Times of day, submission dates, learning statistics, interaction charts – is this what is meant by “learning analytics”?

Article first published on SeOppi 2/2018.

Text: Kaisa Honkonen & Leena Vainio, Association of Finnish eLearning Centre

Leena Vainio studied for the Adaptable Learning Paths project what learning analytics tools are available in current electronic learning environments and how they are used. She received responses for her survey from the representatives of sixteen system suppliers, three learning material producers and six educational institutions.

For quite some time, learning environments have shown us statistics on the use of the system and materials. Such information has been essential for pure online courses, and particularly so for their development, whereas the same information has often been only nice-to-know for classroom teaching.

However, learning analytics comprise much more than learning statistics. We use learning analytics to combine bits of information in order to bring up the critical issues that affect the learner’s progress – the learner may remain completely unchallenged or he or she may be struggling with assignments which are much too difficult, or the situation may be somewhere between these extremities.

At its best, learning analytics support the learner in a timely fashion and guide the learning process towards its goals. Learning analytics alone cannot support learning, and the support of teachers, other learners, parents and workplace instructors is much in need. Analytics provide information that helps the parties think together and find the relevant strengths and points to develop. Properly used, analytics help teachers by giving them new methods to guide learning processes and to support individual, unique learning paths.

The true value of learning analytics is seen when we can use them to help students understand their own ways of learning. How do their own efforts show in the progress of their studies? How have various interactive situations influenced their learning? Active learners could select their next step independently in accordance with their interests from among materials offered by the teacher or an artificial intelligence. Is a task best done alone, or would learning be easier through peer learning? Will knowledge grow best if the student works alone, or together with someone else?

Most often, electronic learning materials are put together by individual teachers and the same teachers decide which materials they wish their students to turn to next. Adaptive collections require very different levels of learning materials in order to cater to the needs of different types of learners. Individual teachers working alone are far from being able to make their materials collections adaptive, but by combining forces and working together, they could make versatile materials and exercises more quickly and for varying situations.

The survey showed that there is no onestop-shop application available. The systems all have their strengths, and combining them according to the situation might bring the best results. It is good if we try out different ways, talking to one another about what we actually look for. Most importantly, we should consider what we intend to do when our analytics highlight a problem. What is our action plan? What are the resources for us to tackle the problem? When can the teacher, working alone, provide support, when do we need counsellors and other support persons, and when do we need an artificial intelligence? Just as we need different learning materials and exercises for different learners, we need different guidance methods for different situations. We need multidisciplinary support teams to help an individual teacher, formed dynamically according to the circumstances.

The novel feature in current learning analytics is the way they make the possible problem spots visual for learners themselves. Learners obtain a better picture of the total situation. In learning analytics -based pedagogy, it is more important than before to agree on the goals with each individual learner. What will we practice next, and why? How will we apply this learning later? We start to build knowledge together and select the necessary tools together so that we may reach the goals.

The General Data Protection Regulation GDPR poses certain challenges for the use of learning analytics, but with the appropriate authorisations, we may collect and use data. We might even take sleep and activity data from smart watches and compare them to learning outcomes. Our smart watch might suggest that we take a nap today in the early afternoon so that the Swedish class later in the afternoon would go better. Would that be learning analytics or wellbeing analytics?

Our concluding statement after the survey is that the development of learning analytics will require a great deal of national-level discussion. Similarly to the debate on artificial intelligence, learning analytics as well require a unified understanding of the concept of human being which we wish to help formulate. What views do we adopt regarding diverse learners and how do we apply the different guidance resources available to us?

At the same time, we also need a shared understanding of the minimum which learning analytics should show us. What features should be available in all systems? What are the minimum requirements; what requirements do we have for data transfer among different systems; what interfaces and registration systems should we use?

Recognise the need. What are the problems to be solved through learning analytics?

Specify. What kinds of learning analytics do we already have in our school? What do we need?

How does the analytics system impact our work culture and management?

What conceptions of learning and human beings are supported by the analytics system?

