Poluttamo-webinaari: Multimodaalisuus, ePortfoliot ja oppiminen

8.5.2018 klo 14-15
Webinaarihuoneen osoite:
http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/poluttamo/

Webinaarissa tarkastelemme sitä, miten erilaista oppimista ja osaamisen osoittamista voidaan tukea multimodaalisten ominaisuuksien avulla. Tavoitteena on avata erilaisen oppimisen yhteyksiä informaatioteknologian tarjoamiin esittämisen ja ilmaisemisen mahdollisuuksiin.

Raisa Laukkasen livemuistiinpanot Poluttamon ITK-workshopista 11.4.2018

Multimodaalisuutta käsiteltiin myös Poluttamon ITK-workshopissa. Tutustu Raisa Laukkasen livemuistiinpanoihin klikkaamalla kuvaa.

Oppimista tukevien opetusratkaisujen osalta avaamme sitä, kuinka opiskelija ja opettaja voivat hyödyntää multimodaalisia ominaisuuksia aineiston saavutettavuuden parantamisessa ja esittämisen rikastamisessa.

ePortfolioiden osalta tarjoamme näkymiä siihen, miten teknologiaa voidaan hyödyntää osaamisen dokumentointiin ja näyttämiseen.

Asiantuntijoina Merja Saarela ja Tarjaleena Tuukkanen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumislomake

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa mukaan!

Webinaariosallistujan ohjeet

Mainokset

ePortfolio ja multimodaalisuuden hyödyntäminen osaamisen digitaalisessa dokumentoinnissa

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Merja Saarela, HAMK & Taru Koivisto, Kiipulan ammattiopisto

Kuva SeOppi-lehden artikkelisivustaNykynuoret elävät maailmassa, jossa heidän on pystyttävä vastaanottamaan, tulkitsemaan ja tuottamaan monenlaista informaatiota. Kriittisiä tekijöitä oppimiselle ovat esteettömästi saavutettavat mahdollisuudet opiskella ja toimia ominaisuuksistaan riippumatta yhdenvertaisesti muiden kanssa. Koulutuksen saavutettavuuskynnystä pyritään madaltamaan monin tavoin kaikkialla maailmassa. Jos nuorella on oppimisvaikeuksia, tiedon omaksuminen on hidasta ja oppimiskokonaisuuksien hahmottaminen on vaikeaa. Oman osaamisen osoittaminen ja näkyväksi tekeminen muodostuvat suureksi haasteeksi. Huonot oppimiskokemukset ja epäonnistuminen vahvistavat negatiivista käsitystä itsestä oppijana. Oppimista avustavalla teknologialla ja informaation multimodaalisilla ratkaisuilla voidaan vahvistaa myönteisiä oppimiskokemuksia, yhdenvertaistaa tiedon saavutettavuutta ja oman osaamisen näkyville tuomista, kuten Kiipulan ammattiopiston valmentavan koulutuksen opiskelijoiden kokemukset osaamisensa digitaalisesta dokumentoinnista ja ePortfolioiden rakentamisesta osoittavat.

Multimodaalisuus ja sen hyödyntäminen

Kun informaatio paketoidaan useaan muotoon ja jaetaan usealla viestintäkanavalla, puhutaan multimodaalisuudesta.  Multimodaalisuutta hyödyntävissä ratkaisuissa samaa informaatiota voidaan vastaanottaa, tuottaa ja esittää useammassa erilaisessa muodossa, kuten tekstinä, äänenä ja kuvina. Eri muodoissaan informaatio voidaan yhdistää päällekkäisiksi tai peräkkäisiksi esityksiksi. Tiedon vastaanottajan näkökulmasta multimodaalisesti rakennettu informaatio on mahdollista vastaanottaa usealla aistikanavalla. Näin eri tavoin tietoa omaksuvat, ymmärtävät ja tuottavat henkilöt saavat paremmat mahdollisuudet informaation tulkitsemiselle, tuottamiselle ja oppimiselle. Multimodaalisuutta hyödyntämällä voidaan rakentaa saavutettavia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä sekä luoda mahdollisuuksia osaamisen näkyväksi tekemiseen.

