Langanpäitä yhteen

Poluttamon ahkerat hanketyöläiset alkavat hiljalleen olla siirtymässä lomille. Kevättä taaksepäin katsoessa täytyy sanoa, että joka puolella on tehty valtavasti hommia. Hanke alkaa väkisinkin olla loppusuoralla ja on aika sitoa langanpäitä yhteen.

Hanketta suunniteltaessa lähdettiin opiskelijan opintopolkua katsomaan neljän vaiheen kautta; Osaamisen tunnistaminen, osaamisen näkyväksi tekeminen (visuaaliset hopsit ja oppimisanalytiikka), oma opintopolku ja sujuvat siirtymät.

Hankkeessa haluttiin pureutua ongelmien juurisyihin – löytää ongelmapaikat hyvissä ajoin ennen kivikkoon ajoa. Päästä tilanteeseen, jossa kriisi ei ole vielä päällä eikä stressikäyrä korkealla ja pyrkiä ratkomaan asioita opiskelijan parhaaksi yhdessä opiskelijan kanssa.

Moni asia on muuttunutkin hankesuunnitelman tekemisen jälkeen. Ammatillisen koulutuksen reformi viedään nyt läpi, eHOKS tehdään opiskelijoiden kanssa, oppimisanalytiikka on saavuttanut tunnettuvuuspisteen (ei enää vain foliohattujen hommia), visuaalisuutta toteutetaan enemmän ja enemmän. Universal Design for Learning on rantautunut myös Suomeen ja saavutettavuusdirektiivi on voimassa.

Tarjolla on myös uudenlaisia sovelluksia oman polun tueksi. Esimerkiksi Noodi, HeadAI:n Microcompetences ja Työmarkkinatori tuovat kukin omalla tavallaan osaamista, työelämää sekä koulutusta yhteen. Käytettävyys ei vielä ole ihan huipussaan, mutta ratkaisuja selkeästi on tulossa. Myös Opintopolku.fi kehittyy osana osaamisen osoittamista – opintosuoritukset löytyvät nyt kootusti yhdestä paikasta osana Oma Opintopolku -palvelua.

Digitaalisten palveluiden toisiinsa linkittäminen etenee myös hankkeiden voimin. Esimerkiksi Compleap-hankkeessa tavoitteena on valtion tarjoamien palveluiden yhteennivominen uusiksi, EU:n laajuisiksi digipalveluiksi. Vielä kun yksityisten toimijoiden kehittämät palvelut saataisiin kytkettyä valtiollisiin ja tieto oikeasti liikkumaan käyttäjän haluamalla tavalla, olisimme vihdoin lähellä sovellusta, joka toisi esiin oman potentiaalin uusillakin työmarkkinoilla.

Poluttamon keväästä nostoina voidaan ottaa esiin pelillistämiseen liittyneet kehitystyöt. Lapin AMKn kirjastoväen kehittämä Kylmä keikka – tiedä tai tuhoudu – tuo opiskelijoille uuden tavan opiskella tiedonhankintaa ja -hallintaa. Tiedonhankintataitojen lisäksi pelissä harjoitellaan ryhmässä toimimisen taitoja sekä omaa toimintaa erilaisissa rooleissa. Peli on suunnattu toiselle asteelle, mutta haastetta löytyy kyllä myös korkea-asteen opiskelijoille.

Toinen nosto on Hämeenlinnan Lyseon lukion yrittäjyyden osaamismerkkityö. Työssä on mukana muun muassa TAT, HAMK, paikallisia yrittäjiä sekä YES-keskus. Tavoitteena on luoda polku, jossa yrittäjyysvalmiuksia tuetaan asteittain oppijan kehitysvaiheet ja opetussuunnitelmat huomioon ottaen. OPSien lisäksi sisällöt tulevat tukemaan EU:n 2016 julkaisemaa EntreCompia. Kokonaisuuden suorittamisesta muodostuu Yrittäjyys-sertifikaatti. Parhaillaan mallinnetaan opintojen taitolistausta eri kouluasteille peruskoulusta korkeakouluun. Merkkiä päästään pilotoimaan syksyllä.

