Merja Saarela esittelee, miten videoita ja niiden tekstityksiä syntyy:
Videot ja niiden syntytavat – Merja Saarela – HAMK – Poluttamo-hanke, 2018, CC BY-SA
Videot ja niiden syntytavat
Vastaus
Tag Archives: Merja Saarela
ePortfolioiden multimodaaliset ominaisuudet II-asteelta korkea-asteelle siirtyvän opiskelijan oppimisen tukena ja osaamisen osoittamisessa
Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.
Teksti: Merja Saarela ja Maija Kerkola, Hämeen ammattikorkeakoulu
Jokainen meistä on erilaisten kyvykkyyksien ja älykkyyksien osa-alueiden yhdistelmä. Parhaat oppimistulokset mahdollistuvat suunnittelemalla koulutus esteettömästi saavutettavaksi ja huomioimalla opetuksessa opiskelijoiden erilaisuus (Universal Design for Learning – UDL). Oppimistuotokset voidaan dokumentoida ePortfolioon multimodaalisina. Dokumentoidussa aineistossa data voi olla useassa muodossa, äänin, kuvin, tekstein, graafeina, kohomerkein jne. Tällainen monimediainen aineisto voidaan myös jakaa monikanavaisesti. Multimodaalinen aineisto mahdollistaa opiskelijan ainutlaatuisten vahvuuksien osoittamisen hänen tavallaan. Lisäksi ePortfolioissa hyödynnetään osaamisen dokumentoimisessa nykyisen digitaalisen teknologian tarjoamia multimodaalisia ominaisuuksia, ja näin saadaan tarjolle parhaat mahdollisuudet aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja vahvuuksien näyttämiseen.
Multimodaalisuus ja UDL – monia tapoja tuoda oma osaaminen esiin
Esteettömällä saavutettavuudella viitataan kaikille saavutettaviin oppimisympäristöihin ja oppimateriaaleihin. Lisäksi sillä viitataan kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuteen hyödyntää omaa ainutlaatuista lahjakkuus- ja oppimispotentiaaliaan parhaalla mahdollisella tavalla. UDL-näkökulmasta erilaisuus voidaan huomioida
- oppimiseen sitouttamisessa käyttämällä monenlaisia keinoja kiinnostuksen ja motivaation herättämiseksi,
- esittämällä opiskeltava aines useammalla tavalla, ja
- tarjoamalla tehtävänannoissa opiskelijalle monenlaisia toiminta- ja ilmaisutapoja.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kouluasteesta riippumatta hyväksymme ja varmistamme eri tavoin tietoa vastaanottavien ja tuottavien opiskelijoiden mahdollisuudet opiskella. Tämä edellyttää oppilaitoksissa usealla tasolla tapahtuvia toimenpiteitä, joilla luodaan arjen oppimisympäristöihin maaperää multimodaalisten ominaisuuksien hyödyntämiselle. Tällaisesta toiminnasta löytyy hyvä esimerkki Otavan Opistolta, jossa rakennetaan multimodaalisuutta hyödyntäen kaikille soveltuvaa opetusta seuraavanlaisesti:
- Lukiopsykologian materiaaleihin on tehty monimutkaisimmat ohjeet myös äänitteinä ja suunniteltu tehtäväksi ne myöhemmin lisäksi visuaalisina tekstin ja puheen tukemana. Monimutkaisin tarkoittaa tässä prosessimaista esseen ohjeistusta, jossa edetään kolmen vaiheen kautta varsinaiseen esseen kirjoittamiseen. Toteutusympäristö on portfoliotyyppinen opiskelu. Aineisto ohjaa opiskelijaa, joka opiskelee verkossa itsenäisesti ja voi tarpeen mukaan pyytää opettajalta tukea.
- Lukiopsykologian oppimateriaaleihin on tehty tekstisisällön lisäksi videotallenteet.
- Koko henkilöstölle on tarjolla Digioppija Otavan Opistolla -koulutus kaksi kertaa lukuvuodessa. Siinä nostetaan esiin oppilaitoksessa käyttökelpoisia multimodaalisia työtapoja ja sovelluksia. Tavoitteena on osata hyödyntää itse multimodaalisia työtapoja ja osata vinkata niitä omille opiskelijoille.
