Webinaaritallenne: Oppijan digitaalinen jalanjälki

Oppijan digitaalinen jalanjälki
Webinaaritallenne 7.3.2017
Miten oppilaitosten järjestelmiin kerätty data – oppijan digitaalinen jalanjälki – ja siihen pohjautuva analytiikka saataisiin hyödyttämään oppijaa? Miltä osin oppimisdata voisi olla oppijan itsensä hallinnassa? Minkälaisia oikeudellisia näkökulmia MyDataan liittyy?

Esittelyssä kaksi Poluttamo-hankkeessa tuotettua selvitystä.

Tutustu myös muihin Poluttamo-webinaareihin >>>


VINKKI: Saat tiedon tulevista Poluttamo-webinaareista tilaamalla Poluttamon blogipäivitykset sähköpostiisi:

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse.


Poluttamo mukana ITK-konferenssissa

Poluttamo-hanke on mukana ITK-konferenssissa Hämeenlinnassa 5.-7.4.2017.

ITK-workshop
Datapaja – data ja oppiminen haltuun
5.4.2017 klo 14-17

Työpaja johdattaa osallistujat konkreettisesti datan ja oppimisen äärelle. Samalla tapahtuma toimii dataa hyödyntävien oppilaitosten ja sovelluksia kehittävien yhtiöiden ja muiden toimijoiden törmäyttäjänä. Alustuksissa esitetään helposti ymmärrettäviä esimerkkejä datan hyödyntämisestä oppimisessa. Pajan aikana kerätään kehittäjille hyödyntäjäorganisaatioiden tarpeita, jotka puretaan pajan lopuksi sekä edistetään alan toimijaverkoston kehittymistä.

ITK-teemaseminaari
Multimodaalisuus ja oppiminen – haasteita ja mahdollisuuksia
7.4.2017 klo 9.30-10.45

Teemaseminaarissa haluamme nostaa esiin kolme näkökulmaa, jotka multimodaalisten ratkaisujen hyödyntäminen nostaisi fokukseen: 1) mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen, 2) saavutettavat oppimateriaalit, oppimiskokemukset, oppimis- ja työympäristöjen kehittämisen, sekä 3) osaamisen näkyväksi tekemisen mahdollisuudet. Teemaseminaarissa tarjoamme konkreettisia multimodaalisia esimerkkejä kuhunkin kolmeen näkökulmaan.

ITK-teemaseminaari
VOPS – Tolkkua omaan oppimispolkuun visuaalisella hopsilla
7.4.2017 klo 12.30-13.45

Teemaseminaarissa kerrotaan ja käydään aktiivinen yleisökeskustelu siitä, miten ja miksi yhä monimuotoisempi yksilöllinen opintopolku voidaan rakentaa helposti ymmärrettäviksi kartoiksi. Niitä voidaan käyttää työkaluina oppilaan ja ohjaajan yhteistyössä. Esittelemme pilottivaiheessa olevia malleja, joita on mahdollista sovittaa ja levittää valtakunnallisesti. Esittelemme myös täysin etäopintoina suoritettavan tutkinnon, jossa ohjauskin tapahtuu verkossa.

Tule kysymään Poluttamosta myös Suomen eOppimiskeskus ry:n messuosastolle hotellin aulaan!

Terveiset Tervareitti-seminaarista!

Tervareitti-hankkeen seminaari järjestettiin tammikuun lopulla Oulussa Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Tervaväylän koulussa. Hankkeen esittelyn lisäksi tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja oppimisen voimavaroista, nivelvaiheen ohjauksesta, toimintakykyarviosta sekä toiveiden ja unelmien merkityksestä ihmisen elämässä. Asioita katsottiin erityisnuorten näkövinkkelistä, mutta mielestäni päivä antoi paljon ajateltavaa ihan meille kaikille.