Multimodaalisilla ratkaisuilla dokumentoitu aineisto voidaan myös jakaa multimediaalisesti usealla viestintäkanavalla. Esimerkiksi ePortfolioon voidaan tuoda osaamista dokumentoivaa aineistoa, joka voi olla erilaisia tekstiaineistoja, kuvia, videoklippejä, äänitteitä, käsitekarttoja, kaavioita ja graafeja, luonnoksia tai edellisten yhdistelmiä. Portfolio on eräänlainen ”salkku”, johon kootaan dokumentoitu osaaminen. Portfoliota tarvitaan usein työn ja jatkokoulutuspaikan hakemisessa. Digitaalinen teknologia mahdollistaa monenlaisten aineistojen dokumentoinnin ePortfolioon. Multimodaalisia ratkaisuja hyödyntävä dokumentointi luo monipuolisemmat mahdollisuudet koostaa ja esitellä haluttua osaamista halutulla tavalla ePortfoliossa.

ePortfolioita valmentavan koulutuksen opiskelijoiden kanssa

Koivisto (2017) tutki Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään ePortfolion käyttöä valmentavan koulutuksen opiskelijoilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota Kiipulan ammattiopiston, valmentavan koulutuksen opiskelijoille digitaalisia portfoliota, joilla opiskelijoiden taidot tulevat näkyväksi. Tavoitteena oli antaa tasa-arvoisemmat mahdollisuudet erityisopiskelijoille kehittyä digitalisaation eri osa-alueilla ja samalla parantaa heidän työ- tai opiskelupaikan saamista tulevaisuudessa.

Valmentavassa koulutuksessa akateemiset ja tieto- ja viestintätekniikan (tvt) taitotasot vaihtelevat huomattavasti eri opiskelijoiden kesken. Luku- ja /tai kirjoitustaidot voivat olla hyvät tai niitä on niukasti. Kaikissa tapauksissa oman ansioluettelon tai taitojen esittäminen kirjallisessa muodossa on haasteellista tai osin jopa mahdotonta.

Koivisto tutki valmentavan koulutuksen opiskelijoiden ePortfolioiden työstämisprosessia osaamisen dokumentoinnin suunnittelusta valmiiksi tuotteeksi. Valmentavan koulutuksen opiskelijoita ohjattiin tuottamaan ePortfolioon informaatiota multimodaalisesti. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut on jäsennelty kuviossa 1.

Kuvio 1. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut (Koivisto 2017, 30).

Kuvio 1. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut (Koivisto 2017, 30).

ePortfolion parhaat ominaisuudet

Koiviston menetelmänä oli kokeilemalla yhteiskehittäminen ja havaintojen pohjalta uusien tapojen luominen. Opiskelijat harjoittelivat videoiden kuvaamista ja kohteena olemista sekä editointia. Videoihin liitettiin tekstiä ja niitä muokattiin erilaisilla ohjelmilla. Nuoret omaksuivat teknisten välineiden käytön innokkaasti kokeilemalla. Rohkeus olla kuvauskohteena, ja työtehtäviin keskittyvä kuvaaminen onnistuivat suunniteltua nopeammalla aikataululla. Videoista tuli ePortfolioiden sisällön kannalta tärkein ja informatiivisin osuus. Videoiden lisäksi kuvat, tekstit, työvaltaiset ja kokemukselliset opiskelumenetelmät lisäsivät opiskelijoiden halua kehittää omaa ePortfoliota omannäköisekseen.

Vuoden aikana opiskelijoiden taidot kasvoivat, videoiden kuvaaminen ja kuvattavana oleminen antoivat itsevarmuutta ja kokemusta kertoa itsestään luonnollisemmin kuin opintojen alkaessa. Opiskelijat kertoivat, että kuvaaminen videolle on auttanut kertomaan omia mielipiteitä tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Videon esittäminen verkostokokouksessa tai kotona on tuonut opiskelijan oman mielipiteen uudella tavalla esille, koska oman mielipiteen kertominen on monelle nuorelle vaikeaa uudessa, jännittävässä tilanteessa tai vaikeasta asiasta puhuttaessa. Kaiken kaikkiaan ePortfolion sekä tvt-osaamisen kehittyminen vahvistivat opiskelijoiden itseluottamusta ja toivat näkyviin taitojen kehittymisen.

Digitaalisissa työkaluissa tekniikan on oltava helppokäyttöistä ja luotettavasti toimivaa. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa käytettyihin dokumentointityökaluihin on jäsennelty kuvioon 2. ePortfolioksi valittavan työkalun on hyvä olla sellainen, että opiskelija pystyy sen helposti jakamaan eteenpäin luettavaksi. Opiskelupaikan tai työnhakutilanteessa vastaanottavan tahon käyttöä helpottaisi, jos ePortfolion voi avata ilman kirjautumista tai käyttää salasanaa avaamiseen. Lisäksi opiskelijoita pitää ohjata videoiden kuvaamiseen, tallentamiseen, jakamiseen ja käyttämiseen monipuolisemmin. Ilmaisten työkalujen käyttö on osoittautunut hyväksi tavaksi koota osaamista eri palveluihin. Näin käyttäjille avautuu tasapuoliset mahdollisuudet käyttää ja kehittää omannäköisiään ePortfolioita opiskelujen päätyttyäkin.