Jos oppilaitokset, niiden opetus ja oppimisympäristöt mahdollistavat opiskelijoille multimodaalisia vaihtoehtoja oppimistuotostensa rakentamiseen, on opiskelijan mahdollista rakentaa itselleen monipuolisesti osaamista dokumentoiva ePortfolio.
Opiskelijan osaamisen osoittaminen II-asteelta korkea-asteelle siirryttäessä
Korkea-asteella aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan opiskelijan erilaisissa tilanteissa hankkiman osaamisen hyväksymistä osaksi opintoja ja tutkintoa. Mikäli aikaisemmat opinnot on suoritettu korkeakoulussa, voidaan ne hyväksilukea suoraan todistuksella. Mutta II-asteella hankittua osaamista ei voi korkea-asteella hyväksilukea pelkällä todistuksella, vaan silloin opiskelijan on annettava näyttö omasta osaamisesta. Etenkin juuri nivelvaiheessa oppilaitoksesta toiseen, opiskelijan pitää pystyä jotenkin kuvaamaan oma osaaminen. Tässä oman osaamisen näkyväksi tekemisessä ePortfolio on hyvä väline osoittamaan olemassa oleva osaaminen. Se on henkilökohtainen digitaalinen oppimisympäristö verkossa (Personal Learning Environment, PLE).
II-asteelta korkea-asteelle siirtyvän opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessi sijoittuu pääasiassa opiskelijan opintojen alkuvaiheeseen. On tärkeätä, että opiskelijalla jo oleva osaaminen tunnistetaan heti opintojen alkuvaiheessa, jotta osaaminen voidaan huomioida opiskelijan korkea-asteen opintojen suunnittelussa. Tavoite on, että kenenkään ei tarvitse opiskella toiseen kertaan asioita, jotka hän jo osaa – on taidot sitten opittu millä kouluasteella tahansa, töissä tai harrastuksissa.
Kaikilla kouluasteilla opitaan paljon uusia asioita ja taitoja, mutta usein kaikkea opittua on vaikea muistaa. Siinä ePortfolio helpottaa, koska se voi toimia tallennuspaikkana, jonne opiskelija kerää näytteitä omasta osaamisesta systemaattisesti opintojen alusta asti. Henkilökohtaisesta ePortfoliosta voi koota hyvinkin persoonallisen ja sitä voi aina tarvittaessa helposti esitellä ja jakaa monikanavaisesti myös esim. rekrytointitilanteissa.
Erityisen tärkeätä olemassa olevan osaamisen tunnistaminen on myös opiskelijan motivaation ylläpitämiseksi. Tuskin kukaan motivoituu opiskelemaan samoja asioita useaan kertaan. Lisäksi varhainen osaamisen tunnistaminen on keino nopeuttaa opintoja. Sen sijaan, että opiskelija käyttäisi aikaansa samojen asioiden opiskeluun useaan kertaan, voi hän siirtyä suoraan haasteellisempiin opintoihin, ja siten jouduttaa tutkinnon valmistumista.
ePortfoliossa voi kuvata omaa osaamista sisällyttämällä sinne esim. tekstiä, kuvia tai videoita. Se on mahdollisuus, joka helpottaa mm. ICT-alan osaamisen näkyväksi tekemistä. Opiskelijalla voi olla vaikeuksia kuvailla sanoin “osaan ohjelmoida”, mutta ePortfolioon hän voi liittää näytteen omista koodaustaidoistaan. Pätkä itse tuotettua koodia kertoo jo paljon osaamisen tasosta korkea-asteen opettajalle.
ePortfoliota voidaan hyödyntää myös opiskelijan opetukseen liittyvissä erityisjärjestelyissä. Sinne opiskelija voi tallentaa esim. omia kokemuksia, esimerkkejä hyvistä käytännöistä tai sinne voi tallentaa asiantuntijoiden suosituksia henkilökohtaisista opetusjärjestelyistä. Sitä kautta ne välittyvät II-asteelta korkea-asteelle ja ovat apuna uusien opintojen suunnittelussa. Silloin päästään nopeammin aloittamaan opinnot tarvittavin tukitoimin, kun ei tarvitse lähteä alusta asti pohtimaan ja suunnittelemaan opiskelijan henkilökohtaisia opetusjärjestelyjä.