Kolmantena nostona mielenkiintoinen pilottikokonaisuus oli Otavan Opiston opojen vetämä Polku tulevaisuuteen -ryhmä. Oman polun löytäminen ja unelmien tavoitteellistaminen ei ole helppo rasti. Turun yliopiston eri hankkeissa tuottama tulevaisuusohjauksen työkalupakki tarjoaa hyviä välineitä myös nettilukion tarpeisiin. Tilanne, jossa opiskelijat ovat fyysisesti kaukana toisistaan, eivätkä ole koskaan tavanneet, vaatii ohjaajilta erityistä herkkyyttä ja taitoa luoda luotttamuksen ilmapiiri. Ryhmän toiminnasta on kerrottu tarkemmin aikaisemmassa bloggauksessa.

Syksyllä tiivistämme hankkeen opit ja ajatukset, jotta niistä olisi iloa ja apua myös muille. Pyrimme löytämään vielä keinoja, joilla hankemaailman tuotokset olisivat itsekin multimodaalisia ja saavutettavia.

Nyt on Poluttamonkin osalta kesäisen hengähdystauon paikka. Tavataan jälleen syksyllä – luvassa mm. monimediallisia julkaisuja sekä webinaareja ja tapahtumia. Aurinkoa kesäpoluille!

Teksti: Kaisa Honkonen, Niina Kesämaa
Kuva: Pixabay

Advertisement

Omniassa maisemoidaan yhteisiä tutkinnon osia

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti: Kaisa Honkonen

Peruskoulu takana – elämä edessä, työt loppuivat – uusi ammattiura edessä, uusi kotimaa – uusi elämä. Tarinoita ja tarpeita on lukemattomia. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi perustuu osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle ja oman opintopolun hahmottumiselle.

Kävin maaliskuun alussa Omniassa tapaamassa Yhteisten tutkinnon osien koulutuspäälliköitä Matti Matikaista ja Riitta Vihusta sekä AvoinOmnian koulutuspäällikköä Taru Kekkosta. Reformin toteuttaminen on vaatinut paljon olemassa olevien mallien, toimintatapojen ja prosessien kehitystyötä.

Henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS) tehdään jokaisen opiskelijan kanssa opintojen alussa. Reformin myötä toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin on mahdollista hakea jatkuvasti ja näin ollen myös opinnot voidaan aloittaa ympärivuotisesti.

Keskustelimme Matin ja Riitan kanssa, miten käytännössä tämä voidaan toteuttaa. Millainen tiimi auttaa opiskelijaa startissa ja auttaa häntä suunnittelemaan oman oppimispolkunsa? Omniassa haasteeseen on tartuttu laajentamalla oppimisympäristö-käsite oppimaisemaksi. Opiskelijalla on edessään oppimaisema, joka muodostuu oppimisen palveluista, joista opiskelija voi valita itselleen sopivimmat tavat opiskella. Oppimaisema tarjoaa joustavaa ja yksilöllistä opetusta oppilaitoksessa ja verkko-opetusta. Yhteisten tutkinnon osien osaamista on mahdollista hankkia myös ammattiopintoihin integroidusti ja työpaikalla. AvoinOmnian koulutusalasta riippumaton tarjonta lähellä ja verkossa täydentää tätä kokonaisuutta.

Osaamo Leppävaara

Kuva: Riitta Vihunen

Osaamo on tämän vuoden alusta toimintansa aloittanut opintojen kiihdytyskaista, jota YTO-opettajat vetävät. Viikkoaikataulussa jokaiselle YTO-aineelle on varattu oma aikansa, jolloin aineenopettaja on paikalla auttamassa opinnoissa. Omnian Leppävaaran yksikössä Antti Korhonen kertoo, että Osaamoon tulevista opiskelijoista osa haluaa nopeuttaa opintojaan ja osa suorittaa rästiin jääneitä kursseja. Uusi toiminta on löytänyt opiskelijat heti. Ensimmäisen 1,5 kuukauden aikana Osaamossa on käynyt lähes 200 opiskelijaa ja osaamispisteitäkin on opiskelijoille kertynyt runsaasti.