Kuvio 2. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa dokumentointityökaluihin (Koivisto 2017, 64).

Kuvio 2. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa dokumentointityökaluihin (Koivisto 2017, 64).

Tutkimusprosessin myötä opiskelijoiden käyttökokemukset havainnollistivat myös oppilaitoksen tvt-työn kannalta digitaalisia ratkaisuja, jotka tukevat arjen taitojen vahvistumista ja mahdollistavat osaamisen dokumentoinnin sekä näkyväksi tekemisen. Tuloksia hyödynnetään jatkossa myös oppilaitoksen henkilöstön tvt-osaamisen kehittämisessä.

Lähteet

Koivisto, T. 2017. ePortfolio: valmentavan koulutuksen opiskelijoiden osaaminen näkyväksi digitaalisesti. Hämeen ammattikorkeakoulu. Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä, YAMK, Opinnäytetyö. Theseus.fi, http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100915892

ITK-teemaseminaari: Multimodaalisuus ja oppiminen – haasteita ja mahdollisuuksia

Merja Saarelan esitysaineisto ITK-teemaseminaarista:

ITK 2017: Multimodaalisuus ja oppiminen

Jaana Kullaslahden ja Taina Juurakko-Paavolan esitysaineisto:

 

Tilaisuudessa oli jaossa Appsit ja multimodaalisuus oppimisen tukena -opas. Lisää oppaita löytyy Hämeen ammattikorkeakoulun Avustavan teknologian verstaan Oppaat-sivulta.

OEB16: Multimodality and learning: Increasing understandability and accessibility

Article first published on SeOppi 2/2016

Merja Saarela, Ed.D
Principal Lecturer, Research Group Leader in Multisensory and Assistive Technology (MATEC), Häme University of Applied Sciences (HAMK), Research Unit of Smart Services

Human rights for learning
According to WHO (2015) about 15% of the world’s population or one in seven people with disability. This means more than 1000 million people with disability globally, and of those around 80 million people in the EU. People with disability face widespread barriers in accessing services such as education, employment, and social services. The bricks these barriers are built of are diverse: for example inadequate legislation, problems with delivery of services, a lack of awareness and understanding about disability, negative attitudes and discrimination, a lack of accessibility. Huge positive changes are currently taking place in Europe and in the world concerning general legal and human rights issues. The United Nation Convention on the Rights of Persons with Disabilities has been revised, the WHO Global Disability Action Plan 2014-2021 and the European Disability Strategy 2010-2020 have been set in action (Figure 1). All these official documents put pressure on all parties to carry out actions that contribute to the realisation of equal rights on education and training, work and employment as well as accessibility on the whole.

Figure 1. Legal and human rights set the table for multimodality and acccessibility.

Equality for learning despite struggle with texts
Educational equity does not sufficiently materialise for those with learning difficulties and different abilities. Specific barriers exist that hinder persons with disabilities from expressing their opinions as well as seeking, receiving and imparting information on an equal basis with others and through their chosen means of communication. People struggle with written texts because of their special needs in reading or writing skills, or due to their sensory deficits. In the case of people with special needs, people with different abilities and people with immigrant backgrounds, we face the question of accessibility and equality in issues that deal with written language. In addition to individuals with special needs, a growing number of young people are reluctant to read and write long texts, stories or books. In their case we see the cultural and social change in our society. These findings challenge current education. Reading and writing skills have always been seen as the educational corner stones of our western society and values. Current cultural, technological and social changes shake this dominance and challenge us to think about the role of reading and writing in education, in working life and in society in general. Could we address some learning difficulties, foster educational equity and prepare a new kind of citizenship by making our society and information more accessible by widening traditional ways of understanding, creating and sharing information, creating new knowledge and setting frames for working life with multimodality, multimodal interaction and digital literacy? As the digital revolution shakes society and its structures in many ways, could it also have positive side-effects as increasing accessibility for society?

