Tag Archives: OEB16

OEB16: Oppimisanalytiikka hälyttää toimimaan

Posted on by
2

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2016 -lehdessä

Teksti: Lasse Seppänen, Hämeen ammattikorkeakoulu

Oppimisanalytiikasta on tulossa suosittu toiminto opiskelijahallinnon saralla. Sen avulla voidaan esimerkiksi seurata opiskelijoiden opintojen etenemistä, opintosuoritusten karttumista tai etsiä keskeyttämisvaarassa olevia opiskelijoita.

Tämä tutkimus suoritetaan Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) Lasse Seppäsen ja Ville Hämäläisen toimesta ja osana Poluttamo-hanketta. Myöhemmin mukaan tulee opo Maija Kerkola. Kohderyhmänä ovat tietojenkäsittelyn ensimmäisen vuoden opiskelijat. Vuosittain opiskelijoita otetaan useita kymmeniä niin päivä- kuin verkko-opintoihin. Keskeyttämiset tapahtuvat useimmiten ensimmäisen vuoden aikana tai lopussa opinnäytetyö jää roikkumaan. Olisi tärkeä havaita ensimmäisen vuoden opiskelijoista aikaisin ne, jotka ovat keskeyttämisvaarassa.

Tietojenkäsittelyssä Moodle-oppimisalusta on paljon käytössä. Tämä antaa taustan niille algoritmeille, jotka tutkimuksessa on kehitetty. Moodlea käytetään hyvin paljon kahden ensimmäisen vuoden aikana jokaisella opinnolla, ja opiskelijoiden on käytännössä käytettävä sitä päivittäin.

HAMKin lukuvuosi jakaantuu neljään kahdeksan viikon periodiin. Yksittäinen päivä on jaettu kahteen osaan: 8.45-12.00 ja 12.45-16.00. Välissä on lounastauko. On luonnollista ajatella, että opiskelijat kirjautuisivat Moodleen ainakin kahdesti päivässä, jolloin viikossa tulisi ainakin 10 sisäänkirjautumista. Opiskelijat tekevät kuitenkin paljon ryhmätöitä, joten joidenkin opiskelijoiden on mahdollista myös seurata ryhmäläisiään Moodlen suhteen. On tavallista, että yksi ryhmäläinen tekee palautukset kaikkien puolesta. Tämä voi laskea ryhmäläisten sisäänkirjautumisfrekvenssiä, vaikka he muuten ottaisivat aktiivisesti osaa opetukseen.

Tässä tutkimuksessa valittiin kynnysarvoksi viikoittaisten sisäänkirjautumisten seuraamisessa neljä kappaletta. Looginen päätelmä on, että jos opiskelija kirjautuu vain 0-3 kertaa sisään Moodleen, kaikki ei voi olla kunnossa. Tällöin hän kirjautuisi sisään vain alle 30 % ajasta.

Jos opiskelijan aktiivisuus laskee kesken opintojen, opintosuorituksia seuraamalla tämä havaittaisiin vasta paljon myöhemmin. Pahimmassa tapauksessa havainto tehtäisiin vasta seuraavan vuoden syksyllä. Tässä tutkimuksessa pyritään seuraamaan viikoittaisia sisäänkirjautumisia heti opintojen alusta asti ensimmäisen opintovuoden ajan päiväopiskelijoilla.

Tutkimus aloitettiin tutkimalla vuonna 2014 sisään tulleiden opiskelijoiden ensimmäisen vuoden dataa. Pystyttiin rakentamaan algoritmi ja toimintatapa, jolla kyettiin luotettavasti havaitsemaan kaikki keskeyttämiseen päätyvät opiskelijat jo marraskuun lopussa. He saattoivat jatkaa opintojaan vielä vuoden vaihteen yli, mutta keskeyttivät kuitenkin. Algoritmi paljasti vain yhden ylimääräisen opiskelijan, jolla oli kerran viikossa alhainen sisäänkirjautumismäärä: hän oli ollut omalla lomalla Kreikassa viikon.

Syksyllä 2016 on rakennettu järjestelmä, joka seuraa sisäänkirjautumisia ja lähettää siitä opolle viikoittaisen koosteen alentuneen sisäänkirjautumismäärän opiskelijoista. Tätä kirjoitettaessa ollaan järjestelmää juuri ottamassa käyttöön, joten käyttökokemuksista tulee myöhemmin lisätietoa.