Strategy and vision.
What skills do we need? The staff’s competences and their training.

How do we share responsibility and adhere to all legal and ethical requirements?

What do we measure?

How do we collect information?

What technologies do we need?

How do we process data, in which forms, and to whom do we disseminate the information?

How do we carry out development actions?

How do we monitor the outcomes?

How do we maintain and enhance the system? Do we, without fail, hold the learner’s best interests as our highest priority?

Mainokset

Oppimisanalytiikkaselvitys esittelyssä ITK-webinaarissa

Leena Vainio esitteli Poluttamo-hankkeessa tuotettua oppimisanalytiikkaselvitystä ITK-konferenssin webinaarisarjassa 30.10.2018:

Oppimisanalytiikan askeleet kouluissa

Leena Vainion laatima Oppimisanalytiikan askeleet kouluissa -raportti on ilmestynyt. Raportissa selvitetään:

  1. mistä lähtökohdista oppimisanalytiikkaa oppilaitoksissa kehitetään
  2. miten oppimisanalytiikkaa hyödynnetään yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa tällä hetkellä,
  3. millaisia työkaluja eri tekniset oppimisympäristöt ja erilliset oppimisanalytiikkaohjelmat tarjoavat analytiikan tekemiseen
  4. millaisia haasteita liittyy työkaluihin ja niiden käyttöönottoon ja kehittämiseen
  5. mikä olisi optimitilanne oppimisanalytiikan käyttöönotolle

Selvityksen aineisto on koottu maalis-toukokuussa 2018 haastattelemalla 16 eri oppimisympäristön ja oppimisanalytiikkaohjelmistojen edustajaa. Elo-syyskuussa koottiin vielä kolmen oppimateriaalituottajan oppimisanalytiikkamenetelmät. Haastattelut tehtiin soveltaen eAMK-projektin taustakyselyä. Oppilaitoksista haastateltiin kuuden ammatillisen oppilaitoksen IT-vastaavia ja pedagogisia kehittäjiä ja kahden peruskoulun oppimisanalytiikan kehittäjää. Lisäksi on haastateltu yksittäisiä oppilaitosten kehittäjäopettajia (8 henkilöä) ja kolmea opiskelijaa. Haastattelujen lisäksi on kerätty tietoa teemaan liittyvistä webinaareista, kirjallisuudesta ja konferensseista sekä OKM:n oppimisanalytiikka-työryhmältä.

Oppimisanalytiikan askeleet kouluissa
Leena Vainio
Julkaisija: Suomen eOppimiskeskus ry, 2018
ISBN 978-952-6669-19-9 (painettu)
ISBN 978-952-6669-20-5 (pdf)
Ulkoasu ja taitto: Ville Kujansuu / MAK Media Oy

Kellonaikoja, palautusmääriä, oppimistilastoja, vuorovaikutuskaavioita – onko tämä sitä oppimisanalytiikkaa?

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.

Teksti: Kaisa Honkonen ja Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry

Leena Vainio selvitti Poluttamo-hankkeelle, mitä oppimisanalytiikan työvälineitä tämän hetken sähköisissä oppimisympäristöissä on tarjolla ja miten niitä käytetään. Kyselyyn vastasi 16 järjestelmätoimittajaa, kolme oppimateriaalien tuottajaa ja kuuden oppilaitoksen edustajat.

Oppimisympäristöissä on ollut pitkään erilaisia statistiikkanäkymiä järjestelmien ja aineistojen käytöstä. Erityisesti puhtaasti verkossa toteutettaville kursseille tiedot ovat olleet kehityksen kannalta olennaisia, luokkahuoneopetuksessa enemmän “kiva tietää” -tasoa.

Oppimisanalytiikka on kuitenkin paljon enemmän kuin oppimisstatistiikkaa. Oppimisanalytiikan avulla yhdistetään tietoja ja pyritään nostamaan esiin opiskelijan oppimisen etenemisen kannalta kriittiset pisteet – oli oppija sitten vailla haastetta, täysin turhautunut liian vaikeiden tehtävien kanssa tai jotain siltä väliltä.