Seminaaria muistellessani tulevat mieleeni sanat voimavarakeskeisyys, toiveikkuus, sisukkuus ja oikeus unelmoida. Useissa puheenvuoroissa tuli esille ajatus asioiden hyvien puolien kääntämisestä esiin virheiden tuijottelun sijasta. Hätkähdyttävää oli kuulla, ettei moni varhaiseen aikuisikään ehtinyt nuori vielä hahmota omia vahvuuksiaan. Johtuuko tämä meidän opettajien tavasta merkitä ja erotella oppijan aikaansaannoksesta huomiovärillä ne virheet ja varoitella toistamasta niitä? Jospa seuraavalla arviointikierroksella keskittyisimme kertomaan, mikä meni oikein ja hienosti?

Nivelvaihetta lähestyvän nuoren olisi hyvä saada kuulla positiivista palautetta osaamisestaan, jotta hänen itsetuntonsa vahvistuisi ja hän kokisi olevansa yhteiskunnan osallinen jäsen, samalla viivalla muiden kanssa. Kristiina Lappalaisen mukaan koulumenestys korreloi vahvuuksien tunnistamisen kanssa: hyvin menestyvät tunnistavat vahvuuksiaan paremmin. Päätöksentekotilanteessa omien vahvuuksien tunteminen antaa varmuutta valintoihin ja auttaa motivoitumaan esimerkiksi valintakokeisiin. Tärkeätä on huomata, ettei opiskelijan vahvuus välttämättä ole koulussa opetettava asia. Oma ura voi nousta vaikka harrastuksen pohjalta.

Opiskelun nivelvaiheista puhuttaessa tuli esille, että ammatinvalinta kaikkine vaihtoehtoineen koetaan vieläkin hankalaksi ja sitä oikeaa alaa on vaikea löytää. Susanna Lähteenmäki suositteli unelmoimista ja omien toiveiden kuuntelemista oikeasti. Väitöskirjassaan Lähteenmäki tutki erityisnuorten unelmia tulevaisuudestaan. Aika usein lapsuuden unelmat esimerkiksi toiveammatista toteutuivat ainakin jollain tavalla aikuisiässä. Unelmilla on siis merkitystä!

Seminaarissa Tervareitti-hankkeen projektipäällikkö Anna-Kaisa Puusaari ja projektityöntekijä Veli-Matti Nitovuori esittelivät hankkeessa kehitettyä toimintakykyarvio-työkalua. Se on osa hankkeessa suunniteltua ohjausmallia. Työkalu pohjautuu kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitukseen (ICF- International Classification of Functioning, Disability and Health).

tervareitti

[Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi]

Arviointityökalua voi käyttää oppijan toimintakyvyn kartoittamiseen peruskoulussa ja toisella asteella. Arvioon voi osallistua useita oppijan arkeen osallistuvia aikuisia yhdessä oppijan kanssa. Toimintakykyarvio kuvaa oppimiseen, koulunkäyntiin, vuorovaikutukseen, hyvinvointiin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyviä toimintakyvyn asioita tämänhetkisen tilanteen perusteella.

Toimintakykyarviotyökalu kokoaa automaattisesti vastauksista erilaisia näkymiä toimintakyvystä. Oppilaan sekä hänen lähiympäristönsä arvioista saadaan näin laaja-alainen ja monipuolinen näkemys oppilaan toimintakyvystä, sen vahvuuksista ja haasteista. Arviointityökalu on otettu käyttöön tammikuussa 2017 ja on vapaasti käytettävissä.

Seminaarin päätti Signmarkin koskettava esitys “mahdottomasta mahdolliseksi”. Hän kertoi oman tarinansa ja vaikeuksistaan kuurona tulla kuulluksi.

Teksti: Saara Kotkaranta

Poluttamo-webinaari: Oppijan digitaalinen jalanjälki – MyData oppilaitoksissa

Miten oppilaitosten järjestelmiin kerätty data – oppijan digitaalinen jalanjälki – ja siihen pohjautuva analytiikka saataisiin hyödyttämään oppijaa? Miltä osin oppimisdata voisi olla oppijan itsensä hallinnassa? Minkälaisia oikeudellisia näkökulmia MyDataan liittyy? Muun muassa näihin kysymyksiin on etsitty vastauksia maaliskuun Poluttamo-webinaarissa esiteltävissä Poluttamo-selvityksissä.

