Aamuvieraana Yksilöllisyyttä opintopolulle -hanke

Poluttamo kuuluu Zoomi-hankeperheeseen. Meillä onkin useita serkushankkeita, joissa tutkitaan ja kehitetään samoja asioita, mutta eri näkövinkkelistä. Zoomin järjestämiin tapaamisiin ei aina kaikki hanketoimijat pääse ja toisaalta tapaamissa ei aina välttämättä ehditä juttelemaan kaikesta hankkeissa meneillään olevasta. Päätimme siis kutsua muita zoomilaisia meille kylään esittelemään omia hankkeitaan.

Meillä Poluttamossa on aina viikon virtuaaliaamukahvi tarjolla maanantaisin Adobe Connect -yhteyden välityksellä. 31.10. mukaan tuli Yksilöllisyyttä opintopoluille -hankkeen Susanna Kankaanranta.

Yksilöllisyyttä opintopoluille -hankkeen tavoitteena on muun muassa:

  • Ymmärryksen luominen opiskelijoille valinnan mahdollisuuksista esimerkkipolkujen avulla.
  • Henkilöstön koulutus opintopoluille ohjaamiseen
  • Peruskouluyhteistyön kehittäminen
  • Opiskelijan henkilökohtainen ohjaus omalle polulle
  • Malli osaamisen tunnistamiselle

Olemme Poluttamossa miettineet opintojen visualisointia visuaalisen HOPSin eli visuHOPSin kautta. VisuHOPSin tarkoituksena on luoda opiskelijalle selkeä käsitys, missä hän on opintojen suhteen menossa.

Susanna esitti heidän hankkeessaan rakennettavia esimerkkipolkuja, jotka auttavat oppijaa hahmottamaan jo ennen opintojen alkua, mitä edessä on. Tavoitteena on siis varmistaa, että oppija on löytänyt oman alansa jo ennen kuin opinnot virallisesti oppilaitoksessa alkavat.

Nuorten koulutukseen Saimaan ammattiopisto – SAMPOssa on luotu ThingLinkin päälle esittelyt, joista pääsee katsomaan miten eri aloilla opitaan.

Verkossa olevien aineistojen lisäksi SAMPOssa on kokeiltu peruskoulun ysiluokkalaisten kanssa tutustumispäivää. Eli yhden päivän ajan tehdään samoja asioita kuin tulevassa oppilaitoksessa tehtäisiin. Muurarit kokeilevat muurausta, kokit kokkien tehtäviä.

Tämän tyyppinen tutustumispäivä oli koettu hyväksi. Vielä emme tilastoja kuulleet miten nämä toimenpiteet ovat kenties vaikuttaneet keskeyttämisiin, mutta hanke on vielä käynnissä 2018 asti, joten Poluttamon porukka ainakin odottaa mielenkiinnolla näitä tuloksia.

Jäimme Susannan esityksen jälkeen toviksi pohtimaan miten heidän visuaalinen hahmotuksensa ja meidän visuHOPS täydentäisivät toisiaan. VisuHOPS pohjautuu ePerusteisiin samoin kuin tietenkin visuaalinen opintosuunnitelma. VisuHOPS on siis oikeastaan seuraava askelma opiskelijalle: näitä tulit opiskelemaan ja näin opintosi etenevät. Selkeä synergia hankkeiden välillä siis on.

Seuraava aamuvieras meille tulee Siirtymät sujuviksi eli SISU-hankkeesta. Silloin tutustumme heidän näkemykseensä, kuinka toisen asteen siirtymiä voidaan tukea ja ohjata.

Teksti: Kaisa Honkonen

Mainokset

Ideoita ohjausryhmätyöhön ja hanketulosten juurruttamiseen

Tiistaina 27.9. suuntasimme Titin, Merjan ja Tavastian porukoiden kanssa Helsinkiin Paasitorniin Zoomin järjestämään työpajaan. Aamupäivän alustusten jälkeen pääsimme itse työhön eli pohtimaan sellaisia haasteita, jotka mielestämme tarvitsevat laajempaa pohdintaa ja ratkaisua. Tiimitöiden alustuksen veti Palmulta Iikka Lovio.

Iikka haastoi meitä miettimään, missä tunnistetun haasteen todelliset ongelmat ovat. Esimerkkinä hän kertoi tarinan, jossa oppilaitos halusi selvittää onko tilaratkaisuilla vaikutusta esim. keskeytyksiin. Kun asiaa selvitettiin, tilat eivät olleet se oikea ongelma vaan koulutusten kuvaukset oppilaitoksen sivuilla. Hakuvaiheessa kuvauksesta ei ollut käynyt ilmi selkeästi mitä oikeasti koulussa opitaan ja tehdään. Kalliiden tilamuutosten sijaan saatettiin siis keskittyä kirkastamaan nettisivujen koulutusten kuvauksia. Iikan esitysaineisto kokonaisuudessaan verkossa >>>

Tavastian Anun, Riikan ja Jarin kanssa istuimme Minna Taivassalon vetämässä ryhmässä määrittämässä omia hankehaasteitamme. Titin kanssa otimme pohdinnan alle ohjausryhmän ja hanketoimijoiden välisen yhteistyön. Ohjausryhmien jäseninä on usein hankkeen aiheen ammattilaisia. Tutkijoita, pomoja, alan konkareita. Tietämystä valtavat määrät. Hankehakemuksessa ohjausryhmän toiminta on kuvattu aika kapeana ja joskus jopa lähinnä etenemisen seuraajina ja raporttien hyväksyjinä.