Multimodaaliset ratkaisut luovat perustan opetuksen saavutettavuudelle ja osaamisen osoittamiselle
Yhteenvetona voidaan sanoa, että multimodaalisten ominaisuuksien hyödyntäminen oppimateriaaleissa, oppimisympäristöissä ja oppimistehtävien annoissa luo kaikille soveltuvalle saavutettavalle opetukselle toimivia puitteita. Multimodaalisten oppimistuotosten dokumentointi ePortfolioon monipuolistaa entisestäänkin monikäyttöisten ePortfolioiden käyttöarvon II-asteelta korkea-asteelle siirtyvän opiskelijan oppimisen tukena ja osaamisen osoittamisessa. Nykyisen digitaalisen teknologian tarjoamat ratkaisut tuovat tarjolle parhaat mahdollisuudet aiemmin hankitun osaamisen ja vahvuuksien näyttämiseen.
Poluttamo-seminaari – analytiikkaa, visualisointeja ja ohjausta toisen asteen opiskelijan tueksi
Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hanke järjestää päätösseminaarin Helsingissä 21.11.2018. Luvassa on sekä asiantuntijapuheenvuoroja että työpajoja, aiheina mm. tekoäly, datan visualisointi, oppimisanalytiikka sekä erilaiset ohjauksen menetelmät.
Tervetuloa mukaan!
Aika
21.11.2018 klo 8.30-16.00
Paikka
Taitotalo
Valimotie 8, Helsinki
Ohjelma
8.30 Aamukahvi, ilmoittautuminen ja Poluttamon tuotoksiin tutustuminen
9.00 Tilaisuuden avaus – Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry
9.10 Tekoäly ja oppiminen – Anu Passi-Rauste, HeadAI
9.50 Datan visualisointi ja sen merkitys – Juuso Koponen, Koponen+Hildén
10.30 Siirtyminen työpajoihin
10.45-12.00 Työpajat
| Multimodaaliset työvälineet | Miten HOPS visualisoidaan? Onko visuaalisoidusta HOPSista / HOKSista hyötyä?VOPS & digiloikka |
Miten opo innostui oppimisanalytiikasta ja mitä datasta voisi löytyä omaan työhön? |
12.00 LOUNAS (omakustanteinen)
13.00 Opiskelijan digituettu opinpolku, jossa on sallittua tehdä virheitä ja oppia niistä – Jari Välkkynen, Ammattiopisto Tavastia
13.45 Multimodaalisuus jokaisen oppijan tukena oppimateriaaleista ePortfolioon – Merja Saarela, HAMK
14.30 Työpajat
| Koe oppimisanalytiikka! | Tavoitematriisit ja oman opiskelutavoitteen asettaminen omilla työvälineillä | Toisen asteen opiskelijoiden Vertaisvalmennus-menetelmä |
| Kylmä keikka – tiedä tai tuhoudu! Educational escape room -tyylinen tiedonhallintataitojen peli toisen asteen opiskelijoille ja muillekin tietoa tarvitseville |
Osaamismerkit opetuksen tukena |
16.00 Tilaisuus päättyy
Webinaaritallenne: Multimodaalisuus, ePortfoliot ja oppiminen
Webinaaritallenne 8.5.2018
Miten erilaista oppimista ja osaamisen osoittamista voidaan tukea multimodaalisten ominaisuuksien avulla? Kuinka multimodaalisuutta voidaan hyödyntää aineiston saavutettavuuden parantamisessa ja esittämisen rikastamisessa? Mitä apua teknologia tuo osaamisen dokumentointiin ja näyttämiseen?
Asiantuntijoina Merja Saarela ja Tarjaleena Tuukkanen Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Tarjaleena Tuukkasen osio multimodaalisista työkaluista ja ePortfolioista alkaa kohdassa 8:39. Webinaarin alussa teknisten ongelmien vuoksi katkennut Merja Saarelan osuus jatkuu kohdassa 35:25.
