Terveiset Tervareitti-seminaarista!

Tervareitti-hankkeen seminaari järjestettiin tammikuun lopulla Oulussa Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Tervaväylän koulussa. Hankkeen esittelyn lisäksi tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja oppimisen voimavaroista, nivelvaiheen ohjauksesta, toimintakykyarviosta sekä toiveiden ja unelmien merkityksestä ihmisen elämässä. Asioita katsottiin erityisnuorten näkövinkkelistä, mutta mielestäni päivä antoi paljon ajateltavaa ihan meille kaikille.

Seminaaria muistellessani tulevat mieleeni sanat voimavarakeskeisyys, toiveikkuus, sisukkuus ja oikeus unelmoida. Useissa puheenvuoroissa tuli esille ajatus asioiden hyvien puolien kääntämisestä esiin virheiden tuijottelun sijasta. Hätkähdyttävää oli kuulla, ettei moni varhaiseen aikuisikään ehtinyt nuori vielä hahmota omia vahvuuksiaan. Johtuuko tämä meidän opettajien tavasta merkitä ja erotella oppijan aikaansaannoksesta huomiovärillä ne virheet ja varoitella toistamasta niitä? Jospa seuraavalla arviointikierroksella keskittyisimme kertomaan, mikä meni oikein ja hienosti?

Nivelvaihetta lähestyvän nuoren olisi hyvä saada kuulla positiivista palautetta osaamisestaan, jotta hänen itsetuntonsa vahvistuisi ja hän kokisi olevansa yhteiskunnan osallinen jäsen, samalla viivalla muiden kanssa. Kristiina Lappalaisen mukaan koulumenestys korreloi vahvuuksien tunnistamisen kanssa: hyvin menestyvät tunnistavat vahvuuksiaan paremmin. Päätöksentekotilanteessa omien vahvuuksien tunteminen antaa varmuutta valintoihin ja auttaa motivoitumaan esimerkiksi valintakokeisiin. Tärkeätä on huomata, ettei opiskelijan vahvuus välttämättä ole koulussa opetettava asia. Oma ura voi nousta vaikka harrastuksen pohjalta.

Opiskelun nivelvaiheista puhuttaessa tuli esille, että ammatinvalinta kaikkine vaihtoehtoineen koetaan vieläkin hankalaksi ja sitä oikeaa alaa on vaikea löytää. Susanna Lähteenmäki suositteli unelmoimista ja omien toiveiden kuuntelemista oikeasti. Väitöskirjassaan Lähteenmäki tutki erityisnuorten unelmia tulevaisuudestaan. Aika usein lapsuuden unelmat esimerkiksi toiveammatista toteutuivat ainakin jollain tavalla aikuisiässä. Unelmilla on siis merkitystä!

Seminaarissa Tervareitti-hankkeen projektipäällikkö Anna-Kaisa Puusaari ja projektityöntekijä Veli-Matti Nitovuori esittelivät hankkeessa kehitettyä toimintakykyarvio-työkalua. Se on osa hankkeessa suunniteltua ohjausmallia. Työkalu pohjautuu kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitukseen (ICF- International Classification of Functioning, Disability and Health).

tervareitti

[Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi]

Arviointityökalua voi käyttää oppijan toimintakyvyn kartoittamiseen peruskoulussa ja toisella asteella. Arvioon voi osallistua useita oppijan arkeen osallistuvia aikuisia yhdessä oppijan kanssa. Toimintakykyarvio kuvaa oppimiseen, koulunkäyntiin, vuorovaikutukseen, hyvinvointiin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyviä toimintakyvyn asioita tämänhetkisen tilanteen perusteella.

Toimintakykyarviotyökalu kokoaa automaattisesti vastauksista erilaisia näkymiä toimintakyvystä. Oppilaan sekä hänen lähiympäristönsä arvioista saadaan näin laaja-alainen ja monipuolinen näkemys oppilaan toimintakyvystä, sen vahvuuksista ja haasteista. Arviointityökalu on otettu käyttöön tammikuussa 2017 ja on vapaasti käytettävissä.

Seminaarin päätti Signmarkin koskettava esitys “mahdottomasta mahdolliseksi”. Hän kertoi oman tarinansa ja vaikeuksistaan kuurona tulla kuulluksi.

Teksti: Saara Kotkaranta

Advertisement

Oppimisanalytiikka Suomen kartalle

Opetus- ja kulttuuriministeriö kiihdytti alkusyksystä suomalaista oppimisanalytiikan kehittämistä kutsumalla koolle työpajan. Tavoitteena oli löytää konkreettisia, kansallisen tason hankeideoita ja mahdollisia yhteenliittymiä toteuttamaan niitä. Käytännön järjestelyistä ja päivän kulusta vastasi Suomen eOppimiskeskus.

Aamupäivän aikana tutustuttiin ViLLE-tiimin saamiin tuloksiin oppimisanalytiikan käytöstä matematiikassa ja esiteltiin uusi oppimisanalytiikan keskus. Lisäksi tarkasteltiin analytiikkaa EduCloud Alliancen (ECA) ja kustantajan näkökulmista sekä uuden EU-henkilösuojalain asettamiin rajoituksiin ministeriön tämän hetkisen tilanteen mukaan.

Aamupäivään osallistui paikan päällä ja verkossa yli 60 ihmistä. Oppimisanalytiikan tuomat mahdollisuudet toisaalta ohjauksen välineenä ja toisaalta oppijan omana työvälineenä nähdään selkeänä mahdollisuutena, joka pitäisi saada kaikkialla käyttöön mahdollisimman pian.

Puheenvuorot ja aineistot tulevat jakoon MPASS-hankkeen sivulle. MPASS on ECA-konsortion kehittämä kirjautumis- ja tunnistuspalvelu kouluille ja yrityksille.

