Poluttamo pelittää – pelillisyys digipoluilla

Poluttamo pelittää -julkaisun kansiPoluttamo-hankkeen tavoitteena oli kehittää menetelmiä oppimisen ja opetuksen visualisointiin sekä luoda uudenlaisia menetelmiä lähestyä haastavia tai aikaa vieviä ohjausprosesseja. Hankehakemusta kirjoitettiin vuosina 2014-2015, jolloin mobiilipelit muun muassa Angry Birds ja Clash of Clans olivat vahvasti lyöneet itsensä läpi kautta kaikkien ikäluokkien. PokemonGo räjäytti pankin kesällä 2016 hankkeen jo alettua. Lisätty todellisuus tuli jokaisen älypuhelimeen pelin kautta ja avasi ymmärryksen, mitä se voisi olla ja millainen potentiaali mixed realityllä tulevaisuudessa on.

Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä puhuttiin paljon pelillistämisestä ja pelien vaikutuksesta oppimismotivaatioon. Lähtökohtana pidettiin, että pelillisyys lisää motivaatiota.

Poluttamolaiset lähtivät korkein odotuksin miettimään, miten yhdistää oppimisanalytiikka, pelillistäminen, visualisointi, oppimisen kokemuksellisuus ja miten ehkä tätä kautta tukea opiskelijaa kasvamaan aktiiviseksi oman oppijuutensa kehittäjäksi.

Poluttamo pelittää – pelillisyys digipoluilla

Kaisa Honkonen (toim.), Anu Konkarikoski, Minna Lepistö,
Esko Lius, Annamari Pudas, Anitta Örn, Kari A. Hintikka
Julkaisija: Suomen eOppimiskeskus ry, 2018
ISBN 978-952-6669-21-2 (painettu)
ISBN 978-952-6669-22-9 (pdf)
Ulkoasu ja taitto: Ville Kujansuu / MAK Media Oy

Webinaaritallenne: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa

Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa
16.1.2018

Omnian autoalan osaamismerkit kertovat osaamisesta laajemmin kuin pelkät OPSin sisällöt. Viime syksynä testattiin, kuinka opiskelijoiden perehdytys voidaan pelillistää ja osaamismerkkejä hyödyntää sekä motivoinnissa että opiskelijoiden tukemisessa.

Webinaarissa Esko Lius Omniasta kertoo tarkemmin mitä tehtiin, mitä opittiin ja mitä tulisi ottaa huomioon, jos ja kun osaamismerkkejä lähdetään hyödyntämään in/nonformaalin osaamisen näkyväksi tekemiseksi.

Esitysdiat

Tutustu myös muihin Poluttamo-webinaareihin

Poluttamo-webinaari: Osaamismerkit käyttöön opiskelijoiden kanssa

16.1.2018 klo 14.00-14.30
Webinaarihuoneen osoite:
http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/poluttamo/

Omnian autoalan osaamismerkit kertovat osaamisesta laajemmin kuin pelkät OPSin sisällöt. Viime syksynä testattiin, kuinka opiskelijoiden perehdytys voidaan pelillistää ja osaamismerkkejä hyödyntää sekä motivoinnissa että opiskelijoiden tukemisessa.

Webinaarissa Esko Lius Omniasta kertoo tarkemmin mitä tehtiin, mitä opittiin ja mitä tulisi ottaa huomioon, jos ja kun osaamismerkkejä lähdetään hyödyntämään in/nonformaalin osaamisen näkyväksi tekemiseksi.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumislomake >>>

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton.

Autoalan osaaminen näkyväksi osaamismerkeillä

Avoimilla osaamismerkeillä osaaminen tehdään näkyväksi digitaalisesti. Perusidea on, että osaaja eli merkkien saaja itse hallinnoi eri tahoilta saamiaan merkkejä, ja linkittää niitä esimerkiksi työhakemukseen, sosiaaliseen mediaan jne.

Poluttamo-hankkeessa toteutettu mallinnus kuvaa autoalan opiskelijoille tehdyn osaamismerkkijärjestelmän Omniassa. Sekä mallinnus että hankkeessa tuotetut osaamismerkit ovat avoimesti käytettävissä CC BY-SA (4.0) -lisenssillä.