Esitysdiat
Multimodaalisuus ja oppiminen, Merja Saarela
Webinaarilinkkejä
- Yhdenvertaisuuslaki
- EU:n asetus julkisten palveluiden verkkosivustojen, mobiilisovellusten, ladattavien dokumenttien, intra- ja ekstranetin saavutettavuudesta (EN 301 549)
- Multimodality and learning: Increasing understandability and accessibility – Merja Saarela, HAMK
- Avustavan teknologian verstas
- ePortfolio ja multimodaalisuuden hyödyntäminen osaamisen digitaalisessa dokumentoinnissa – Merja Saarela, HAMK & Taru Koivisto, Kiipulan ammattiopisto
- Multimodaalisuus ja oppiminen – haasteita ja mahdollisuuksia – Jaana Kullaslahti & Taina Juurakko-Paavola, HAMK
- Moniaistisuus ja avustava teknologia toimintakyvyn ja oppimisen tukena
- Appsit ja multimodaalisuus
- Kuulovammaisuuden huomioiminen opetuksessa
- Videoiden tekstitys
- Microsoft Presentation Translator
- Syventävä lukuohjelma
- EEP Empowering ePortfolio Process
- Osaaminen ratkaisee
- DigiCampus
- Opetuksen digityökalut
- VB-CABLE Virtual Audio Device
- Soundflower
- About Universal Design for Learning
Tutustuthan myös muihin Poluttamo-webinaareihin.
Omille poluille! Yksilöllisen pedagogiikan ja ohjauksen koulutuspäivä
Teksti: Saara Kotkaranta, Riikka Turpeinen ja Sari Jaaranen
Kuvat: Aki Luostarinen
Lauantaina 7.4. kokoonnuimme Otavan Opiston juhlasaliin oppimaan yksilöllistä ohjausta ja pedagogiikkaa. Tällä kertaa koulutuspäivän järjesti Poluttamo-hanke.
Koulutuspäivän avasi Merja Saarela HAMK:sta aiheenaan multimodaalisuus ja universal design for learning (UDL). Hän kertoi meille, kuinka voimme erilaisin menetelmin ja välinein auttaa opiskelijoita motivoitumaan paremmin ja opiskelemaan tasavertaisemmin sekä toisaalta tuomaan omaa osaamistaan esiin paremmin. Merja toi vahvasti esiin sen, että ei ole olemassa keskiverto-oppijaa, vaan on olemassa monenlaisia oppijoita, joilla on erilaisia vahvuuksia tai toisaalta erilaisia oppimisen rajoitteita. Näin ollen oppimateriaalikin pitäisi tarjota erilaisissa muodoissa. Ensi syksynä tähän yhdenvertaiseen materiaalien saavutettavuuteen meitä julkisia tahoja velvoittaa saavutettavuuslakikin.
Miksi kannattaa käyttää multimodaalisia tehtävänantoja? Merja Saarela esittelee aihetta osallistujille.
Pääsimme kokeilemaan ihan käytännössä kuinka esimerkiksi puhelin kääntää puhetta saman tien kirjoitetuksi tekstiksi, tai kuinka kirjoitettua tekstiä voi kuunnella sopivalla sovelluksella. Tai kuinka voimme tehdä tekstitettyjä videoita. Mietimme myös kuinka voimme omassa työssämme tehdä multimodaalisia tehtävänantoja tai tarjota monipuolisia oppimateriaaleja.
Linkki Merjan esitysmateriaaliin
Iltapäivällä järjestettiin kaksi työpajakierrosta. Työpajojen aiheina olivat oppimisanalytiikka, sähköinen arviointi, hyvinvointisovellukset, visuaalinen HOPS eli VOPS sekä Muikku-oppimisympäristö.
Oppimisanalytiikkaa esittelivät Markus Kitola Turun yliopiston ViLLE-tiimistä sekä Anu Konkarikoski koulutuskuntayhtymä Tavastialta. Kitola kertoi ViLLE-analytiikkatyökalun pilottikokemuksista lukio-opinnoissa: ViLLEä on tähän mennessä testattu mm. matematiikan ja äidinkielen kursseilla, jolloin osa oppitunneista on muutettu sähköiseksi ViLLE-tunneiksi. Näillä tunneilla harjoitellaan opiskeltavia asioita erilaisten automaattisesti arvioitavien tehtävien ja pelien avulla. Tavoitteena on ollut parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja motivaatiota ja luoda opiskelijalle oma henkilökohtainen opintopolku, jossa järjestelmä poimisi kullekin opiskelijalle soveltuvia tehtäviä.Tavastialla ViLLE-työkalu on ollut käytössä Pintakillan opinnoissa. ViLLEn pelillisyydellä ja visuaalisuudella on saatu edistettyä opintoja ja parannettua yhteistyötä koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä.