The European Parliament has enacted legislation EN 301549:2015, in which it defines accessibility requirements suitable for public procurement of ICT and services in Europe. The purpose of this legislation is to ensure that everyone has the same opportunity to enjoy the benefits of the internet and mobile apps, to participate in society to a fuller extent and to lead a more independent life. The directive covers websites and mobile apps of public sector bodies. It refers to standards to make websites and mobile apps more accessible. This directive has put great pressure on large ICT-companies such as Google, Microsoft and Apple to issue accessibility features for their products, including computers, tablets, mobile apps, software, cloud tools etc. These new accessibility improvements will ensure that there are many more possibilities to meet current educational challenges and provide access for those who previously were denied access because of their disability or different ability. Current ICT and mobile tools set the table for multimodal communication with accessible courseware, learning tools, learning environments, learning tasks and assignments, and ePortfolios (Figure 1).

Transforming learning experiences with multimodality
Multimodality is defined as the capacity of the system to communicate with a user along different types of communication channels and to extract and convey meaning automatically. Communication mode refers to the communication model used by two different entities to interact. Multimodal interaction systems allow users to interact with computers or other devices through many data input modalities (e.g. speech, gesture, eye gaze) and output channels (e.g., text, graphics, sound, avatars, voice synthesis). The multimodality core is intertwined with digital technology. Multimodality can enrich the learning process, make some tasks easier and information accessible for us all while it helps people with different learning styles, special needs, learning difficulties and disabilities (Figure 2). In many cases digital technology can make things possible that were previously impossible. Thus, multimodality is the extension of digital technology into new modalities of interaction that make new possibilities viable.

Figure 2. Transforming learning experiences with multimodality.

In this OEB Roundtable, Multimodality and Learning, it will be especially interesting to learn how the use of multimodality and multimodal interaction has been met internationally. What kinds of multimodal solutions have been developed for accessibility for various stages of the learning process and for the transition period from upper secondary education to higher education or to the labour market. It will be great to hear, what other participants have found around this area.

References
Accessibility requirements suitable for public procurement of ICT products and services in Europe. EN 301549: 2015. http://www.etsi.org/deliver/etsi_en/301500_301599/301549/01.01.02_60/en_301549v010102p.pdf (October, 10th, 2016).

European Disability Strategy 2010-2020. http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=URISERV%3Aem0047 (October, 10th, 2016).

United Nation Convention on the Rights of Persons with Disabilities. http://www.un.org/disabilities/documents/convention/convoptprot-e.pdf (October, 10th, 2016).

WHO Global Disability Action Plan 2014-2021. Better health for people with disability. World Health Organization. 2015. http://www.who.int/disabilities/actionplan/en/ (October, 10th, 2016).

OEB16: Multimodal Interaction and Personalised Learning

Kuvatervehdys OEB16-konferenssin Multimodal Interaction and Personalised Learning -osiosta, puheenjohtajana Merja Saarela.

Articles in SeOppi Magazine

The Adaptable Learning Paths project has published three articles in the latest SeOppi Magazine:

  • Multimodality and learning: Increasing understandability and accessibility, Merja Saarela
  • Personal learning paths as visual roadmaps, Kari A. Hintikka
  • Learning analytics call out for action, Lasse Seppänen

Poluttamo-artikkeleita SeOppi-lehdessä

Poluttamo-hanke on mukana Suomen eOppimiskeskus ry:n uunituoreessa SeOppi-lehdessä kolmella artikkelilla:

  • Merja Saarela: Multimodality and learning: Increasing understandability and accessibility
  • Kari A. Hintikka: Oman opintopolun visualisointia tiekartaksi – Personal learning paths as visual roadmaps
  • Lasse Seppänen: Oppimisanalytiikka hälyttää toimimaan – Learning analytics call out for action

Lehti on selattavissa sähköisesti Slidesharessa sekä pdf-versiona.

Ideoita ohjausryhmätyöhön ja hanketulosten juurruttamiseen

Tiistaina 27.9. suuntasimme Titin, Merjan ja Tavastian porukoiden kanssa Helsinkiin Paasitorniin Zoomin järjestämään työpajaan. Aamupäivän alustusten jälkeen pääsimme itse työhön eli pohtimaan sellaisia haasteita, jotka mielestämme tarvitsevat laajempaa pohdintaa ja ratkaisua. Tiimitöiden alustuksen veti Palmulta Iikka Lovio.