Parhaimmillaan oppimisanalytiikka tukee oppijaa oikea-aikaisesti ja ohjaa oppimisprosessia tavoitteiden saavuttamisen suuntaan. Oppimisanalytiikka ei yksin pysty oppimista tukemaan, tarvitaan myös vahvasti opettajan, muiden oppijoiden, vanhempien tai työpaikkaohjaajien tukea. Analytiikan antama tieto auttaa ajattelemaan yhdessä ja sen avulla löydetään vahvuudet ja kehittämisen kohdat. Oikein käytettynä analytiikka helpottaa opettajan työtä ja tuo opettajalle uusia menetelmiä oppimisprosessin ohjaukseen ja yksilöllisten oppimispolkujen tukemiseen.

Oppimisanalytiikan todellinen arvo nousee siinä vaiheessa esiin, kun pystymme sen avulla auttamaan opiskelijaa ymmärtämään omia tapojaan oppia asioita. Millä tavalla oma työpanos näkyy opintojen etenemisessä, miten erilaiset vuorovaikutustilanteet ovat vaikuttaneet opittuun? Aktiivinen oppija voisi valita opettajan tai koneälyn tarjoamista aineistoista oman kiinnostuksen mukaan seuraavan askelman. Tehdäkö yksin vai olisiko tieto paremmin opittavissa vertaisoppimisen avulla, rikastuuko tieto yhdessä tehden vai yksin paremmin?

Useimmiten sähköisen oppimateriaalin luo opettaja ja sama opettaja päättää millaisiin aineistoihin hän haluaa opiskelijoidensa etenevän. Adaptiiviset aineistot vaativat hyvin monentasoisia oppimateriaaleja erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Yksittäisen opettajan voimin adaptiiviset aineistot ovat aika kaukana tulevaisuudessa, mutta voimavaroja yhdistämällä ja yhdessä tekemällä saataisiin nopeammin erilaista materiaalia ja tehtäviä eri tilanteisiin.

Selvitystyön aikana kävi ilmi, ettei yhden luukun -sovellusta ole. Järjestelmillä on omat vahvuutensa ja niitä yhdistelemällä tilanteen mukaan voi löytyä paras kokonaisuus. Kokeiluja on hyvä tehdä ja keskustella yhdessä, mitä me olemme hakemassa. Ennen kaikkea on syytä miettiä mitä me teemme, kun analytiikka nostaa esiin ongelman. Millainen on meidän toimintasuunnitelmamme ja millaisin resurssein tartumme asiaan? Missä tilanteissa opettaja yksin pystyy tukemaan oppijaa, missä tarvitaan ohjaajia, muita tukihenkilöitä tai mihin tilanteisiin koneäly tuo apua? Aivan kuten tarvitaan erilaisia oppimateriaaleja ja tehtäviä erilaisille oppijoille, tarvitaan erilaisia ohjausmenetelmiä erilaisiin tilanteisiin. Tarvitaan monialainen tukitiimi, joka muodostuu tilanteen mukaan yksittäisen opettajan avuksi.

Tämän päivän oppimisanalytiikan uutuus löytyy keinoista tehdä ongalmakohdat visuaalisesti näkyväksi myös opiskelijalle. Oppija saa paremman käsityksen kokonaisuudesta. Oppimisanalytiikkaperusteisessa pedagogiikassa on entistä tärkeämpää sopia yhdessä oppijan kanssa tavoitteet. Mitä seuraavaksi harjoitellaan ja miksi. Mihin tätä oppia tullaan käyttämään myöhemmin. Lähdetään yhdessä
rakentamaan tietämystä ja valitaan tarvittavat työvälineet tavoitteen saavuttamiseksi.

GDPR asettaa omat haasteensa oppimisanalytiikan käyttämiselle, mutta lupien kanssa tietoa voi kerätä ja hyödyntää. Jos vaikka yhdistäisimme älykellon uni- ja aktiivisuustiedot ja peilaisimme tietoja oppimistuloksiin. Älykello voisi ehdottaa, että jospa tänään otettaisiin päiväunet puolen päivän jälkeen, niin ruotsin tehtävätkin sujuisivat iltapäivätunneilla paremmin. Onko se sitten enää oppimisanalytiikkaa vai hyvinvointianalytiikkaa?