Pähkinänkuoressa autoalan merkkijärjestelmä toimii seuraavasti: Oppilaitos luo merkit ja hakulomakkeet, opiskelijat hakevat merkkejä, ja opettaja hyväksyy ne. Opiskelija lisää merkit omaan digitaaliseen portfolioonsa ja jakaa linkkejä niihin tilanteen mukaan.

Autoalan osaaminen näkyväksi osaamismerkeillä -mallinnus

Esko Lius
Erityisasiantuntija, digitaalinen oppiminen / Omnia (Espoo)

Visuaalinen OPS helpottaa omien tavoitteiden asettamista ja oman oppimispolun hahmottamista

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2016 -lehdessä

Teksti: Leena Vainio, Esko Lius, Kari A. Hintikka

Opetussuunnitelma on ammatillisessa koulutuksessa oppijan ja opettajien välinen yhteinen työväline, kun keskustellaan osaamisen hankkimisesta. Opetussuunnitelmat on kuitenkin useissa tapauksissa laadittu sellaiseen muotoon, että työväline ei oikein toimi.

Digitaalisissa ympäristöissä voi opetussuunnitelmasta ja siihen liittyvästä oppimissisällöstä luoda nykyisen teksti- tai taulukkomuodon sijaan opiskelijalle paljon helpommin ymmärrettävän visuaalisen esityksen.

Visuaalinen oppimisen polku helpottaa tavoitteiden asettamisessa, oman polun rakentamisessa ja oman osaamisen kuvaamisessa. Poluttamo-hankkeessa kokeillaan ja mallinnetaan näitä keinoja, joilla opsista rakennetaan entistä parempaa vuorovaikutusvälinettä oppijan, opettajan ja työelämän edustajien välille.

Opetussuunnitelma on hienostunut sekoitus kaikkea oppimiseen liittyvää: osaamisen tavoitteet, opetuksen sisältö, oppimistulokset, arviointi, oppimisympäristöt, aikataulut, eri oppiaineiden integroinnit ja erilaiset osaamisen hankkimisen muodot on kuvattu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin ja oppilaitoksissa näistä tehdään käytännön suunnitelma.

Mutta avautuuko perinteinen opetussuunnitelma opettajille ja opiskelijoille niin, että sen avulla voidaan tukea oppimisprosessia? Näkyykö siitä eri oppiaineiden väliset suhteet ja riippuvuudet ja antaako se kuvan tarvittavasta yhteistyöstä eri opettajien, opiskelijoiden ja työelämän välillä?

Opiskelijaa pitäisi auttaa selvittämään mitä, milloin, missä ja miten he voivat oppia ja missä järjestyksessä. Opettajien pitäisi olla selvillä kokonaisuudesta ja tarvittavasta yhteistyöstä ja työelämän edustajien pitäisi hahmottaa oma osuutensa.

Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tuo vielä uuden haasteensa. Opetussuunnitelma ei ole enää kaikille sama lineaarinen ohjeistus vaan opintojen laajuus, suoritustapa ja järjestys vaihtelevat oppijan osaamisen perusteella.

Yhteyden osaamisen arviointiin tulisi olla entistä kirkkaampi. Perinteinen kirjallinen ilmaisu ei enää pysty avaamaan kaikkia näitä eri tasoja, tarvitaan uusia menetelmiä opetussuunnitelman avaamiseen.

Pirkko Nurmi (2009) tutki väitöskirjassaan, mitkä tekijät ammatillisessa koulutuksessa hidastivat valmistumista ja aiheuttivat koulutuksen keskeytymistä. Tärkeimmät syyt olivat sosioekonomiset syyt, tukijoiden puute, luku- ja kirjoitusvaikeudet, aikaisempi huono koulumenestys, heikko itsetunto ja huonot koulukokemukset ja huono lähtötaso yleissivistävästä koulutuksesta. Kouluhyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan varhaista puuttumista, dialogisuutta ja koulun toimijoiden joustavuutta.

Yhä useampi ammatillisen koulutuksen opiskelija tarvitsee yksilöllisesti räätälöityjä koulutusratkaisuja, vaihtoehtoisia koulutuspolkuja ja mahdollisuuksia pärjätä todellisten kykyjensä perusteella. Edellisen kaltaisen tuen järjestämiseksi kaivataan uusia työkaluja sekä opettajille että oppijoille, jotta saadaan ajantasainen kuva siitä, missä mennään ja missä oppimisen vaikeudet ovat.