Poluttamo-webinaari
Oppijan digitaalinen jalanjälki – MyData oppilaitoksissa
7.3.2017 klo 15.00-15.30

Webinaarihuoneen osoite:
http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/poluttamo/

Facebook-tapahtuma

Loppusyksyn tapahtumia

Loppusyksyyn tulee aina Virtuaaliopetuksen päivät, jolloin kehittäjäopet kokoontuvat Helsinkiin jakamaan oppejaan ja ajatuksiaan verkko-opetuksen kehityssuunnista.

OPH:n rahoittaman ja tämän vuoden loppuun päättyvän Visuaalinen OPS ja henkilökohtaiset polut -hankkeen työpajassa oli innostunut ilmapiiri. Hankkeen esittelijöistä osa työskentelee Poluttamo-hankkeessa, joten suora linkki hankkeiden välillä on olemassa. Hankkeessa on etsitty eri ammatillisille aloille soveltuvia tapoja visualisoida ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Osa piloteista on tehnyt myös tavoitteiden linkittämistä oppimissisältöihin ja opiskelijoiden portfolioihin. Keskuspuiston ammattiopiston lehtori Minna Lännenmäki on tehnyt ison työn hahmotellessaan osaamismerkkien avulla erilaisia polkuja ammatillisiin opintoihin. Koko hankkeen tuloksia on koostettu hankkeen sivustolle.

Erityisenä selkoversiona nostettakoon esille Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmeksen yhden tutkinnon osan visualisointi:

ThingLink-ohjelmiston ominaispiirteen mukaisesti tekstit ovat selkojulkaisua pienemmällä fontilla, mutta kaikilta vaikuttamismahdollisuuksien piirissä olevilta osin hankkeen väki on erityisen ylpeä tästä toteutuksesta.

VIrtuaaliopetuksen päätöspuheenvuoron piti iloinen ja eloisa aivotutkija Katri Saarikivi. Hänen esityksestään jäi mieleen se, että ihminen on parhaimmillaan tehdessään työtä, johon kone ei pysty. Poluttamossahan yritämme löytää keinoja ja muotoja, joilla kone voi helpottaa ihmisen työtä ja vapauttaa voimavaroja yhä järkevämpään, inhimillisempään tekemiseen.

Toinenkin hänen diansa toi mieleen Poluttamo-hankkeen. Kollektiivinen älykkyys ylittää moninkertaisesti työryhmän yhteenlasketun älykkyyden, joka on myös paljon suurempi kuin ryhmän älykkäimmän yksilön älykkyys. Kollektiivisen älykkyyden esiintuomiseksi tarvitaan positiivinen vuorovaikutuskulttuuri, joka kukoistaa hyvin johdetussa Poluttamo-verkostossa. Saarikiven kollektiivista älykkyyttä tukevan vuorovaikutuksen listaus on seuraava:

  1. Keskustelunavaukset ja puheenvuorot ovat lyhyitä
  2. Kaikkeen kommunikaatioon sisältyy responsiivisuus
  3. Kaikki osallistujat puhuvat tasapuolisesti
  4. Jäsenten empatiakyvyt ovat hyviä

Zoomi-koordinaatiohankekin järjesti tapaamisen loppusyksyyn. “Kerro kuka olet ja anna ryhmälle liike” – tällä ohjeella lähdettiin varsin toiminnalliseen tapaamiseen. 15 minuuttia aamujumppaa ja muutama kymmen uutta ihmistä avasi keskusteluyhteyksiä.

Viime ohjausryhmässä rahoittajan edustaja Henri Helander suositteli meitä ottamaan yhteyttä Jatkoväylä-, NOJAT– ja SISU-hankkeisiin. Jatkoväylä ja NOJAT saivat rahoituksen kesän aikana, joten tässä tapaamisessa hankkeet olivat vielä alkumetreillä, mutta selvää on, että yhteisiä rajapintoja meillä kaikilla on. Nyt pitää keskenämme selvittää, miten voimme parhaiten hyödyntää toistemme oppeja.