Loppukaneettina selvityksestä voidaan sanoa, että oppimisanalytiikan kehittyminen vaatii paljon valtakunnallista keskustelua. Ihan niin kuin tekoälystä puhuttaessa oppimisanalytiikkakin vaatii meiltä yhteistä näkemystä millaista ihmiskäsitystä me haluamme olla rakentamassa. Miten me suhtaudumme erilaisiin oppijoihin ja kuinka me hyödynnämme erilaisia ohjauksen resursseja.

Samaan aikaan tarvittaisiin yhteinen käsitys, mitä oppimisanalytiikan minimissään tulisi nostaa esiin. Mitkä ovat niitä ominaisuuksia, jotka pitäisi olla käytettävissä kaikissa järjestelmissä. Mikä on ns. minimi ja millaisia tarpeita meillä on tiedon siirrolle eri järjestelmien välillä – millaisia rajapintoja ja kirjautumisjärjestelmiä meidän olisi syytä käyttää ja hyödyntää.

Tunnista tarve – mitä ongelmia analyysilla ratkaistaan
Määrittely – mitä oppimisanalytiikkaa oppilaitoksessamme jo on ja mitä tarvitaan
Miten analytiikka vaikuttaa toimintakulttuuriimme ja johtamiseen
Millaista oppimiskäsitystä ja ihmiskäsitystä analyysi tukee
Strategia ja visio
Mitä taitoja tarvitaan – henkilöstön osaaminen ja koulutus
Miten jaetaan vastuut, huolehditaan laillisuudesta ja eettisyydestä
Mitä mitataan
Miten tietoa kerätään
Mitä teknologiaa tarvitaan
Miten tietoa käsitellään, missä muodossa ja kenelle tietoa jaetaan
Miten kehittämistoimet hoidetaan
Miten seurataan tuloksia
Miten järjestelmää ylläpidetään ja kehitetään
Onhan oppijan etu ensisijalla!

Lisätietoja: www.poluttamo.fi ja www.poluttamo.fi/oppimisanalytiikka/

Webinaaritallenne: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa

Webinaaritallenne 31.5.2018

Miten oppimisanalytiikkaa hyödynnetään tällä hetkellä osana opetusta ja ohjausta? Webinaarissa Leena Vainio esittelee haastattelututkimuksensa tuloksia.

Esitysaineisto:

Webinaarissa nähtiin myös videotervehdys Omniasta:

Poluttamo-webinaari: Oppimisanalytiikka oppilaitoksissa

31.5.2018 klo 12-13
Webinaarihuoneen osoite:
http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/openpaivitys/
HUOM. Tavallisesta poikkeava osoite!

Miten oppimisanalytiikkaa hyödynnetään tällä hetkellä osana opetusta ja ohjausta? Webinaarissa Leena Vainio esittelee haastattelututkimuksensa tuloksia. Selvitys on osa Poluttamo-hanketta ja jatkoa Ari-Matti Auvisen Oppimisanalytiikka tulee – oletko valmis? -selvitykselle.

Ilmoittautuminen >>>

Miten oppimisanalytiikkaa hyödynnetään nyt oppilaitoksissa

 Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2018 -lehdessä.

Teksti: Leena Vainio

Oppimisanalytiikka on noussut opetuksen kehittämisessä yhdeksi tärkeäksi kehittämisen kohteeksi vajaa kymmenen vuotta sitten. Vuosittainen EDUCAUSE:n (Learning Initiative and the New Media Consortium) julkaisema Horizon Report korkeakouluille listasi vuonna 2011 oppimisanalytiikan yhdeksi kuudesta teknologisesta trendistä. Silloin ennustettiin, että analytiikka olisi laajasti käytössä neljän-viiden vuoden päästä. Sama trendi on näkynyt jokaisessa uudessa Horizon raportissa myös K-12 opetuksen yhteydessä. Viisi vuotta ei riittänyt analytiikan käytön levittämiseen kaikkiin oppilaitoksiin. Edelleenkin se on enemmän pilotoinnin kohde kuin vakiintunutta toimintaa.