Advertisement

OEB16: Oman opintopolun visualisointia tiekartaksi

Posted on by
Vastaus

poluttamo-kariArtikkeli julkaistu SeOppi 2/2016 -lehdessä

Teksti: Kari A. Hintikka

Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti kompleksisemmaksi. Eri asiat kytkeytyvät toisiinsa aiempaa monitahoisemmin ja syy-seuraus-suhteiden hahmottaminen on työläämpää.

Yhtenä ratkaisuna kokonaisuuden hahmottamiseen on asioiden kytkentöjen visualisointi. Viime vuosina on yleistynyt infografiikka, jonka avulla visualisoidaan helposti ymmärrettäväksi monimutkaisia kokonaisuuksia, kuten yksittäinen ilmiö maailman eri valtioissa tai mobiililaitteiden ja -sovellusten ekosysteemi.

Erilaiset monitoroinnit ja visualisoinnit ovat olleet arkea ylläpitotehtävissä työskenteleville jo pitkään. Niiden avulla hahmotetaan tarkasteltava kokonaisuus ja esimerkiksi yksittäiset käyttäjät ja heidän käyttäytymisensä reaaliaikaisesti. Samalla voidaan tehdä ennakointeja ja arviointeja yllättävien tapahtumien varalle sekä tarkkailla esimerkiksi budjetin toteutumista.

Mobiilit liikuntasovellukset, kuten Endomondo ja Moves, ovat esimerkkejä datan visualisoinnista tavallisen ihmisen arjessa. Visualisointien avulla näkee helposti etenemisensä kohti tavoitteitaan sekä voi tarkastella muun muassa etenemisen vauhtia ja kestävyyttä.

Visualisointi auttaa moneen

ESR-rahoitteisen Poluttamo-hankkeen tavoitteena on rakentaa sujuvia siirtymiä opiskelun ja työelämän, työelämän ja opiskelun sekä näiden yhdistelmien välillä. Keskeisessä roolissa on opiskelijan henkilökohtainen opintopolku ja sitä tukevat ohjaustoimet.

Suomessa otettiin vuonna 2016 käyttöön lukiokoulutuksessa ja peruskouluissa uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma (OPS), jonka yksi ulottuvuus on monipuolisesti koottava opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Poluttamossa kehitetään VOPS:eja eli HOPS:in visualisointeja varsinaisten ohjaustoimien tueksi.

Poluttamon oppilaitokset ovat erityyppisiä kuten niiden opinnotkin. Niin ikään HOPS:ia voidaan visualisoida monista eri näkökulmista, kuten opintojen aloittaminen ja suunnittelu, opintojen eteneminen, vaihtoehtoiset opintopolut ja mitä ammatteja tai jatko-opintoja omat opinnot mahdollistavat. Otavan Opisto kehittää visuaalisen HOPSinsa pääasiassa nettilukiolaisten tarpeisiin. Nettilukio on ylioppilaskirjoituksia lukuunottamatta täysin verkossa toimiva aikuislukio.

Poluttamossa kehitetään useita VOPS-malleja, joista tässä esitetään yksi. Otavan Opisto esittelee VOPS:insa ensimmäisen kehitysversion OEB2016-konferenssissa. VOPS:in suunnittelusta vastaavat verkko-ohjaajat Saara Kotkaranta ja Anna Harmaa sekä konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija Kari A. Hintikka.

Otavan Opistossa pääosa opiskelijoista on etäopiskelijoita. Opiskelijan ja verkko-ohjaajan vuorovaikutus tapahtuu pääosin netitse. VOPS muodostaakin helposti hahmotettavan, yhteisen pohjan keskustelulle nykytilanteesta ja etenemisestä.

Opintojen alussa opiskelija täyttää taustatietolomakkeen, jossa hän määrittelee, aikooko esimerkiksi suorittaa lyhyen vai pitkän matematiikan, mitä kieliä hän aikoo suorittaa, onko tavoitteena vain lukio ja / tai ylioppilaskirjoitukset ja onko opiskelijalla aiempia, hyväksiluettavia opintoja.

Nämä valinnat muodostavat VOPS:ille perustan. Opintopolun visualisointi räätälöityy automaattisesti näyttämään vain kyseisen opiskelijan kannalta merkitykselliset asiat. Opiskelijan etenemisnäkymässä ei näy esimerkiksi ylimääräisiä kieliä tai kursseja. Valintoja voi toki muuttaa opintojen aikana.