Miten me hankkeen koordinaattoreina pystyisimme rakentamaan sellaisen toimintakulttuurin hankkeeseen, että ohjausryhmän asiantuntijuus saadaan todella käyttöön ja molemminpuolinen tietämyksen kasvu valjastettua hankkeen käyttöön?

Meillä Poluttamossa ohjausryhmän puheenjohtajana on Liisa Ilomäki ja Liisa heti ensimmäisessä ohjausryhmässä toi vahvan kannanoton tähän. Ohjausryhmä ei pelkästään lue raportteja, vaan haastaa toimijoita kysymyksin toimintaraporttien pohjalta ja ottaa jokaisen ohjausryhmän kokouksen yhteyteen jonkin teeman aiheeseen liittyen, jota kokouksessa käsitellään.

Tästä vastapallona meidän täytyy tehdä selkeitä linjauksia, kuinka me jalostamme ohjausryhmän ideat ja ajatukset hankkeen toiminnan kehittämiseen.

Minä (Merja) puolestani olin ryhmässä, jossa pohdittiin hanketulosten juurtumista edistäviä tekijöitä. Ryhmää veti OPH:sta Kaisa Harjunpää ja SAKU ry:stä Ville Virtanen, muut ryhmäläiset olivat Jonna Malmivuori Winnovasta (SISU-projekti), Helena Hytönen Kajaanin ammattikorkeakoulusta (NISU-projekti), Johanna Koponen Pieksämäen kaupungilta (Oppipaja, HUOLTAMO-hanke). Meille jaettiin työskentelyn pohjaksi Työterveyslaitoksen aineisto “Hanketulosten juurtumisen arviointitutkimus”, josta tarkastelimme erityisesti sivuja Uusien käytäntöjen juurtumista edistävät tekijät (s.9) ja 8 suositusta oppilaitosten johdolle. Monipolvisissa ja antoisissa keskusteluissa ryhmää puhuttivat erityisesti

  1. millä tavoin varmistetaan johdon seuranta ja tuki koko hankkeen ajan, ja
  2. hankkeesta tiedottaminen ja tulosten jalkauttaminen omassa organisaatiossa.

Se, millä tavoin nämä näkökulmat toteutuvat riippuvat paljolti mm. hankkeiden laajuudesta ja hanketoimijoiden kotiorganisaatioiden koosta. Pienissä hankkeissa ja pienissä organisaatioissa edellisten toteuttaminen ja varmistaminen on helppoa, mutta koon kasvaessa myös haasteet kasvavat. Ryhmä oli yhtä mieltä siitä, että on tärkeää tunnistaa hankkeiden kiinnittyminen organisaatioiden strategisiin kehittämistavoitteisiin. Näiden teemojen osalta jatkamme ryhmän kanssa seuraavassa Sujuvat siirtymät -tapaamisessa 15.11.2016.

Päivän parasta antia olivat tietenkin monen monet kiinnostavat keskustelut jo tutuiksi tulleiden muiden hankkeiden toimijoiden kanssa. Erityisesti mieleeni jäi Kajaanin ammattikorkeakoulun Helena Hytösen kanssa käydyt keskustelut erilaisten opiskelijoiden taitojen ja osaamisten tunnistamisen keinoista. Kiinnostava oli myös yhteisöllisesti rakennettu Keudan uusi strategia, josta näimme oheisen hauskan videon. Hyvää syksyn jatkoa kaikille.

Teksti: Kaisa Honkonen & Merja Saarela

MyData hyötykäyttöön kouluissa

Puhuttaessa MyDatasta tai suomennettuna omasta datasta tarkoitetaan ihmiskeskeistä lähestymistapaa henkilötiedon hallintaan ja käsittelyyn. Käytännössä se henkilötieto, jota pystyt itse hallitsemaan on MyDataa.

Oppijasta kertyy yhden koulupäivän aikana runsaasti dataa erilaisiin järjestelmiin. Nykyisellään tuon datan, kuten myös tietotekniikan ja digitaalisten oppimissisältöjen hyödyntäminen kouluissa on tehotonta.

Oppilaitoksissa keskustelu henkilötiedon hallinnasta ja hyödyntämisestä on vasta alkamassa ja asian merkityksellisyyteen ollaan heräämässä. Osana Poluttamo-hanketta on tavoitteena selvittää, miten MyData-lähestymistapaa voitaisiin hyödyntää oppimisessa yleensä ja erityisesti sujuvan siirtymisen mahdollistamisessa seuraavaan koulutukseen. Näin luodaan Poluttamon sloganista tuttu oma digipolku oppimiseen.

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus – COSS ry ja Otavan Opisto tekevät yhteistyössä Poluttamo-konsortion oppilaitosten kanssa selvitystä MyDatan käytöstä oppilaitoksissa ja sen juridisista näkökulmista.
Käytännön työ on jo hyvässä vauhdissa ja tästä on hyvä jatkaa ensi vuoteen.