Opiskelijaa koskevat tiedot henkilökohtaistamisprosessin välineenä

Jokainen opiskelija tekee opintojensa alussa HOPSin, jonka mukaisesti opinnot hiljalleen etenevät. Teknologian kehittymisen myötä HOPSista on tullut opintojen tiekartta, roadmap, joka hakee tietoa oppilaitoksen erilaisista varannoista. Tai siis voisi hakea. Poluttamo-hankkeessa on kehitetty erilaisia visuaalisia HOPS-malleja toiselle asteelle, joiden tavoitteena on selkeyttää opiskelijan kuvaa siitä, missä opintojen suhteen olla menossa ja mihin ollaan suuntaamassa.

Lainsäädännön näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Mitä tietoja kerätään, miten, kenen toimesta, miten tietoja käytetään ja mihin analysoitu tieto päätyy?

COSS ry:n koostama selvitys keskittyy tuomaan esiin seikat, joita henkilökohtaistaisprosessissa tulisi huomioida.

Otavan ensimmäinen pilotti on hyvässä vauhdissa

Poluttamo-hankkeen ensimmäinen pilotti Otavan Opiston nettilukiossa alkoi viime vuoden loppupuolella, marras-joulukuun vaihteessa. Tässä pilotissa panostamme opiskelun ensihetkiin. Onko nopealla aloituksella ja tehokkaalla asioista sopimisella yhteyksiä opintojen etenemiseen?

Nettilukiossa opiskellaan kotikoneilta käsin, lähitapaamisia ei ole. Kohtaamiset hoidetaan aika usein sähköpostitse ja puhelimella. Aloite on alun tervetuloviestien jälkeen ollut opiskelijalla: hänelle on tarjottu mahdollisuutta ohjauskeskusteluajan varaamiseen ja ehdotettu opinto-ohjauksen ensimmäistä kurssia HOPSeineen opintojen alkuun.

Pilotissa olemme tehostaneet näitä alkutoimia. Jo ensimmäisessä tervetuloviestissä ehdotamme muutamaa vaihtoehtoista ohjauskeskusteluaikaa lähipäiviltä. Ohjauskeskustelut suoritetaan Adobe Connectin kautta ja ainakin ohjaajalla on webbikamera päällä. Ohjauskeskustelussa on ollut yhteinen tutustumiskäynti Muikussa sekä alkutilanteen ja jatko-opintotoiveiden kartoitusta. Ohjauskeskustelun aikana olemme tehneet HOPSia yhdessä jaettavan Google-dokumentin avulla. Näin opiskelijalle on heti muodostunut käsitys aikuislukion oppimäärästä ja samalla on saanut esittää tarkentavia kysymyksiä.

Perustimme Poluttamo-opiskelijoille oman salaisen Facebook-ryhmän, jossa voi turvallisin mielin kysellä opiskeluihin liittyvistä asioista. Teimme itsestämme myös pienet videoesittelyt ryhmään tuleville opiskelijoille.

Ohjaustoimien lisäksi olemme täsmentäneet opiskeluohjeitamme. Aikuislukiolaisilla on usein muutakin elämää koulun lisäksi ja opinnoille saattaa olla vaikeaa löytää sopivaa ajankohtaa. Entisen vuosittaisen minimisuoritusmäärän ilmoittamisen sijaan olemme ehdottaneet rivakampaa etenemistahtia, jotta opinnot lähtisivät sujumaan heti alkumetreiltä lähtien ja ne ehtisi hyvin suorittaa lukio-opinnoille myönnetyssä ajassa.

Otimme ensimmäiseen pilottiryhmään opiskelunsa aloittavia opiskelijoita. Koska nettilukioon voi tulla opiskelijaksi milloin vaan, ryhmän kertyminen kesti noin reilut kaksi kuukautta. Ensimmäiset fiilikset ovat olleet mukavia: viime vuoden puolella aloittaneista 75% on tehnyt valinnaisen OP1 – Minä opiskelijana -kurssin. Kaikille on laadittu HOPSit ja opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä “live”ohjauksiin.

Teksti: Saara Kotkaranta

Merihirviöt kollektiivisena oppimispolkuna

Poluttamon yhtenä tavoitteena on luoda VOPSeja eli visuaalisia HOPSeja. Niiden avulla visualisoidaan opiskelijalle hänen henkilökohtaisen opintopolkunsa etenemistä ja mahdollisia vaihtoehtojaan helposti omaksuttavassa muodossa.

VOPSeja voidaan kuitenkin käyttää moniin tarkoituksiin henkilökohtaisen opintopolun lisäksi, kuten jatko-opintojen ja ammatinvalinta-ohjaukseen. Periaatteessa voidaan esimerkiksi näyttää samassa VOPSissa opiskelijalle hänen tähän asti suorittamansa opinnot sekä hakea koneellisesti netistä, mitkä jatko-opintolinjat painottavat näitä opintoja. Vastaavasti opiskelija voisi nähdä VOPSista mitä opintoja häneltä puuttuu näitä opintolinjoja ajatellen.

3746073372_603c3436cb_z

Kuva: Bruno Girin, CC BY-SA 2.0

Yksi lähestymistapa on itineraarit eli reittikuvaukset ja myös esimerkiksi Afrikan tähti -lautapeli. 1400-1700-lukujen löytöretkeilyssä ja merimatkoissa Eurooppa kartoitti itselleen tuntemattomia maailman alueita.

Aluksi kartat eivät olleet eksakteja etäisyyksiltään eikä kartoitettujen alueiden muodoiltaan. Sen sijaan ne sisälsivät runsaasti muuta visuaalista informaatiota, kuten hyvin yksityiskohtaisesti piirrettyjen merihirvioiden, löydettyjen aarteiden sekä ongelmatilanteiden sijainnit, ja myös erilaisten toiveiden ja pelkojen sijainteja.

Afrikan tähti -pelissä taas ympäri karttaa on visualisoitu erilaisia pakollisia tai nopeuttavia reittejä sekä alueelle tunnusomaisia ilmiöitä kuten villieläimet.

Oppimisanalytiikan ja laadullisten kyselyjen avulla voitaisiin yhdistää ja visualisoida opiskelijalle kartoittamaton maasto eli oma opintopolku, missä aiemmat opiskelijat ovat olleet. VOPS voisi näyttää aiempien opiskelijoiden löytöjä, aarteita, toiveita ja pelkoja.

Merihirviöiden eli aiempien opiskelijoiden kokemusten avulla ohjaaja ja opiskelija voisivat ehkä käsitellä helpommin vaikeita asioita. Opiskeluvalinnat ja omat ammattitoiveet ovat osittain kokemuksellisia asioita, joiden hahmottamisessa voisi auttaa niiden visualisointi merihirviöiden tapaan.

Teksti: Kari A. Hintikka