Learning analytics helping study advisors

Article first published on SeOppi 2/2017.

Text: Maija Kerkola, HAMK University of Applied Sciences

I remember how I, a study advisor, walked the hallways of my university of applied sciences when the semester break approached and looked for certain students, my lost sheep. The tools with which I could have found the possible drop-outs were not many. In practice, I was relying on my eyesight, looking for and hoping to encounter students whom I did not think I had seen at school recently. I mingled and asked teachers and students if they had seen this or that other student. Universities of applied sciences do not enforce compulsory attendance, and it was only that I was worried about certain students and did not think everything was in order, fearing that they might be at risk of dropping out. There is a holistic model underlying this sort of a caring counselling culture. It means that we are genuinely interested in every single student. I find it particularly important that we detect potential drop-outs as early as possible.

Study advisors’ work at universities of applied sciences

Study advisors monitor the progress of students’ studies. In earlier times, students, teachers and advisors met face to face in classrooms and hallways, but now that teaching takes place online, advisory work takes place online as well, and learning analytics is the advisors’ new tool.

The learning analytics system collects data and is able to provide the study advisors with weekly reports concerning students who did not log in or logged in only worryingly few times to the Moodle learning platform. We know that goal-oriented studies require several logins per week. Therefore, alarm bells ring weekly, and the study advisors are notified of the possibility that certain students may be in danger of dropping out. In this way, the study advisors have the chance to act pre-emptively.

Research has shown that study advisors’ guidance work produces long-range outcomes (Helander and Kemppi 2006, 24–25). The importance of guidance is also championed in the writings of Raimo Vuorinen and Maarit Virolainen of the Finnish Institute for Educational Research at the University of Jyväskylä. They refer to recent research and note that guidance reduces drop-out rates and accelerates students’ studies. In addition, in their view, guidance is one of the indicators of the efficiency of a school system. Guidance increases students’ commitment to their studies and helps them clarify their personal study paths. (Vuorinen and Virolainen 2017, 7.)

Now that guidance has gone online, study advisors’ tools include e.g. email, Skype, WebEx, chat, WhatsApp and Snapchat. They are what the advisor will use to reach a certain student. A study advisor’s work involves a great deal of counselling and passing on sufficient and correct information. They introduce various options and assess the impacts of these options on the current points of interest. The idea is for such guidance to help students in decision making; however, study advisors are not providers of services intended to solve problems on behalf of the students themselves (Onnismaa 2007, 23-25).

Sources

Helander, J. & Kemppi, J. 2006. Jos meijät on istutettu tänne jotaki tarkotusta varte: puheenvuoroja hämeenlinnalaisten nuorten osallisuudesta ja hyvästä [If we’ve been made to sit in here for some purpose: contributions to a discussion concerning the possibilities for participation and good life for Hämeenlinna youth]. HAMK University of Applied Sciences.

Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö: aikaa, huomiota ja kunnioitusta [Counselling and guidance work: time, attention and respect]. Gaudeamus.

Vuorinen, R. & Virolainen, M. 2017. Editorial. Opinto- ja HOPS-ohjauksesta urasuunnittelutaitojen vahvistamiseen ja ohjauspalveluiden laadun arviointiin [From advising about studies and study planning to improving career planning skills and assessing the quality of counselling services]. Journal of Professional and Vocational Education. 19 (2), 7.

Advertisement

Challenges for learning analytics

Article first published on SeOppi 2/2017.

Text: Lasse Seppänen, Häme University of Applied Sciences (HAMK)

Learning analytics is becoming very popular in student administration. Study performance and students in danger of dropping out can be monitored. If a student’s activity level decreases at some point during the school year, the monitoring of only grades and courses passed would reveal this, in the worst case, as late as the following year.

Our study monitored weekly logins to the learning platform. In the fall of 2016, the Adaptable Learning Paths project at HAMK University of Applied Sciences constructed a system that monitors students’ weekly logins and sends the study advisor weekly messages about students with reduced login rates. The target group was initially the students of computer sciences, but other students were included later.