Suoritettavia lukio-opintoja voidaan jaotella monin tavoin. Ne voivat olla valtakunnallisesti pakollisia tai valinnaisia ja täydentäviä. Opiskelija voi merkitä erilaisia tavoitteita, mitkä kurssit on suoritettava, mitkä olisivat kiinnostavia ja mitkä hyödyllisiä jatko-opintojen kannalta.

Erilaisilla väreillä opiskelija hahmottaa nopeasti erilaiset suoritukset ja jo suoritetut kurssit. Aistiesteisiä varten Otavan Opiston VOPS:iin suunnitellaan symboleita värien lisäksi.

Otavan Opiston VOPS:in varhainen luonnosversio suomeksi.

Otavan Opiston VOPS:in varhainen luonnosversio suomeksi.

Reaaliaikaista työuramallinnusta

Kun opinnot etenevät, opiskelija näkee etenemisensä erivärisinä ja -muotoisina yksikköinä. Ensimmäisessä kehitysversiossa keskitytään vain yksittäisten kurssien etenemiseen, mutta jos opiskelija haluaa, hänelle voidaan tarjota monipuolista dataa visualisoituna liikuntasovellusten tapaan. Opiskelijalle voitaisiin näyttää esimerkiksi hänen opiskelurytminsä, kuten mihin aikaan vuorokaudesta ja minä viikonpäivinä hän keskimäärin opiskelee ja kuinka kauan. Opiskelija voisi halutessaan laittaa itselleen tavoiteajan ja VOPS ilmoittaisi liikuntasovellusten tapaan etenemisestä.

Tällaisissa ratkaisuissa on huomioitava, että oman opiskelutahdin helppo hahmottaminen ei välttämättä kannusta kaikkia opiskelijoita vaan ehkä päinvastoin. Siksipä tämäntyyppiset ratkaisut suunnitellaan tukemaan nimenomaan henkilökohtaista opintopolkua ja valinnanvapautta.

Toisaalta verkko-ohjaaja pystyy tekemään samaa opiskeludataa analysoimalla paljonkin päätelmiä oppilaan etenemisen ennakoinnista. Tätä dataa voidaan myös verrata muihin ja aiempiin opiskelijoihin ja tämä kaikki voidaan visualisoida perinteisiä tilastoja paremmin hahmotettavaksi.

Kun opinnot ovat edenneet pidemmälle, VOPS:issa siirrytään seuraavaan vaiheeseen eli lukion ja / tai ylioppilaskirjoitusten suorittamiseen ja niiden aikatauluttamiseen. Tässä kohden VOPS toimii ajanhallinnan ja suunnittelun tukena.

Euroopan Sosiaalirahaston yhtenä painopistealueena ovat sujuvat siirtymät tällä ohjelmakaudella vuoteen 2020 asti. VOPS:in avulla voitaisiin mallintaa monipuolisesti opiskelijan jatko-opinto- ja ammattivaihtoehtoja.

Suomessa toimii Opetushallituksen ylläpitämä Opintopolku.fi-verkkopalvelu, jossa oppilaitokset ja korkeakoulut ylläpitävät koulutustensa tietoja. Sen avulla voi esimerkiksi selailla eri aloja ja tutkintoja ja niiden sijaintipaikkoja, hakea koulutuksiin ja tutustua valintaperusteisiin.

Opintopolku.fi tarjoaa avoimen rajapinnan datanvaihdolle (API). Sen avulla voitaisiin peilata automaattisesti ja reaaliaikaisesti opiskelijan suorittamia ja aikomia kursseja esimerkiksi haluttujen ammattien koulutusten valintaperusteisiin. Visuaaliseen HOPSiin rajapinnan kautta yhdistetyn Opintopolku-palvelun kautta opiskelija näkisi, mitä häneltä edellytetään, jotta hän voisi hakea tiettyyn koulutusohjelmaan ja oppilaitokseen. Dynaamisen VOPS:in avulla opiskelija ja ohjaaja voisivat yhdessä järjestellä opiskelijan opintopolkua haluttuihin suuntiin, eräänlaiseksi kartaksi opintojen etenemiselle.

OEB16: Learning analytics call out for action

Posted on by
2

Article first published on SeOppi 2/2016

Text: Lasse Seppänen, Häme University of Applied Sciences (HAMK)

Learning analytics is becoming a popular function in learning management. Learning analytics targets a multitude of matters such as tracking course evaluations and students’ progress in their courses as well as even monitoring potential drop-out students. This presentation deals with the monitoring of potential drop-outs. Can we detect them from their LMS data before they actually leave?