Anne Rongas esitteli Pulssi-hankkeen kyselytuloksia.
Anne Rongas kertoi meneillään olevan Pulssi-hankkeen aikana tehdyn kyselyn tuloksista omassa työpajassaan. Hyvinvointisovellus-työpajassa kokeiltiin Suomen
Mielenterveysseuran kehittämää Mun mieli -sovellusta Kari A. Hintikan johdolla. Muikku- ja VOPS-pajoissa tutustuttiin Otavan Opiston omaan oppimisympäristöön Muikkuun ja sen yhteyteen laadittuun opintojen visualisointityökaluun. Esittelijöinä olivat Miia Siven, Sari Jaaranen, Riikka Turpeinen ja Saara Kotkaranta.
Päivän lopuksi Leena Ståhlberg Suunta-palveluista herätteli ajatuksia siitä, kuinka lukio voisi tukea nuorta omannäköisen elämän rakentamisessa. Tästä puheenvuorosta päällimmäisenä jäi mieleen se, kuinka suuri merkitys opiskelijan kohtaamisella on. Yksittäiset kohtaamiset eivät ole koskaan yhdentekeviä ja siksikin – myös kiireen keskellä – tulisi keskittyä opiskelijaan ja muistuttaa itseään siitä, että minä olen tätä ihmistä varten juuri nyt.
Poluttamo-webinaari: Multimodaalisuus, ePortfoliot ja oppiminen
8.5.2018 klo 14-15
Webinaarihuoneen osoite:
http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/poluttamo/
Webinaarissa tarkastelemme sitä, miten erilaista oppimista ja osaamisen osoittamista voidaan tukea multimodaalisten ominaisuuksien avulla. Tavoitteena on avata erilaisen oppimisen yhteyksiä informaatioteknologian tarjoamiin esittämisen ja ilmaisemisen mahdollisuuksiin.
Multimodaalisuutta käsiteltiin myös Poluttamon ITK-workshopissa. Tutustu Raisa Laukkasen livemuistiinpanoihin klikkaamalla kuvaa.
Oppimista tukevien opetusratkaisujen osalta avaamme sitä, kuinka opiskelija ja opettaja voivat hyödyntää multimodaalisia ominaisuuksia aineiston saavutettavuuden parantamisessa ja esittämisen rikastamisessa.
ePortfolioiden osalta tarjoamme näkymiä siihen, miten teknologiaa voidaan hyödyntää osaamisen dokumentointiin ja näyttämiseen.
Asiantuntijoina Merja Saarela ja Tarjaleena Tuukkanen Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Ilmoittautuminen
Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan!
ePortfolio ja multimodaalisuuden hyödyntäminen osaamisen digitaalisessa dokumentoinnissa
Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.
Teksti: Merja Saarela, HAMK & Taru Koivisto, Kiipulan ammattiopisto
Nykynuoret elävät maailmassa, jossa heidän on pystyttävä vastaanottamaan, tulkitsemaan ja tuottamaan monenlaista informaatiota. Kriittisiä tekijöitä oppimiselle ovat esteettömästi saavutettavat mahdollisuudet opiskella ja toimia ominaisuuksistaan riippumatta yhdenvertaisesti muiden kanssa. Koulutuksen saavutettavuuskynnystä pyritään madaltamaan monin tavoin kaikkialla maailmassa. Jos nuorella on oppimisvaikeuksia, tiedon omaksuminen on hidasta ja oppimiskokonaisuuksien hahmottaminen on vaikeaa. Oman osaamisen osoittaminen ja näkyväksi tekeminen muodostuvat suureksi haasteeksi. Huonot oppimiskokemukset ja epäonnistuminen vahvistavat negatiivista käsitystä itsestä oppijana. Oppimista avustavalla teknologialla ja informaation multimodaalisilla ratkaisuilla voidaan vahvistaa myönteisiä oppimiskokemuksia, yhdenvertaistaa tiedon saavutettavuutta ja oman osaamisen näkyville tuomista, kuten Kiipulan ammattiopiston valmentavan koulutuksen opiskelijoiden kokemukset osaamisensa digitaalisesta dokumentoinnista ja ePortfolioiden rakentamisesta osoittavat.
