Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2017 -lehdessä

Teksti: Anu Konkarikoski, Riikka Riihimäki, Jari Välkkynen

Ammatillisen koulutuksen reformi siirtää koulutuksen painopistettä entistä enemmän työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Toki oppilaitosten seinien sisällä saa työvaltaisissa oppimisympäristöissä omien ominaisuuksiensa ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti kasvattaa osaamistaan ennen kuin siivet kantavat työelämän pyörteissä.

Yksilöllisten polkujen vuoksi etenemistahti ja oppimisen paikat ovat moninaiset. Yhä yleistyvissä opiskelijaprojekteissa kertyy monenlaista oppimista opiskelijan roolista riippuen. Joka tapauksessa opettajan määräämän samaan tahtiin naulaamisen aika on auttamatta ohi. Opettajan ja opiskelijankin kannalta tämä näyttäytyy oppimisen seurannan haasteena. Jos joku vielä hoitaa seurantaa opettajan päiväkirjan takalehtien taulukoilla, on aika siirtyä digiin. Toiveena on viimein päästä aikaan, jolloin digitaalisuus toimii työn helpottajana. Tässä tarvitaan vanhojen huonojen digikokemusten luomien uskomusten purkamista sekä vahvaa palvelumuotoilun näkökulmaa ohjelmistojen ja älylaitesovellusten suunnitteluun. Markkinoilla on monia pieniä sovelluksia asian hallintaan, mutta kustannustehokkainta ja turvallisinta on hoitaa asia osana oppimisympäristöä ja opiskelijahallintojärjestelmää.

Ammattiopisto Tavastian teollisen pintakäsittelyn alalla aikuisten ja nuorten opinnot sekä kaikki eri koulutuksen rahoitusmuodot on viety samaan työvaltaiseen oppimisympäristöön, jossa opettajatiimit opettavat ja ohjaavat opiskelijoita tukenaan ammatilliset ohjaajat. Vuosi on jaettu teeman ja aiheen mukaisiin päiviin, joihin kutsutaan kaikki aiheeseen liittyvien ammattitaitovaatimusten mukaista lisäoppia tarvitsevat opiskelijat. Aiheen tarkastelukulma ja syvyys määräytyvät suoritteilla olevan tutkinnon mukaan.

ESR-rahoitteisessa Poluttamo-hankkeessa on valittu pilottiympäristöksemme Turun yliopiston ViLLE-oppimisjärjestelmä. Sen etuja ovat maksuttomuus, monipuolisuus niin oppimisanalytiikassa kuin automaattisesti arvoitujen tehtävien suhteen sekä mahdollisuus käyttää järjestelmää yli organisaatiorajojen. Lisäksi ViLLE:ssä on monipuolisia sisältöjä jo valmiina: Jos toisen opettajan tekemä tehtävätyyppi ei suoraan sovellu omaan käyttöön, pieni muokkaus voi riittää.

Pintakillassa ollaan rakentamassa ViLLEä tueksi autenttiseen oppimiseen. Ammattitaitovaatimuksittain on tehty osin automaattisesti tarkastettavia tehtäviä, osin opettajan arvioimia tehtäviä. Oppimisympäristön avoimuudesta ei ole tarvinnut luopua: automaattisesti tarkistuvat tehtävät ovat tukimateriaalia ammattisanastoon ja työn perustana olevan tiedon oppimiseen. Itse työprosessien vaiheet ja teoriatiedon soveltamisen käytännön työssä opiskelija raportoi edelleen omaan sähköiseen portfolioonsa, joka syksyllä 2016 aloittaneilla opiskelijoilla on Instagramissa. Opetustiimi seuraa työtaitojen harjaantumista ja ammattisanaston täsmentyvää käyttöä ja kuittaa tykkäystoiminnolla tehtävät tehdyksi. Korjaavaa palautetta pyritään antamaan vain kasvotusten, mutta pitkän työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana käytetään myös ViLLEn henkilökohtaista palautekanavaa ja videopuheluita.

Jotta oman oppimisen eteneminen olisi helppoa ja mielekästä, tekeillä on osaamismerkkejä ja käytössä ViLLEn harjaantumismittari. Tutkinnon perusteiden mukaisista osaamismerkeistä olisi hyvä olla valtakunnallisia toteutuksia, mutta Poluttamo-hankkeessa teemme kokeiluita asian suhteen. Opintojen suunnitelmalliseen pelillistämiseen edetään, kun ViLLE-pilotin kokemuksia saadaan tämän vuoden aikana koostettua.