The study we report in this presentation is being performed at Häme University of Applied Sciences (HAMK). The target group is the first year students in the Degree Programme in Business Information Technology (Business IT). Annually, the intake is tens of students to both daytime and online studies. We can estimate that about 10 students will leave during or after their first year or later, particularly when they find it difficult to complete their theses. It would be important to learn if there were possibilities for helping the first year students and thus preventing the interruption of their studies.

In Business IT, Moodle LMS is in heavy use. That fact forms the background for the algorithms that we created during this study. The use of Moodle should be constant during the first two years of studies. Moodle is used in every course, and students cannot perform well if they do not use it every day.

An academic year at HAMK is divided into four periods of eight weeks. Each school day is divided into two sections: 8:45-12:00 and 12:45-16:00 with lunch in between. It would be natural to think that the students would log in into Moodle at least twice a day, making the total number of their logins 10 per week per person. But the students do quite a lot of group work and it is possible that they follow their peers’ work in Moodle. It is the school custom that one student returns the group tasks on behalf of the whole group. This could lower the login frequency even if the students are appropriately active in their schoolwork.

For the purposes of this study, we selected a threshold value of four weekly logins. We consider this selection a logical one as we know that if a student logs in into Moodle only 0-3 times a week, there is something wrong. That student would be logging in into Moodle for only 30% of studies or less.

The reduction of a student’s activity level during studies would be detected much later in a traditional environment. In the worst case, a student having dropped out might be detected only the following year when the student failed to enroll for the year. In our study, we monitor the first-year daytime students’ logins into Moodle on a weekly basis.

The study was started by analyzing the data of the first year students in 2014. We were able to construct an algorithm and methods that gave us reliable results: we could pinpoint all students at the end of November who would later interrupt their studies. Some students continued their studies past Christmas, but dropped out eventually. The algorithm also detected a student who had taken an unauthorized one-week holiday in Greece.
We have built a login follow-up system during autumn 2016. It sends weekly reports of students with a low login rate to the student counsellor. The system is being introduced as this article is being written. We will make more information available later.

OEB16: Personal learning paths as visual roadmaps

Posted on by
Vastaus

poluttamo-kariArticle first published on SeOppi 2/2016

Text: Kari A. Hintikka

Our society is becoming more and more complex. Different issues interconnect in a more complicated way, and in general, seeing cause and effect relationships is more troublesome than earlier.

One of the recent solutions to aid us to see totalities is the visualisation of the interconnection points of issues. Over the past few years, we have seen the emergence of info graphics, which makes complex totalities easily understandable; these include matters such as a certain phenomenon in the different countries on our globe, and the ecosystem of mobile devices and applications.

Different monitoring and visualisation methods have long been a daily matter for those who work in technical maintenance jobs. These methods help us make sense of the totality we are studying while we also see e.g. individual users and their real-time behaviour. This allows us to make estimations and prepare for unexpected events, and we may monitor e.g. budget adherence.

Mobile fitness applications such as Endomondo and Moves are examples of data visualisation in a regular person’s daily life. Such visualisations help us see our progress towards our goals, and we may study the speed of our progress as well as its tenability.

Visualisation helps many matters

The Adaptable Learning Paths Consortium (Poluttamo), funded by the European Social Fund, aims at constructing fluent transitions from studies to working life as well as working life to studies, and combining these in different ways. A key role in this work is given to students’ personal learning paths and the respective guidance activities.

A new national core curriculum was introduced in Finland in 2016 for upper secondary education and basic education; one of the dimensions of this curriculum is the personal learning plan, which is required to be even more diverse than before. The Adaptable Learning Paths project is developing visualised personal learning plans (acronym VOPS) to support student guidance activities.

The schools participating in the project are of various kinds and the studies they offer are not similar. Personal learning plans can be made visual from many perspectives: starting studies, planning studies, the progress of studies, alternative learning paths, what professions and further educations the studies make possible. Otava Folk High School is developing its visual personal learning plan format mainly to serve online students at the Nettilukio online high school. Nettilukio online high school is an upper secondary school for adults and it operates totally online except for the matriculation examination.

Adaptable Learning Paths are currently developing several visual personal learning plan formats. We will see one of them in this presentation. Otava Folk High School is presenting the first developer version of the software at the Online Educa Berlin 2016. The design of the software is carried out by online counsellors Saara Kotkaranta and Anna Harmaa and concept and usability designer Kari A. Hintikka.