Multimodaalisuus ja sen hyödyntäminen
Kun informaatio paketoidaan useaan muotoon ja jaetaan usealla viestintäkanavalla, puhutaan multimodaalisuudesta. Multimodaalisuutta hyödyntävissä ratkaisuissa samaa informaatiota voidaan vastaanottaa, tuottaa ja esittää useammassa erilaisessa muodossa, kuten tekstinä, äänenä ja kuvina. Eri muodoissaan informaatio voidaan yhdistää päällekkäisiksi tai peräkkäisiksi esityksiksi. Tiedon vastaanottajan näkökulmasta multimodaalisesti rakennettu informaatio on mahdollista vastaanottaa usealla aistikanavalla. Näin eri tavoin tietoa omaksuvat, ymmärtävät ja tuottavat henkilöt saavat paremmat mahdollisuudet informaation tulkitsemiselle, tuottamiselle ja oppimiselle. Multimodaalisuutta hyödyntämällä voidaan rakentaa saavutettavia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä sekä luoda mahdollisuuksia osaamisen näkyväksi tekemiseen.
Multimodaalisilla ratkaisuilla dokumentoitu aineisto voidaan myös jakaa multimediaalisesti usealla viestintäkanavalla. Esimerkiksi ePortfolioon voidaan tuoda osaamista dokumentoivaa aineistoa, joka voi olla erilaisia tekstiaineistoja, kuvia, videoklippejä, äänitteitä, käsitekarttoja, kaavioita ja graafeja, luonnoksia tai edellisten yhdistelmiä. Portfolio on eräänlainen ”salkku”, johon kootaan dokumentoitu osaaminen. Portfoliota tarvitaan usein työn ja jatkokoulutuspaikan hakemisessa. Digitaalinen teknologia mahdollistaa monenlaisten aineistojen dokumentoinnin ePortfolioon. Multimodaalisia ratkaisuja hyödyntävä dokumentointi luo monipuolisemmat mahdollisuudet koostaa ja esitellä haluttua osaamista halutulla tavalla ePortfoliossa.
ePortfolioita valmentavan koulutuksen opiskelijoiden kanssa
Koivisto (2017) tutki Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään ePortfolion käyttöä valmentavan koulutuksen opiskelijoilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota Kiipulan ammattiopiston, valmentavan koulutuksen opiskelijoille digitaalisia portfoliota, joilla opiskelijoiden taidot tulevat näkyväksi. Tavoitteena oli antaa tasa-arvoisemmat mahdollisuudet erityisopiskelijoille kehittyä digitalisaation eri osa-alueilla ja samalla parantaa heidän työ- tai opiskelupaikan saamista tulevaisuudessa.
Valmentavassa koulutuksessa akateemiset ja tieto- ja viestintätekniikan (tvt) taitotasot vaihtelevat huomattavasti eri opiskelijoiden kesken. Luku- ja /tai kirjoitustaidot voivat olla hyvät tai niitä on niukasti. Kaikissa tapauksissa oman ansioluettelon tai taitojen esittäminen kirjallisessa muodossa on haasteellista tai osin jopa mahdotonta.
Koivisto tutki valmentavan koulutuksen opiskelijoiden ePortfolioiden työstämisprosessia osaamisen dokumentoinnin suunnittelusta valmiiksi tuotteeksi. Valmentavan koulutuksen opiskelijoita ohjattiin tuottamaan ePortfolioon informaatiota multimodaalisesti. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut on jäsennelty kuviossa 1.
Kuvio 1. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut (Koivisto 2017, 30).
ePortfolion parhaat ominaisuudet
Koiviston menetelmänä oli kokeilemalla yhteiskehittäminen ja havaintojen pohjalta uusien tapojen luominen. Opiskelijat harjoittelivat videoiden kuvaamista ja kohteena olemista sekä editointia. Videoihin liitettiin tekstiä ja niitä muokattiin erilaisilla ohjelmilla. Nuoret omaksuivat teknisten välineiden käytön innokkaasti kokeilemalla. Rohkeus olla kuvauskohteena, ja työtehtäviin keskittyvä kuvaaminen onnistuivat suunniteltua nopeammalla aikataululla. Videoista tuli ePortfolioiden sisällön kannalta tärkein ja informatiivisin osuus. Videoiden lisäksi kuvat, tekstit, työvaltaiset ja kokemukselliset opiskelumenetelmät lisäsivät opiskelijoiden halua kehittää omaa ePortfoliota omannäköisekseen.