Erityisesti valmisteltavalla EU:n tietosuoja-asetuksella voi olla suurikin merkitys oppilasdatan keräämiseen tai sen puuttumiseen. Eri arvioiden mukaan parhaimmillaan oppilaitoksissa voidaan jatkaa nykyiseen tapaan, huonoimmillaan jokaiselta opiskelijalta jouduttaisiin pyytämään lupa kerätä dataa joka kerta erikseen jokaisen kurssin tai vastaavan opinnon alussa. Oppilas voisi myös ilmoituksella keskeyttää datan keräämisen halutessaan.

Tavallaan uusi henkilösuojalaki on erittäin ymmärrettävä ja kannatettava yksilön näkökulmasta. Nykyään käyttäjädatan kerääminen ja sen jatkohyödyntäminen rehottaa varsin villinä erityisesti sosiaalisen median palveluissa. Poluttamo seuraa aktiivisesti uuden lain etenemistä.

Iltapäivä jatkui lounaan jälkeen ryhmätöinä. Pohjustuksena jokaiselle ryhmätyölle esitettiin reaalimaailman haaste, jota ryhmä lähti yhdessä myllertämään eteenpäin. Myös ratkaistujen ongelmien ohjeistukset tulevat jakoon MPASS-sivustolle nauhoituksina.

Päivän suunnitteluvaiheessa ajatuksena oli hackathon-tyyppinen päivä, mutta iltapäivä on aina liian lyhyt aika niin pitkälle vietyyn työskentelyyn. Keskustelua nousi runsaasti monista eri näkökulmista ja ryhmät löysivät useita erilaisia reittejä eteenpäin. Lopulta jokainen ryhmä löysi tavan, joka saattaisi ratkaista ainakin osan esitetystä haasteesta.

Yksi ryhmistä tarkasteli datan vaihtoa ja jakamista oppi- ja tutkimuslaitosten kesken. Ryhmä tunnisti useita tämänhetkisiä ongelmia, kuten että oppi- ja tutkimuslaitokset mittaavat opetustoiminnassaan eri asioita ja eri tavoin.

Erityisesti oppilasdatan julkisessa jakamisessa internetissä on oltava varovainen. Oppilaitoksesta riippuen hyvinkin anonymisoidusta datasta voidaan mahdollisesti tunnistaa opiskelijat.

Ryhmä päätyi kehittämään ennakoivaa ratkaisua edellämainittuun uuteen henkilösuojalakiin oppilaitosten näkökulmasta. Oppilaalle voitaisiin tarjota datankeruun hyväksyminen tai kieltäminen aina kirjautuessaan verkko-oppimisympäristöön. Tällöin sopimus käyttäjän kanssa olisi luontevassa paikassa ja halutessaan keruu olisi helppo myös kieltää. Idean pilottihankkeen kehittelyä jatketaan.

Pajapäivän päätteeksi OKM sai neljä esitystä ketteriksi kokeiluiksi. Niiden pohjalta ministeriö voi tarkastella, mitkä ovat sellaisia osa-alueita, jotka ovat kansallisesti merkittäviä, jotka ovat liian isoja yrityksille ja oppilaitoksille yksin ratkaistavaksi tai niin merkittäviä kansallisesta näkökulmasta, ettei yrityksiä pidä jättää yksin niitä ratkomaan.

Yhteisesti tapaaminen koettiin hyväksi ja tulokset sellaiseksi, että tästä päästään liikkeelle kansallisten voimien yhdistämisestä oppimisanalytiikassa. Tutkijat alkoivat myös etsiä yhteistä verkostoitumismuotoa, jotta akuutit lupa-asiat saadaan heti hoidettua kuntoon ja että itse data-analyysimallit saataisiin yhteisen kehityksen alle.

Tästä on hyvä jatkaa.

Teksti: Kaisa Honkonen & Kari A. Hintikka

Sujuvien siirtymien yhteistä Zoomailua

ScreenClipPoluttamo-hanke oli mukana OPH:n Osuvaa osaamista -toimenpideohjelman Sujuvat siirtymät -osion koordinointihanke Zoomin järjestämässä seminaarissa 16.2.2016.

Päivän tavoitteena oli luoda näkymää yhteiseen toimintakenttään sekä verkostoitua hanketoimijoiden kesken. Päivä alkoi hyvillä asiantuntijapuheenvuoroilla, joissa saimme kuulla mm. ammatillisen koulutuksen uusista tuulista sekä luotsaamismenetelmistä. Sujuvat siirtymät -kokonaisuuden alla toimivista hankkeista esittelyssä olivat meidän oman Poluttamon lisäksi AAVA – avoin väylä ammattiin, Siirtymät sujuviksi (SISU) sekä Yksilöllisyyttä opintopoluille. Iltapäivällä pääsimme myös ideoimaan uusia toimintamalleja verkostohankkeelle sekä uusia hankehakujen aiheita teemoittaisissa ryhmätöissä.

Hanke-esittelyjä kuunnellessa totesimme, että työskentelemme kaikki enemmän ja vähemmän samojen teemojen ympärillä. Yhteisesti kiinnostaa oppijalähtöisyys, opintopolkujen erilaisuus sekä opintoja ohjaavat toimenpiteet. Poluttamon erottavat tekijät muihin verrattuna ovat analytiikan ja datan tuomat mahdollisuudet sekä näkemys ammatti-identiteetin vahvistamisesta vertaisvalmennuksen menetelmien avulla.

Olemme mukana mielenkiintoisessa verkostossa ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Tutustu Zoomi-päivän aineistoihin verkossa >>>

Teksti: Piia Liikka