Most of the students at Otava Folk High School are distance learners. The interaction between a student and the online counsellor takes place mainly through the internet. The software helps them form a clear, common basis for their discussions on the current situation and the way forward.

At the beginning of their studies, students complete background information forms. They let the school know which level mathematics they intend to undertake, which languages they intend to study, whether their only goal is to gain an upper secondary education and pass the matriculation examination, and if they have prior studies that could be accredited.

These selections form the basis for their visual personal learning plans. The visualised learning paths tailor themselves automatically to show only those issues that are relevant for the respective students. For example, students’ language selections keep their progress views from containing extra languages or courses. Naturally, selections may be changed during studies.

Upper secondary studies can be classified in several ways. At the national level, they may be compulsory, optional or supplementary. Students may enter diverse information: objectives at different levels, courses they must take, courses they would find interesting, and courses that would benefit them regarding their further education.

Different colours help students see at a quick glance their accomplishments and the courses they have completed. Considering students with sensory impairments, the Otava Folk High School visual personal learning plan system will include symbols in different shapes in addition to those in colours.

muikku

Illustration: Otava Folk High School visual personal learning plan system, early draft in Finnish. Legend: Opiskelusuunnitelmani –My personal learning plan Opintorekisteri – Study register Ylioppilaskirjoitukset – Matriculation examination Jatko-opiskelu – Further studies Omat tiedot – My data Lukion pakolliset aineet – Compulsory subjects in upper secondary education Valinnaiset aineet – Optional subjects

Real-time career modelling

When studies commence, students see their progress in units of different colours and shapes. The first developer version of the software focuses on the progress of individual courses, but if students ask, they can be offered diverse data visualised similarly to mobile fitness applications. Students might be shown, for example, their weekly or monthly study cycles such as the times of day they typically study, on which days of the week they study, and for how long they do so. Students could set target times for themselves, and the system could inform them of their progress similarly to fitness applications.

Creating these solutions, we must note that seeing one’s progress in studies easily does not necessarily encourage all students – for some, the case may be the opposite. Therefore, these solutions are designed to support personal learning paths and the freedom of choice.

On the other hand, online counsellors are able to draw a large number of conclusions concerning students’ upcoming progress by analysing their study data. The data can be compared to that of other students and previous students, and all this can be made more visual than the traditional lists used for statistics.

When students’ studies progress, the system enters the next phase, which is that of completing secondary education and/or taking the matriculation examination. At this time, the system helps students’ time and work planning.

The focus areas of the European Social Fund include fluent transfers during the programme period until 2020. The visual personal learning plan system could be applied to making diverse models for students’ further studies and career options.

Finland currently funds an online service called Studyinfo.fi, which is maintained by the Finnish National Board of Education. Finnish schools and universities maintain data of their educational programmes in the service. People may browse the site to learn about different professions and degrees and about the places where these degrees may be taken; they may also learn about the entry criteria and apply for programmes.

Studyinfo.fi offers an open application programming interface. It would be possible to use the Studyinfo.fi interface to compare automatically, in real time, the courses completed and planned by a student to the entry criteria required by the educational programmes in the field of that student’s choice. With the visual personal learning plan system and Studyinfo.fi interfacing, students could see what is required of them in order for them to apply for a certain educational programme and a certain school. With a dynamic visual personal learning plan system such as ours, students and counsellors could together guide students’ personal learning paths into the desired directions, making personal roadmaps to guide studies.

OEB16: Multimodality and learning: Increasing understandability and accessibility

Posted on by
1

Article first published on SeOppi 2/2016

Merja Saarela, Ed.D
Principal Lecturer, Research Group Leader in Multisensory and Assistive Technology (MATEC), Häme University of Applied Sciences (HAMK), Research Unit of Smart Services

Human rights for learning
According to WHO (2015) about 15% of the world’s population or one in seven people with disability. This means more than 1000 million people with disability globally, and of those around 80 million people in the EU. People with disability face widespread barriers in accessing services such as education, employment, and social services. The bricks these barriers are built of are diverse: for example inadequate legislation, problems with delivery of services, a lack of awareness and understanding about disability, negative attitudes and discrimination, a lack of accessibility. Huge positive changes are currently taking place in Europe and in the world concerning general legal and human rights issues. The United Nation Convention on the Rights of Persons with Disabilities has been revised, the WHO Global Disability Action Plan 2014-2021 and the European Disability Strategy 2010-2020 have been set in action (Figure 1). All these official documents put pressure on all parties to carry out actions that contribute to the realisation of equal rights on education and training, work and employment as well as accessibility on the whole.