Vuoden aikana opiskelijoiden taidot kasvoivat, videoiden kuvaaminen ja kuvattavana oleminen antoivat itsevarmuutta ja kokemusta kertoa itsestään luonnollisemmin kuin opintojen alkaessa. Opiskelijat kertoivat, että kuvaaminen videolle on auttanut kertomaan omia mielipiteitä tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Videon esittäminen verkostokokouksessa tai kotona on tuonut opiskelijan oman mielipiteen uudella tavalla esille, koska oman mielipiteen kertominen on monelle nuorelle vaikeaa uudessa, jännittävässä tilanteessa tai vaikeasta asiasta puhuttaessa. Kaiken kaikkiaan ePortfolion sekä tvt-osaamisen kehittyminen vahvistivat opiskelijoiden itseluottamusta ja toivat näkyviin taitojen kehittymisen.
Digitaalisissa työkaluissa tekniikan on oltava helppokäyttöistä ja luotettavasti toimivaa. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa käytettyihin dokumentointityökaluihin on jäsennelty kuvioon 2. ePortfolioksi valittavan työkalun on hyvä olla sellainen, että opiskelija pystyy sen helposti jakamaan eteenpäin luettavaksi. Opiskelupaikan tai työnhakutilanteessa vastaanottavan tahon käyttöä helpottaisi, jos ePortfolion voi avata ilman kirjautumista tai käyttää salasanaa avaamiseen. Lisäksi opiskelijoita pitää ohjata videoiden kuvaamiseen, tallentamiseen, jakamiseen ja käyttämiseen monipuolisemmin. Ilmaisten työkalujen käyttö on osoittautunut hyväksi tavaksi koota osaamista eri palveluihin. Näin käyttäjille avautuu tasapuoliset mahdollisuudet käyttää ja kehittää omannäköisiään ePortfolioita opiskelujen päätyttyäkin.
Kuvio 2. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa dokumentointityökaluihin (Koivisto 2017, 64).
Tutkimusprosessin myötä opiskelijoiden käyttökokemukset havainnollistivat myös oppilaitoksen tvt-työn kannalta digitaalisia ratkaisuja, jotka tukevat arjen taitojen vahvistumista ja mahdollistavat osaamisen dokumentoinnin sekä näkyväksi tekemisen. Tuloksia hyödynnetään jatkossa myös oppilaitoksen henkilöstön tvt-osaamisen kehittämisessä.
Lähteet
Koivisto, T. 2017. ePortfolio: valmentavan koulutuksen opiskelijoiden osaaminen näkyväksi digitaalisesti. Hämeen ammattikorkeakoulu. Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä, YAMK, Opinnäytetyö. Theseus.fi, http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100915892
ITK-teemaseminaari: Multimodaalisuus ja oppiminen – haasteita ja mahdollisuuksia
Merja Saarelan esitysaineisto ITK-teemaseminaarista:
Jaana Kullaslahden ja Taina Juurakko-Paavolan esitysaineisto:
Tilaisuudessa oli jaossa Appsit ja multimodaalisuus oppimisen tukena -opas. Lisää oppaita löytyy Hämeen ammattikorkeakoulun Avustavan teknologian verstaan Oppaat-sivulta.
OEB16: Multimodality and learning: Increasing understandability and accessibility
Article first published on SeOppi 2/2016
Merja Saarela, Ed.D
Principal Lecturer, Research Group Leader in Multisensory and Assistive Technology (MATEC), Häme University of Applied Sciences (HAMK), Research Unit of Smart Services
Human rights for learning
According to WHO (2015) about 15% of the world’s population or one in seven people with disability. This means more than 1000 million people with disability globally, and of those around 80 million people in the EU. People with disability face widespread barriers in accessing services such as education, employment, and social services. The bricks these barriers are built of are diverse: for example inadequate legislation, problems with delivery of services, a lack of awareness and understanding about disability, negative attitudes and discrimination, a lack of accessibility. Huge positive changes are currently taking place in Europe and in the world concerning general legal and human rights issues. The United Nation Convention on the Rights of Persons with Disabilities has been revised, the WHO Global Disability Action Plan 2014-2021 and the European Disability Strategy 2010-2020 have been set in action (Figure 1). All these official documents put pressure on all parties to carry out actions that contribute to the realisation of equal rights on education and training, work and employment as well as accessibility on the whole.