Oppimisen analyysia on tehty jo vuosituhansia. Tietoa on kerätty henkilökohtaisiin muistiinpanoihin, arviointikirjoihin ja myöhemmin tietokoneelle. Oppimisympäristöjen digitalisointi on nyt mahdollistanut systemaattisen oppijan “jalanjälkien” keräämisen ja myös opettajien opetussisältöjen ja -menetelmien tallentamisen. Ongelmana analytiikan hyödyntämiselle on esimerkiksi seuraavia asioita:

  • oppilaitoksissa ei ole systemaattisesti mietitty, mitä dataa opetuksesta ja oppimisesta kerätään
  • ei ole päätöksiä, millä työkaluilla kerääminen tehdään (kerätäänkö esim. vain verkko-opetuksesta vai myös kontaktiopetuksesta, projekteista ja muista oppimisen aktiviteeteista)
  • miten tietoa analysoidaan ja missä muodossa tuloksia jaetaan
  • kuka analyysitietoa saa hyödyntää
  • miten analyysitietoa käytetään kehittämisessä.

Tänä päivänä teknologia antaa useita hyviä työkaluja analyysien tekemiseen. Oppijan tarpeet ovat analytiikan lähtökohtana, pelkät arvosanat tai tehtäviin kulutettu aika eivät vielä riitä kuvaamaan oppimisprosessin laatua. Analyysin pitäisi pystyä pureutumaan myös motivaatioon, oppimisen iloon, innovatiivisiin oppimisen tapoihin ja tavoitteiden saavuttamisen tasoon.

Oppimisympäristöissä voidaan koota tietoa myös sosiaalisista suhteista ja oppijoiden ja opettajan välisestä vuorovaikutuksesta ja tätä kautta voidaan kerätä tietoa eri interventioiden laadusta ja vaikutuksesta oppimisprosessiin. Oppimateriaalien ja tehtävien relevanttiutta voidaan arvioida suhteessa oppimistuloksiin ja oppimiseen käytettyyn aikaan.

Mistä dataa kerätään ja mihin analytiikka kohdentuu?

Oppimisanalytiikan käytön yksi ongelma on se, että onko opetuksen tapahduttava kokonaan verkossa, jotta saadaan analyysitietoa. Miten kontaktiopetuksen, projektien, työssäoppimisen ja informaalin oppimisen tulokset saadaan kytkettyä analyysitietoon? Vai antaako muutama verkkokurssi jo riittävän hyvän kuvan opiskelijan oppimisesta ja pystytäänkö hänen oppimistaan tukemaan saatujen tietojen avulla? Tarvitaanko oppilaitokseen useampia työkaluja riittävän tiedon saamiseksi?

Millaista oppimisanalytiikkakonseptia rakennetaan, riippuu pitkälti siitä, ketä toimijaa analytiikalla aiotaan palvella. Analytiikalla voidaan tukea oppijaa, opiskelijaryhmiä, opettajia, koulutusohjelmia, rehtoria, vanhempia, työelämän edustajia tai muita koulutukseen liittyviä sidosryhmiä.

Mitä tietoa oppijalle

Kuva 1. Esimerkkejä, mitä tietoa oppimisympäristöistä ja analytiikkaohjelmista saa opiskelijoille, opettajille ja hallinnolle.

Kuva 1. Esimerkkejä, mitä tietoa oppimisympäristöistä ja analytiikkaohjelmista saa opiskelijoille, opettajille ja hallinnolle.

Sekä yleissivistävän että ammatillisen koulutuksen uudet opetussuunnitelmat suuntaavat opetusta entistä henkilökohtaisempaan suuntaan. Jokaiselle pitäisi pystyä rakentamaan yksilöllinen pedagogisesti vaikuttava ja omia taitoja tukeva oppimisen polku. Millaisilla opetusmenetelmillä ja teknologisilla ratkaisuilla tuo polku rakennetaan?