Kuronen (2011) on tutkinut nuorten ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ja syrjäytymisen syitä ja todennut, että koulu on tänäkin päivänä keskeinen osa nuorten elämää, ja koulussa halutaan olla. Syrjäytymisen ja keskeyttämisen syitä olisi arvioitava oppijan näkökulman lisäksi myös koulunpitoon liittyvistä rakenteellisista syistä.

Heikko koulumenestys ja -motivaatio, koulutusvalintojen vaikeus, keskeyttäminen ja koulutuksesta putoaminen voi johtua osittain siitä, että oppija ei ymmärrä missä mennään, tai mitä ja millaisia valintoja pitäisi tehdä.

Vaikka toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoima ja arvostus on kasvanut, oppijat antavat usein palautetta siitä, että kokonaiskuva opinnoista on sirpaleista. He eivät oikein tiedä, miten kaikki opiskeltavat asiat liittyvät toinen toisiinsa ja miksi juuri opiskeltavia asioita on opittava. Opettajatkaan eivät aina tunnu tietävän, mitä heidän kollegansa ovat opettaneet, tulee päällekkäisyyksiä ja jatkumo puuttuu.

Opiskelija sitoutuu ja motivoituu opintoihinsa paremmin, jos hän jo alkuvaiheessa hahmottaa mitä osaamistavoitteita hänen pitää saavuttaa ja millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia hänen valintansa tai pois valitsemisensa tuottavat.

Opetussuunnitelman visuaalinen ilmaisu tukee kokonaisuuden hahmottamista. Visuaalinen opetussuunnitelma auttaa myös hahmottamaan opintoihin tarvittavan aikataulutuksen.

Esimerkkejä opsin visualisoinnista ja sen hyödyistä jo on. Pintakillan 360-ympäristö, hevosalan kuvallinen ops sekä hotelli- ja ravintola-alan Trello-pohjainen ammattitaitovaatimusten visualisointi avaavat opiskelijalle opetuksen sisältöjä ja niiden suhteen kokonaisuuteen paremmin kuin entiset ops-välineet.

Pintakilta-esimerkissä visuaaliseen kuvaukseen on lisätty oppimissisällöt, ja ne ovat opiskelijan saatavilla myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Osa ammattitaitovaatimusten mukaisesta osaamisesta voidaan suunnitella opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa työpaikalla hankittavaksi.

Trellon käyttäminen hotelli- ja ravintolaopinnoissa on mahdollistanut entistä joustavamman ja ajantasaisemman tiedonkulun ja vuorovaikutuksen opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan välillä.

Yhteisten tutkinnon osien sisällöt saadaan myös hyvin linkitettyä näkyviin tutkinnonosiin. Moniin tutkinnonosiin on myös olemassa jo monimediaista oppimissisältöä, jonka voi myös hyvin liittää visuaalisiin koosteisiin. Malli auttaa opiskelijaa rakentamaan omaa osaamistaan ja havainnoimaan millä tasolla oma osaaminen on. Malliin voi myös liittää tulevaisuuden tavoitteita ja oppija tietää, mitä on opiskeltava päästäkseen tulevaisuuden tavoitteisiin. Näin opintojen eriyttäminen ja eri tahtiin kulkevat henkilökohtaiset polut sekä osaamisen hankkiminen opiskelijaprojekteissa helpottuvat, kun opiskelijalle selviää kokonaisuus.

Poluttamo-hanke kerää tietoa, kokeilee ja mallintaa uusia tapoja opetussuunnitelman kuvaamiseen ja avaamiseen.

Viitteet

Kuronen, I. 2011. ”Mun kompassin neula vaan pyörii” – Keskeyttämiskokemuksia ammatillisesta koulutuksesta. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 41. Viitattu 4.3.2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37589

Nurmi, P. (2009). Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Toisen asteen opettajat dialogisuutensa ja autenttisuutensa sääntelijöinä. Kuopio. Kuopion yliopiston julkaisu E. Yhteiskuntatieteet. Akateeminen väitöskirja.