta oman oppimisen eteneminen olisi helppoa ja mielekästä, tekeillä on osaamismerkkejä ja käytössä ViLLEn harjaantumismittari. Tutkinnon perusteiden mukaisista osaamismerkeistä olisi hyvä olla valtakunnallisia toteutuksia, mutta Poluttamo-hankkeessa teemme kokeiluita asian suhteen. Opintojen suunnitelmalliseen pelillistämiseen edetään, kun ViLLE-pilotin kokemuksia saadaan tämän vuoden aikana koostettua.