Nyt jo monet ohjelmat tarjoavat oppijalle tietoa hänen aktiivisuudestaan:

  • mitä tehtäviä hän on tehnyt,
  • missä vaiheessa hän on menossa kurssilla,
  • miten hän on suoriutunut suhteessa muihin opiskelijoihin,
  • kuinka paljon hän on käyttänyt aikaa oppimiseen ja miten se on vaikuttanut oppimismenestykseen.

Ohjelmissa voidaan seurata myös opiskelijoiden sosiaalista aktiivisuutta, verkostoitumista ja ryhmässä toimimisen taitoja. Näiden seuranta on tehtävä usein manuaalisesti, vain muutama ohjelma antaa visuaalisessa muodossa yhteenvetoja verkostoitumisesta.

Mitä tietoa opettajalle

Kaikkien nyt tarjolla olevien ohjelmien avulla opettaja saa hyvin tietoa opiskelijoiden etenemisestä. Opettaja voi tämän tiedon perusteella suunnata ohjausta niille opiskelijoille, jotka ohjausta eniten tarvitsevat. Hän voi miettiä, tarvitaanko lisäaikaa tehtävien tekemiseen tai tarvitaanko lisämateriaalia oppimisen tueksi. Useimmat ohjelmat myös antavat tietoa oppimateriaalista ja tehtävistä. Opettaja näkee, miten paljon aikaa oppijat ovat käyttäneet oppimateriaaliin ja miten he ovat tehtävät ratkaisseet. Tästä voi tehdä johtopäätöksiä, onko oppimateriaali tai tehtävät liian helppoja tai vaikeita ja mihin suuntaan niitä tulisi kehittää.

Millaista tietoa hallinnolle

Oppilaitoksen johdolle analytiikkaohjelmista saa koottua tietoa opetuksen kokonaistilanteesta: opiskelijoiden suoriutumisesta, arvosanoista, oppimistavoitteiden saavuttamisesta, opetusmenetelmistä, oppimateriaaleista jne. Näiden tietojen pohjalta rehtori saa tietoa onnistumisista ja pullonkauloista ja voi resurssoida kehittämisvoimavaroja oikeisiin kohteisiin.

Vakiintuneeseen käyttöön on vielä matkaa

Analytiikassa keskitytään pääasiassa sellaisten opiskelijoiden yksilöimiseen, joilla on oppimisvaikeuksia tai jotka voivat pudota kokonaan pois opinnoista. Vähemmän kiinnitetään huomiota innovatiivisiin pedagogisiin ratkaisuihin.

Useimmissa työvälineissä analytiikka on kuvailevaa ja diagnostista: kuvataan sitä,
mitä on tapahtunut, mitä on tehty ja miksi tietty asia tapahtui. Edistyneissä ohjelmissa päästään jo ennustavaan ja ohjaavaan analytiikkaan: mitä tapahtuu seuraavaksi, miten oppija tulee etenemään ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Kaksi jälkimmäistä vaatii tekoälyä taakseen ja tätä on vasta muutamissa oppimisympäristöissä käytössä. Kehittämisen trendi on selvästi tekoälyn soveltamisessa analytiikassa.


Suomen eOppimiskeskuksen Poluttamo-hankkeessa selvitetään oppimisanalytiikan mahdollisuuksia oppimisen tukemisessa. Tavoitteena on selvittää:

  • miten oppimisanalytiikkaa hyödynnetään yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa
  • mistä lähtökohdista oppimisanalytiikkaa kehitetään
  • millaisia työkaluja eri tekniset oppimisympäristöt ja erilliset oppimisanalytiikkaohjelmat tarjoavat analytiikan tekemiseen
  • mitä haasteita liittyy työkaluihin ja niiden käyttöönottoon ja kehittämiseen

Raportti julkaistaan huhtikuun lopussa osoitteessa www.poluttamo.fi.