In computer studies, if a student is to drop out, it most often takes place during the first year, or, alternatively, the student is not able to complete his or her final thesis at the end of the studies. The early detection of the potential drop-outs among first-year students is very important. The thesis process was modified in 2017 to structure it so that it would not be easy to leave it incomplete.

In computer sciences, the learning platform Moodle is in active use. Moodle is in frequent use in all studies during the first two years, and in practice, students must log in daily or almost daily. The algorithms we developed are based on this fact.

The standard working day at HAMK consists of two parts separated by the lunch break. It is natural to think that students would log in to Moodle at least twice each day, achieving a minimum of 10 logins per week. However, students are required to complete a great deal of group work and one group member may submit the work of all others as well. This may lower the login frequency of group members even if they are active in their studies.

Monitoring weekly logins, we first put the threshold at four logins. We thought it a logical conclusion that if a student logs in to Moodle only 0 – 3 times a week, all cannot be well. Later, we tentatively raised the threshold to eight logins and noticed we obtained a great deal of data concerning students who were doing just fine. We then lowered the threshold to six. That gave us a smaller quantity of data in emails, which was easier to manage. It is likely that we will study further the appropriateness of this threshold as well.

We applied the same threshold in our monitoring of the activity of online evening students and observed that the same value does not function properly. For example, we set the threshold at six for the last week of September, and the system generated alarms concerning 24 students. Of these students, only five had zero logins and eleven had 3 – 5 logins. We saw a clear difference between evening students and daytime students: evening students do more during one online session.

Challenges due to the upcoming Data Protection Regulation

The upcoming Data Protection Regulation will bring challenges to the use of learning analytics. Any list containing names of students can be classified as a personal data register – and this is in essence what the weekly email from the learning analytics system entails. The view has been proposed that analytics could be used if they do not impact any single student. However, the whole point of this analytics is that the study advisor be able to contact a single student and to do this easily. In addition, the system profiles students. We must give thought to how we make the system work in compliance with the regulation so that we may continue to support students who are encountering difficulties.

Sources

Oppimisanalytiikan keskus [Learning Analytics Centre]. Mitä on Oppimisanalytiikka? [What is learning analytics?] www.learninganalytics.fi/fi/oppimisanalytiikka

Seppänen, L. Learning analytics call out for action, SeOppi 02/2016

Visualisoinnit oppimisen ja ohjaamisen tukena – Digioppimisen areena 2017

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Kari A. Hintikka, Otavan Opisto & Anu Konkarikoski, Ammattiopisto Tavastia
Kuvat: Saara Kotkaranta & Jari Välkkynen

Opetushallitus järjestää Digioppimisen areenan (entinen Virtuaaliopetuksen päivät) Helsingin Messukeskuksessa 7.–8.12.2017. Poluttamo-hanke toteuttaa tapahtumassa toiminta-areenan. Siinä opettajat voivat johdantopuheenvuorojen jälkeen kokeilla opiskelijoiden polun havainnollistamista visuaalisin keinoin verrattuna nykyisiin tekstimuotoisiin tapoihin. Visualisointi kokoaa suoritetut opinnot helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Kooste antaa enemmän aikaa opiskelijalle ja ohjaajalle jäljellä olevien opintojen ja jatkoelämän tai työelämään siirtymisen suunnitteluun.

Toiminta-areenan osallistujat pääsevät itse luomaan visualisointeja esimerkkiopiskelijoidemme datasta. Tavoitteena on opiskelijan tukeminen opintojen suunnittelemisessa, ajankäytön hallinnassa sekä opintojen etenemisen seurannassa. Lisäksi visualisoinnit auttavat opiskelumotivaation ylläpitämisessä sekä oppimisen tarkastelemisessa potentiaalisten jatko-opintojen näkökulmasta.

Testiopiskelijan Opiskelusuunnitelma. Opiskelijalla on paljon suunnitelmia, mutta ei vielä suorituksia.