Vuonna 2016 Poluttamo-hankkeen alussa teimme kyselyn opiskelijoiden omista toiveista. Useassa vastauksessa kävi ilmi, että opiskelijat toivoivat nopeampaa etenemistä. Reformin jälkeen opinnot suoritetaan omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Osaamispisteet saadaan näyttöjen myötä. Toinen on valmiimpi näyttöön aikaisemmin kuin toinen. Yksilöllinen polku muodostuu oman etenemisen mukaan.

HOKS-prosessi vaatii jokaiselta opettajalta vahvaa ohjaustaitoa ja kykyä tunnistaa
osaamista rivienkin välistä. Sekä Riitta että Matti toteavatkin, että koulutusta, uusia arviointimenetelmiä ja selkeitä prosesseja tarvitaan. Teknologia tukee opintojen konkretisoitumista esim. erilaiset visuaaliset HOKSit, Moodle ja Workseed, mutta ilman oikea-aikaista ohjausta ja aktiivista läsnäoloa voi opintojen eteneminen tyssätä ja pahimmassa tapauksessa jäädä kesken.

Yhteisten tutkinnonosien yksilöllinen henkilökohtaistaminen

Kuva: Riitta Vihunen

Yksilöllinen polku ei tarkoita yksinäistä kulkemista vaan sitä, että jokaiselle löytyy oma tahti kartuttaa osaamistaan ja rakentaa omaa työuraansa parhaalla mahdollisella tavalla osaavien opettajien tuella ja yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa.

Vuosi 2017 alkaa olla pulkassa

Vau, mikä hankevuosi! Monet sellaiset asiat, jotka kolme vuotta sitten hankehakemusta kirjoitettaessa olivat vielä unelmia ja haaveita, alkavat hiljalleen muotoutua oikeiksi käytänteiksi.

Oman polun löytyminen, sen kiemuroiden seuraaminen ja uusien alkujen mahdollisuus on tänä päivänä jotain muuta kuin se aikoinaan hankkeen suunnitteluvaiheessa oli. Vuodenvaihteessa voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen reformi tarjoaa mahdollisuuden jatkuvalle haulle, osaamisperusteiselle opintojen etenemiselle, henkilökohtaisesta tarpeesta lähtien.

Poluttamo-hankkeella on luotu pohjaa, jolla reformi voidaan myös ihan käytännössä toteuttaa. Visuaaliset HOPSit, oppimisanalytiikka ja näitä hyödyntävä ohjaus, erilaiset mentoroinnin menetelmät ja kaiken sitova sähköinen ePortfolio. Siinä on meidän kokonaishaave “Jepen” tuetulle opiskelumatkalle.

Hanketyössä ei aina kaikki asiat luista, joskus pilotit myöhästyvät, koodi ei valmistu, tai yksinkertaisesti tuntuu, ettei aika riitä siihen kaikkeen mitä pitäisi tehdä. Meillä täällä koordinaatioissa on kuitenkin ollut aina vahva usko, että asiat saadaan ratkaistua. Ja näin on aina onnistuttukin tekemään. Uskomattomat hanketoimijamme ovat keksineet uusia polkuja eteenpäin, joista osa on osoittautunut paremmiksi reiteiksi kuin ne alkuperäiset, joita yhdessä reittikarttaan piirrettiin.

Ilman todellista yhteistyötä ei näitä asioita saataisi vietyä eteenpäin. Oppimisanalytiikkaan on muodostunut osaajaverkosto, joka tutkii, arvioi, selvittää ja jakaa tietämystään kaikkien käyttöön. Erityisesti Turun yliopiston Oppimisanalytiikkakeskuksen ViLLE-tiimille lämpimät kiitokset tästä vuodesta. Olette olleet meille supertärkeitä kumppaneita.

On aika kiittää kaikkia Poluttamon yhteistyötahoja; verkostoja, serkkuhankkeita, Suomen eOppimiskeskuksen jäseniä ja muita kumppaneita. Hyvää joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta 2018.

Teksti: Kaisa Honkonen

Pintakillan yksilölliset polut

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2017 -lehdessä

Teksti: Anu Konkarikoski, Riikka Riihimäki, Jari Välkkynen

SeOppi 1/2017 - sivu 20Ammatillisen koulutuksen reformi siirtää koulutuksen painopistettä entistä enemmän työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Toki oppilaitosten seinien sisällä saa työvaltaisissa oppimisympäristöissä omien ominaisuuksiensa ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti kasvattaa osaamistaan ennen kuin siivet kantavat työelämän pyörteissä.