Visuaalinen OPS helpottaa omien tavoitteiden asettamista ja oman oppimispolun hahmottamista

Artikkeli julkaistu SeOppi 1/2016 -lehdessä

Teksti: Leena Vainio, Esko Lius, Kari A. Hintikka

Opetussuunnitelma on ammatillisessa koulutuksessa oppijan ja opettajien välinen yhteinen työväline, kun keskustellaan osaamisen hankkimisesta. Opetussuunnitelmat on kuitenkin useissa tapauksissa laadittu sellaiseen muotoon, että työväline ei oikein toimi.

Digitaalisissa ympäristöissä voi opetussuunnitelmasta ja siihen liittyvästä oppimissisällöstä luoda nykyisen teksti- tai taulukkomuodon sijaan opiskelijalle paljon helpommin ymmärrettävän visuaalisen esityksen.

Visuaalinen oppimisen polku helpottaa tavoitteiden asettamisessa, oman polun rakentamisessa ja oman osaamisen kuvaamisessa. Poluttamo-hankkeessa kokeillaan ja mallinnetaan näitä keinoja, joilla opsista rakennetaan entistä parempaa vuorovaikutusvälinettä oppijan, opettajan ja työelämän edustajien välille.

Opetussuunnitelma on hienostunut sekoitus kaikkea oppimiseen liittyvää: osaamisen tavoitteet, opetuksen sisältö, oppimistulokset, arviointi, oppimisympäristöt, aikataulut, eri oppiaineiden integroinnit ja erilaiset osaamisen hankkimisen muodot on kuvattu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin ja oppilaitoksissa näistä tehdään käytännön suunnitelma.

Mutta avautuuko perinteinen opetussuunnitelma opettajille ja opiskelijoille niin, että sen avulla voidaan tukea oppimisprosessia? Näkyykö siitä eri oppiaineiden väliset suhteet ja riippuvuudet ja antaako se kuvan tarvittavasta yhteistyöstä eri opettajien, opiskelijoiden ja työelämän välillä?

Opiskelijaa pitäisi auttaa selvittämään mitä, milloin, missä ja miten he voivat oppia ja missä järjestyksessä. Opettajien pitäisi olla selvillä kokonaisuudesta ja tarvittavasta yhteistyöstä ja työelämän edustajien pitäisi hahmottaa oma osuutensa.

Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tuo vielä uuden haasteensa. Opetussuunnitelma ei ole enää kaikille sama lineaarinen ohjeistus vaan opintojen laajuus, suoritustapa ja järjestys vaihtelevat oppijan osaamisen perusteella.

Yhteyden osaamisen arviointiin tulisi olla entistä kirkkaampi. Perinteinen kirjallinen ilmaisu ei enää pysty avaamaan kaikkia näitä eri tasoja, tarvitaan uusia menetelmiä opetussuunnitelman avaamiseen.

Pirkko Nurmi (2009) tutki väitöskirjassaan, mitkä tekijät ammatillisessa koulutuksessa hidastivat valmistumista ja aiheuttivat koulutuksen keskeytymistä. Tärkeimmät syyt olivat sosioekonomiset syyt, tukijoiden puute, luku- ja kirjoitusvaikeudet, aikaisempi huono koulumenestys, heikko itsetunto ja huonot koulukokemukset ja huono lähtötaso yleissivistävästä koulutuksesta. Kouluhyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan varhaista puuttumista, dialogisuutta ja koulun toimijoiden joustavuutta.

Yhä useampi ammatillisen koulutuksen opiskelija tarvitsee yksilöllisesti räätälöityjä koulutusratkaisuja, vaihtoehtoisia koulutuspolkuja ja mahdollisuuksia pärjätä todellisten kykyjensä perusteella. Edellisen kaltaisen tuen järjestämiseksi kaivataan uusia työkaluja sekä opettajille että oppijoille, jotta saadaan ajantasainen kuva siitä, missä mennään ja missä oppimisen vaikeudet ovat.