Figure 1. Legal and human rights set the table for multimodality and acccessibility.
Equality for learning despite struggle with texts
Educational equity does not sufficiently materialise for those with learning difficulties and different abilities. Specific barriers exist that hinder persons with disabilities from expressing their opinions as well as seeking, receiving and imparting information on an equal basis with others and through their chosen means of communication. People struggle with written texts because of their special needs in reading or writing skills, or due to their sensory deficits. In the case of people with special needs, people with different abilities and people with immigrant backgrounds, we face the question of accessibility and equality in issues that deal with written language. In addition to individuals with special needs, a growing number of young people are reluctant to read and write long texts, stories or books. In their case we see the cultural and social change in our society. These findings challenge current education. Reading and writing skills have always been seen as the educational corner stones of our western society and values. Current cultural, technological and social changes shake this dominance and challenge us to think about the role of reading and writing in education, in working life and in society in general. Could we address some learning difficulties, foster educational equity and prepare a new kind of citizenship by making our society and information more accessible by widening traditional ways of understanding, creating and sharing information, creating new knowledge and setting frames for working life with multimodality, multimodal interaction and digital literacy? As the digital revolution shakes society and its structures in many ways, could it also have positive side-effects as increasing accessibility for society?
The European Parliament has enacted legislation EN 301549:2015, in which it defines accessibility requirements suitable for public procurement of ICT and services in Europe. The purpose of this legislation is to ensure that everyone has the same opportunity to enjoy the benefits of the internet and mobile apps, to participate in society to a fuller extent and to lead a more independent life. The directive covers websites and mobile apps of public sector bodies. It refers to standards to make websites and mobile apps more accessible. This directive has put great pressure on large ICT-companies such as Google, Microsoft and Apple to issue accessibility features for their products, including computers, tablets, mobile apps, software, cloud tools etc. These new accessibility improvements will ensure that there are many more possibilities to meet current educational challenges and provide access for those who previously were denied access because of their disability or different ability. Current ICT and mobile tools set the table for multimodal communication with accessible courseware, learning tools, learning environments, learning tasks and assignments, and ePortfolios (Figure 1).
Transforming learning experiences with multimodality
Multimodality is defined as the capacity of the system to communicate with a user along different types of communication channels and to extract and convey meaning automatically. Communication mode refers to the communication model used by two different entities to interact. Multimodal interaction systems allow users to interact with computers or other devices through many data input modalities (e.g. speech, gesture, eye gaze) and output channels (e.g., text, graphics, sound, avatars, voice synthesis). The multimodality core is intertwined with digital technology. Multimodality can enrich the learning process, make some tasks easier and information accessible for us all while it helps people with different learning styles, special needs, learning difficulties and disabilities (Figure 2). In many cases digital technology can make things possible that were previously impossible. Thus, multimodality is the extension of digital technology into new modalities of interaction that make new possibilities viable.
Figure 2. Transforming learning experiences with multimodality.
In this OEB Roundtable, Multimodality and Learning, it will be especially interesting to learn how the use of multimodality and multimodal interaction has been met internationally. What kinds of multimodal solutions have been developed for accessibility for various stages of the learning process and for the transition period from upper secondary education to higher education or to the labour market. It will be great to hear, what other participants have found around this area.
References
Accessibility requirements suitable for public procurement of ICT products and services in Europe. EN 301549: 2015. http://www.etsi.org/deliver/etsi_en/301500_301599/301549/01.01.02_60/en_301549v010102p.pdf (October, 10th, 2016).
European Disability Strategy 2010-2020. http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=URISERV%3Aem0047 (October, 10th, 2016).
United Nation Convention on the Rights of Persons with Disabilities. http://www.un.org/disabilities/documents/convention/convoptprot-e.pdf (October, 10th, 2016).
WHO Global Disability Action Plan 2014-2021. Better health for people with disability. World Health Organization. 2015. http://www.who.int/disabilities/actionplan/en/ (October, 10th, 2016).
OEB16: Multimodal Interaction and Personalised Learning
Kuvatervehdys OEB16-konferenssin Multimodal Interaction and Personalised Learning -osiosta, puheenjohtajana Merja Saarela.
Poluttamo 