Yksilöllisten polkujen vuoksi etenemistahti ja oppimisen paikat ovat moninaiset. Yhä yleistyvissä opiskelijaprojekteissa kertyy monenlaista oppimista opiskelijan roolista riippuen. Joka tapauksessa opettajan määräämän samaan tahtiin naulaamisen aika on auttamatta ohi. Opettajan ja opiskelijankin kannalta tämä näyttäytyy oppimisen seurannan haasteena. Jos joku vielä hoitaa seurantaa opettajan päiväkirjan takalehtien taulukoilla, on aika siirtyä digiin. Toiveena on viimein päästä aikaan, jolloin digitaalisuus toimii työn helpottajana. Tässä tarvitaan vanhojen huonojen digikokemusten luomien uskomusten purkamista sekä vahvaa palvelumuotoilun näkökulmaa ohjelmistojen ja älylaitesovellusten suunnitteluun. Markkinoilla on monia pieniä sovelluksia asian hallintaan, mutta kustannustehokkainta ja turvallisinta on hoitaa asia osana oppimisympäristöä ja opiskelijahallintojärjestelmää.

Ammattiopisto Tavastian teollisen pintakäsittelyn alalla aikuisten ja nuorten opinnot sekä kaikki eri koulutuksen rahoitusmuodot on viety samaan työvaltaiseen oppimisympäristöön, jossa opettajatiimit opettavat ja ohjaavat opiskelijoita tukenaan ammatilliset ohjaajat. Vuosi on jaettu teeman ja aiheen mukaisiin päiviin, joihin kutsutaan kaikki aiheeseen liittyvien ammattitaitovaatimusten mukaista lisäoppia tarvitsevat opiskelijat. Aiheen tarkastelukulma ja syvyys määräytyvät suoritteilla olevan tutkinnon mukaan.

ESR-rahoitteisessa Poluttamo-hankkeessa on valittu pilottiympäristöksemme Turun yliopiston ViLLE-oppimisjärjestelmä. Sen etuja ovat maksuttomuus, monipuolisuus niin oppimisanalytiikassa kuin automaattisesti arvoitujen tehtävien suhteen sekä mahdollisuus käyttää järjestelmää yli organisaatiorajojen. Lisäksi ViLLE:ssä on monipuolisia sisältöjä jo valmiina: Jos toisen opettajan tekemä tehtävätyyppi ei suoraan sovellu omaan käyttöön, pieni muokkaus voi riittää.

Pintakillassa ollaan rakentamassa ViLLEä tueksi autenttiseen oppimiseen. Ammattitaitovaatimuksittain on tehty osin automaattisesti tarkastettavia tehtäviä, osin opettajan arvioimia tehtäviä. Oppimisympäristön avoimuudesta ei ole tarvinnut luopua: automaattisesti tarkistuvat tehtävät ovat tukimateriaalia ammattisanastoon ja työn perustana olevan tiedon oppimiseen. Itse työprosessien vaiheet ja teoriatiedon soveltamisen käytännön työssä opiskelija raportoi edelleen omaan sähköiseen portfolioonsa, joka syksyllä 2016 aloittaneilla opiskelijoilla on Instagramissa. Opetustiimi seuraa työtaitojen harjaantumista ja ammattisanaston täsmentyvää käyttöä ja kuittaa tykkäystoiminnolla tehtävät tehdyksi. Korjaavaa palautetta pyritään antamaan vain kasvotusten, mutta pitkän työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana käytetään myös ViLLEn henkilökohtaista palautekanavaa ja videopuheluita.

Jotta oman oppimisen eteneminen olisi helppoa ja mielekästä, tekeillä on osaamismerkkejä ja käytössä ViLLEn harjaantumismittari. Tutkinnon perusteiden mukaisista osaamismerkeistä olisi hyvä olla valtakunnallisia toteutuksia, mutta Poluttamo-hankkeessa teemme kokeiluita asian suhteen. Opintojen suunnitelmalliseen pelillistämiseen edetään, kun ViLLE-pilotin kokemuksia saadaan tämän vuoden aikana koostettua.