Kuronen (2011) on tutkinut nuorten ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ja syrjäytymisen syitä ja todennut, että koulu on tänäkin päivänä keskeinen osa nuorten elämää, ja koulussa halutaan olla. Syrjäytymisen ja keskeyttämisen syitä olisi arvioitava oppijan näkökulman lisäksi myös koulunpitoon liittyvistä rakenteellisista syistä.

Heikko koulumenestys ja -motivaatio, koulutusvalintojen vaikeus, keskeyttäminen ja koulutuksesta putoaminen voi johtua osittain siitä, että oppija ei ymmärrä missä mennään, tai mitä ja millaisia valintoja pitäisi tehdä.

Vaikka toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoima ja arvostus on kasvanut, oppijat antavat usein palautetta siitä, että kokonaiskuva opinnoista on sirpaleista. He eivät oikein tiedä, miten kaikki opiskeltavat asiat liittyvät toinen toisiinsa ja miksi juuri opiskeltavia asioita on opittava. Opettajatkaan eivät aina tunnu tietävän, mitä heidän kollegansa ovat opettaneet, tulee päällekkäisyyksiä ja jatkumo puuttuu.

Opiskelija sitoutuu ja motivoituu opintoihinsa paremmin, jos hän jo alkuvaiheessa hahmottaa mitä osaamistavoitteita hänen pitää saavuttaa ja millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia hänen valintansa tai pois valitsemisensa tuottavat.

Opetussuunnitelman visuaalinen ilmaisu tukee kokonaisuuden hahmottamista. Visuaalinen opetussuunnitelma auttaa myös hahmottamaan opintoihin tarvittavan aikataulutuksen.

Esimerkkejä opsin visualisoinnista ja sen hyödyistä jo on. Pintakillan 360-ympäristö, hevosalan kuvallinen ops sekä hotelli- ja ravintola-alan Trello-pohjainen ammattitaitovaatimusten visualisointi avaavat opiskelijalle opetuksen sisältöjä ja niiden suhteen kokonaisuuteen paremmin kuin entiset ops-välineet.

Pintakilta-esimerkissä visuaaliseen kuvaukseen on lisätty oppimissisällöt, ja ne ovat opiskelijan saatavilla myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Osa ammattitaitovaatimusten mukaisesta osaamisesta voidaan suunnitella opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa työpaikalla hankittavaksi.

Trellon käyttäminen hotelli- ja ravintolaopinnoissa on mahdollistanut entistä joustavamman ja ajantasaisemman tiedonkulun ja vuorovaikutuksen opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan välillä.

Yhteisten tutkinnon osien sisällöt saadaan myös hyvin linkitettyä näkyviin tutkinnonosiin. Moniin tutkinnonosiin on myös olemassa jo monimediaista oppimissisältöä, jonka voi myös hyvin liittää visuaalisiin koosteisiin. Malli auttaa opiskelijaa rakentamaan omaa osaamistaan ja havainnoimaan millä tasolla oma osaaminen on. Malliin voi myös liittää tulevaisuuden tavoitteita ja oppija tietää, mitä on opiskeltava päästäkseen tulevaisuuden tavoitteisiin. Näin opintojen eriyttäminen ja eri tahtiin kulkevat henkilökohtaiset polut sekä osaamisen hankkiminen opiskelijaprojekteissa helpottuvat, kun opiskelijalle selviää kokonaisuus.

Poluttamo-hanke kerää tietoa, kokeilee ja mallintaa uusia tapoja opetussuunnitelman kuvaamiseen ja avaamiseen.

Viitteet

Kuronen, I. 2011. ”Mun kompassin neula vaan pyörii” – Keskeyttämiskokemuksia ammatillisesta koulutuksesta. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 41. Viitattu 4.3.2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37589

Nurmi, P. (2009). Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Toisen asteen opettajat dialogisuutensa ja autenttisuutensa sääntelijöinä. Kuopio. Kuopion yliopiston julkaisu E. Yhteiskuntatieteet. Akateeminen väitöskirja.