Figure 1. Legal and human rights set the table for multimodality and acccessibility.

Equality for learning despite struggle with texts
Educational equity does not sufficiently materialise for those with learning difficulties and different abilities. Specific barriers exist that hinder persons with disabilities from expressing their opinions as well as seeking, receiving and imparting information on an equal basis with others and through their chosen means of communication. People struggle with written texts because of their special needs in reading or writing skills, or due to their sensory deficits. In the case of people with special needs, people with different abilities and people with immigrant backgrounds, we face the question of accessibility and equality in issues that deal with written language. In addition to individuals with special needs, a growing number of young people are reluctant to read and write long texts, stories or books. In their case we see the cultural and social change in our society. These findings challenge current education. Reading and writing skills have always been seen as the educational corner stones of our western society and values. Current cultural, technological and social changes shake this dominance and challenge us to think about the role of reading and writing in education, in working life and in society in general. Could we address some learning difficulties, foster educational equity and prepare a new kind of citizenship by making our society and information more accessible by widening traditional ways of understanding, creating and sharing information, creating new knowledge and setting frames for working life with multimodality, multimodal interaction and digital literacy? As the digital revolution shakes society and its structures in many ways, could it also have positive side-effects as increasing accessibility for society?

The European Parliament has enacted legislation EN 301549:2015, in which it defines accessibility requirements suitable for public procurement of ICT and services in Europe. The purpose of this legislation is to ensure that everyone has the same opportunity to enjoy the benefits of the internet and mobile apps, to participate in society to a fuller extent and to lead a more independent life. The directive covers websites and mobile apps of public sector bodies. It refers to standards to make websites and mobile apps more accessible. This directive has put great pressure on large ICT-companies such as Google, Microsoft and Apple to issue accessibility features for their products, including computers, tablets, mobile apps, software, cloud tools etc. These new accessibility improvements will ensure that there are many more possibilities to meet current educational challenges and provide access for those who previously were denied access because of their disability or different ability. Current ICT and mobile tools set the table for multimodal communication with accessible courseware, learning tools, learning environments, learning tasks and assignments, and ePortfolios (Figure 1).

Transforming learning experiences with multimodality
Multimodality is defined as the capacity of the system to communicate with a user along different types of communication channels and to extract and convey meaning automatically. Communication mode refers to the communication model used by two different entities to interact. Multimodal interaction systems allow users to interact with computers or other devices through many data input modalities (e.g. speech, gesture, eye gaze) and output channels (e.g., text, graphics, sound, avatars, voice synthesis). The multimodality core is intertwined with digital technology. Multimodality can enrich the learning process, make some tasks easier and information accessible for us all while it helps people with different learning styles, special needs, learning difficulties and disabilities (Figure 2). In many cases digital technology can make things possible that were previously impossible. Thus, multimodality is the extension of digital technology into new modalities of interaction that make new possibilities viable.

Figure 2. Transforming learning experiences with multimodality.

In this OEB Roundtable, Multimodality and Learning, it will be especially interesting to learn how the use of multimodality and multimodal interaction has been met internationally. What kinds of multimodal solutions have been developed for accessibility for various stages of the learning process and for the transition period from upper secondary education to higher education or to the labour market. It will be great to hear, what other participants have found around this area.

References
Accessibility requirements suitable for public procurement of ICT products and services in Europe. EN 301549: 2015. http://www.etsi.org/deliver/etsi_en/301500_301599/301549/01.01.02_60/en_301549v010102p.pdf (October, 10th, 2016).

European Disability Strategy 2010-2020. http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=URISERV%3Aem0047 (October, 10th, 2016).

United Nation Convention on the Rights of Persons with Disabilities. http://www.un.org/disabilities/documents/convention/convoptprot-e.pdf (October, 10th, 2016).

WHO Global Disability Action Plan 2014-2021. Better health for people with disability. World Health Organization. 2015. http://www.who.int/disabilities/actionplan/en/ (October, 10th, 2016).

OEB16: Multimodal Interaction and Personalised Learning

Posted on by
Vastaus

Kuvatervehdys OEB16-konferenssin Multimodal Interaction and Personalised Learning -osiosta, puheenjohtajana Merja Saarela.