Poluttamossa kehitämme toisen asteen polutusta. Zoomin tapaamisessa istuimme yhteiseen ryhmään Tervaportti- ja Omasi-hankkeiden edustajien kanssa. Tehtäväksi saimme etsiä yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja miten voisimme jakaa osaamistamme ja hankkeiden tuotoksia toistemme hyödyksi.

Omasi-hankkeen Nina Pietikäinen kertoi työstään tyttöjen kanssa oman tien löytämiseksi. Hankkeessa on kehitteillä työkalupakki, jota voidaan käyttää oman tulevaisuuden suunnittelun apuna. Poluttamossakin tämän tyyppiselle työvälineelle olisi selkeää hyötyä. Mitä selkeämmin saamme oman oppimispolun suunnittelun osaksi oppijan arjen taitoja, valintojen vaikutukset tulevat myös paremmin esiin.

Tällä kerralla ehdimme oikeasti keskustelemaan asioista ja jakamaan ajatuksia hankkeiden välillä. Ensi kerralla tapaamme Finlandia-talossa ja siellä pääsemme tutustumaan jo julkaistuihin hyviin käytänteisiin.

OEB16: Multimodal Interaction and Personalised Learning

Kuvatervehdys OEB16-konferenssin Multimodal Interaction and Personalised Learning -osiosta, puheenjohtajana Merja Saarela.

Webinaaritallenne: Visuaalinen HOPS – henkilökohtainen opintopolku näkyväksi

Poluttamo-hankkeen ensimmäinen webinaari järjestettiin 25.11.2016.

Visuaalinen HOPS – Henkilökohtainen opintopolku näkyväksi
Miksi visuaalisuus on tärkeää? Esittelyssä Otavan Opiston, Ammattiopisto Tavastian sekä Omnian toteuttamia henkilökohtaisen opintopolun visualisointeja.

Webinaarin tallenne löytyy Poluttamon Youtube-soittolistalta.


VINKKI: Saat tiedon tulevista Poluttamo-webinaareista tilaamalla Poluttamon blogipäivitykset sähköpostiisi:

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse.


Poluttamo-webinaarit käynnistyvät visuaalisella HOPSilla

Poluttamo-hanke järjestää kaikille avoimia webinaareja hankkeen teemoista, tuloksista ja tuotoksista noin kerran kuussa. Ensimmäinen Poluttamo-webinaari järjestetään 25.11.2016 klo 14.00-14.30. Aiheena tuolloin visuaalinen HOPS.

Lisätietoja tulossa marraskuussa!

Ideoita ohjausryhmätyöhön ja hanketulosten juurruttamiseen

Tiistaina 27.9. suuntasimme Titin, Merjan ja Tavastian porukoiden kanssa Helsinkiin Paasitorniin Zoomin järjestämään työpajaan. Aamupäivän alustusten jälkeen pääsimme itse työhön eli pohtimaan sellaisia haasteita, jotka mielestämme tarvitsevat laajempaa pohdintaa ja ratkaisua. Tiimitöiden alustuksen veti Palmulta Iikka Lovio.

Iikka haastoi meitä miettimään, missä tunnistetun haasteen todelliset ongelmat ovat. Esimerkkinä hän kertoi tarinan, jossa oppilaitos halusi selvittää onko tilaratkaisuilla vaikutusta esim. keskeytyksiin. Kun asiaa selvitettiin, tilat eivät olleet se oikea ongelma vaan koulutusten kuvaukset oppilaitoksen sivuilla. Hakuvaiheessa kuvauksesta ei ollut käynyt ilmi selkeästi mitä oikeasti koulussa opitaan ja tehdään. Kalliiden tilamuutosten sijaan saatettiin siis keskittyä kirkastamaan nettisivujen koulutusten kuvauksia. Iikan esitysaineisto kokonaisuudessaan verkossa >>>

Tavastian Anun, Riikan ja Jarin kanssa istuimme Minna Taivassalon vetämässä ryhmässä määrittämässä omia hankehaasteitamme. Titin kanssa otimme pohdinnan alle ohjausryhmän ja hanketoimijoiden välisen yhteistyön. Ohjausryhmien jäseninä on usein hankkeen aiheen ammattilaisia. Tutkijoita, pomoja, alan konkareita. Tietämystä valtavat määrät. Hankehakemuksessa ohjausryhmän toiminta on kuvattu aika kapeana ja joskus jopa lähinnä etenemisen seuraajina ja raporttien hyväksyjinä.