Iikka haastoi meitä miettimään, missä tunnistetun haasteen todelliset ongelmat ovat. Esimerkkinä hän kertoi tarinan, jossa oppilaitos halusi selvittää onko tilaratkaisuilla vaikutusta esim. keskeytyksiin. Kun asiaa selvitettiin, tilat eivät olleet se oikea ongelma vaan koulutusten kuvaukset oppilaitoksen sivuilla. Hakuvaiheessa kuvauksesta ei ollut käynyt ilmi selkeästi mitä oikeasti koulussa opitaan ja tehdään. Kalliiden tilamuutosten sijaan saatettiin siis keskittyä kirkastamaan nettisivujen koulutusten kuvauksia. Iikan esitysaineisto kokonaisuudessaan verkossa >>>

Tavastian Anun, Riikan ja Jarin kanssa istuimme Minna Taivassalon vetämässä ryhmässä määrittämässä omia hankehaasteitamme. Titin kanssa otimme pohdinnan alle ohjausryhmän ja hanketoimijoiden välisen yhteistyön. Ohjausryhmien jäseninä on usein hankkeen aiheen ammattilaisia. Tutkijoita, pomoja, alan konkareita. Tietämystä valtavat määrät. Hankehakemuksessa ohjausryhmän toiminta on kuvattu aika kapeana ja joskus jopa lähinnä etenemisen seuraajina ja raporttien hyväksyjinä.

Miten me hankkeen koordinaattoreina pystyisimme rakentamaan sellaisen toimintakulttuurin hankkeeseen, että ohjausryhmän asiantuntijuus saadaan todella käyttöön ja molemminpuolinen tietämyksen kasvu valjastettua hankkeen käyttöön?

Meillä Poluttamossa ohjausryhmän puheenjohtajana on Liisa Ilomäki ja Liisa heti ensimmäisessä ohjausryhmässä toi vahvan kannanoton tähän. Ohjausryhmä ei pelkästään lue raportteja, vaan haastaa toimijoita kysymyksin toimintaraporttien pohjalta ja ottaa jokaisen ohjausryhmän kokouksen yhteyteen jonkin teeman aiheeseen liittyen, jota kokouksessa käsitellään.

Tästä vastapallona meidän täytyy tehdä selkeitä linjauksia, kuinka me jalostamme ohjausryhmän ideat ja ajatukset hankkeen toiminnan kehittämiseen.

Minä (Merja) puolestani olin ryhmässä, jossa pohdittiin hanketulosten juurtumista edistäviä tekijöitä. Ryhmää veti OPH:sta Kaisa Harjunpää ja SAKU ry:stä Ville Virtanen, muut ryhmäläiset olivat Jonna Malmivuori Winnovasta (SISU-projekti), Helena Hytönen Kajaanin ammattikorkeakoulusta (NISU-projekti), Johanna Koponen Pieksämäen kaupungilta (Oppipaja, HUOLTAMO-hanke). Meille jaettiin työskentelyn pohjaksi Työterveyslaitoksen aineisto “Hanketulosten juurtumisen arviointitutkimus”, josta tarkastelimme erityisesti sivuja Uusien käytäntöjen juurtumista edistävät tekijät (s.9) ja 8 suositusta oppilaitosten johdolle. Monipolvisissa ja antoisissa keskusteluissa ryhmää puhuttivat erityisesti

  1. millä tavoin varmistetaan johdon seuranta ja tuki koko hankkeen ajan, ja
  2. hankkeesta tiedottaminen ja tulosten jalkauttaminen omassa organisaatiossa.

Se, millä tavoin nämä näkökulmat toteutuvat riippuvat paljolti mm. hankkeiden laajuudesta ja hanketoimijoiden kotiorganisaatioiden koosta. Pienissä hankkeissa ja pienissä organisaatioissa edellisten toteuttaminen ja varmistaminen on helppoa, mutta koon kasvaessa myös haasteet kasvavat. Ryhmä oli yhtä mieltä siitä, että on tärkeää tunnistaa hankkeiden kiinnittyminen organisaatioiden strategisiin kehittämistavoitteisiin. Näiden teemojen osalta jatkamme ryhmän kanssa seuraavassa Sujuvat siirtymät -tapaamisessa 15.11.2016.

Päivän parasta antia olivat tietenkin monen monet kiinnostavat keskustelut jo tutuiksi tulleiden muiden hankkeiden toimijoiden kanssa. Erityisesti mieleeni jäi Kajaanin ammattikorkeakoulun Helena Hytösen kanssa käydyt keskustelut erilaisten opiskelijoiden taitojen ja osaamisten tunnistamisen keinoista. Kiinnostava oli myös yhteisöllisesti rakennettu Keudan uusi strategia, josta näimme oheisen hauskan videon. Hyvää syksyn jatkoa kaikille.

Teksti: Kaisa Honkonen & Merja Saarela