Miten me hankkeen koordinaattoreina pystyisimme rakentamaan sellaisen toimintakulttuurin hankkeeseen, että ohjausryhmän asiantuntijuus saadaan todella käyttöön ja molemminpuolinen tietämyksen kasvu valjastettua hankkeen käyttöön?

Meillä Poluttamossa ohjausryhmän puheenjohtajana on Liisa Ilomäki ja Liisa heti ensimmäisessä ohjausryhmässä toi vahvan kannanoton tähän. Ohjausryhmä ei pelkästään lue raportteja, vaan haastaa toimijoita kysymyksin toimintaraporttien pohjalta ja ottaa jokaisen ohjausryhmän kokouksen yhteyteen jonkin teeman aiheeseen liittyen, jota kokouksessa käsitellään.

Tästä vastapallona meidän täytyy tehdä selkeitä linjauksia, kuinka me jalostamme ohjausryhmän ideat ja ajatukset hankkeen toiminnan kehittämiseen.

Minä (Merja) puolestani olin ryhmässä, jossa pohdittiin hanketulosten juurtumista edistäviä tekijöitä. Ryhmää veti OPH:sta Kaisa Harjunpää ja SAKU ry:stä Ville Virtanen, muut ryhmäläiset olivat Jonna Malmivuori Winnovasta (SISU-projekti), Helena Hytönen Kajaanin ammattikorkeakoulusta (NISU-projekti), Johanna Koponen Pieksämäen kaupungilta (Oppipaja, HUOLTAMO-hanke). Meille jaettiin työskentelyn pohjaksi Työterveyslaitoksen aineisto “Hanketulosten juurtumisen arviointitutkimus”, josta tarkastelimme erityisesti sivuja Uusien käytäntöjen juurtumista edistävät tekijät (s.9) ja 8 suositusta oppilaitosten johdolle. Monipolvisissa ja antoisissa keskusteluissa ryhmää puhuttivat erityisesti

  1. millä tavoin varmistetaan johdon seuranta ja tuki koko hankkeen ajan, ja
  2. hankkeesta tiedottaminen ja tulosten jalkauttaminen omassa organisaatiossa.

Se, millä tavoin nämä näkökulmat toteutuvat riippuvat paljolti mm. hankkeiden laajuudesta ja hanketoimijoiden kotiorganisaatioiden koosta. Pienissä hankkeissa ja pienissä organisaatioissa edellisten toteuttaminen ja varmistaminen on helppoa, mutta koon kasvaessa myös haasteet kasvavat. Ryhmä oli yhtä mieltä siitä, että on tärkeää tunnistaa hankkeiden kiinnittyminen organisaatioiden strategisiin kehittämistavoitteisiin. Näiden teemojen osalta jatkamme ryhmän kanssa seuraavassa Sujuvat siirtymät -tapaamisessa 15.11.2016.

Päivän parasta antia olivat tietenkin monen monet kiinnostavat keskustelut jo tutuiksi tulleiden muiden hankkeiden toimijoiden kanssa. Erityisesti mieleeni jäi Kajaanin ammattikorkeakoulun Helena Hytösen kanssa käydyt keskustelut erilaisten opiskelijoiden taitojen ja osaamisten tunnistamisen keinoista. Kiinnostava oli myös yhteisöllisesti rakennettu Keudan uusi strategia, josta näimme oheisen hauskan videon. Hyvää syksyn jatkoa kaikille.

Teksti: Kaisa Honkonen & Merja Saarela