Testiopiskelijan Opiskelusuunnitelma. Opiskelijalla on paljon suunnitelmia, mutta ei vielä suorituksia.

Lukion ja peruskoulun uudistuneissa opetussuunnitelmissa yksi ulottuvuus on aiempaakin monipuolisemmin koottava opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS).

Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan vuodenvaihteessa. Silloin yksilölliset opintopolut ja mahdollisimman suuri osuus oppimisesta työpaikalla suorastaan huutavat digitaalisesti järjestettyä tukirakennetta. Kun työpaikalla tehtävään työhön kytketään asiaa syventävät teoriaopinnot ja opettaja ohjaa opiskelijoita verkon välityksellä, opinto on ammatillisen osaamisen kannalta tarkoituksenmukainen.

Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä silmäyksellä.

Opiskelijalle on suunniteltu etusivu, jossa tutkinnon eteneminen näkyy yhdellä silmäyksellä.

Hyvin suunnitellussa käyttöliittymässä tieto menneestä ja tulevasta hahmottuu yhdellä silmäyksellä. Ohjaustilanteessa eri valintojen vaikutusta tulevaisuuteen voidaan havainnollistaa samanlaisin keinoin.

HOPS:ia voidaan visualisoida myös muista näkökulmista, kuten opintojen aloittaminen, opiskelurytmi verkko-opinnoissa, ajanhallinta, vaihtoehtoiset opintopolut sekä mitä ammatteja tai jatko-opintoja omat opinnot mahdollistavat. Erilaisilla väreillä ja symboleilla opiskelija hahmottaa ruudulta nopeasti erilaiset suoritukset ja jo suoritetut kurssit.

Oppimisanalytiikan avulla opiskelijalle voidaan myös näyttää esimerkiksi hänen viikoittainen tai kuukauden opiskelurytminsä, kuten mihin aikaan vuorokaudesta ja minä viikonpäivinä hän keskimäärin on opiskellut sekä kuinka kauan. Visioissa opiskelija voisi halutessaan laittaa itselleen tavoiteajan ja VOPS ilmoittaisi liikuntasovellusten tapaan etenemisestä tavoitteeseen.

Oman opiskelutahdin helppo hahmottaminen ei suinkaan välttämättä kannusta kaikkia opiskelijoita. Siksi tämän tyyppiset ratkaisut suunnitellaan tukemaan nimenomaan henkilökohtaista opintopolkua ja valinnanvapautta.

Toisaalta ohjaaja pystyy tekemään samaa opiskeludataa analysoimalla paljonkin päätelmiä oppilaan etenemisen ennakoinnista. Dataa voidaan myös verrata muihin ja aiempiin opiskelijoihin ja visualisoida perinteisiä tilastolistoja paremmin hahmotettavaksi kokonaiskuvaksi.

Tuore Poluttamo-julkaisu

Opiskelijaa koskevat tiedot henkilökohtaistamisprosessin välineenä erityisesti henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman näkökulmasta
Henriikka Hannula, COSS ry

Poluttamo-hanke Digioppimisen areenalla

Toiminta-areena 7.12.2017 14.15-15.30
Opettajuus ja ohjaus digiajassa – malleja ja kokemuksia
Visualisointi ohjauksen tukena
kehittämiskoordinaattori Anu Konkarikoski, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Ammattiopisto Tavastia ja käytettävyyssuunnittelija Kari A. Hintikka, Otavan Opisto
Lisätietoja tapahtumasta

ePortfolio ja multimodaalisuuden hyödyntäminen osaamisen digitaalisessa dokumentoinnissa

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Merja Saarela, HAMK & Taru Koivisto, Kiipulan ammattiopisto

Kuva SeOppi-lehden artikkelisivustaNykynuoret elävät maailmassa, jossa heidän on pystyttävä vastaanottamaan, tulkitsemaan ja tuottamaan monenlaista informaatiota. Kriittisiä tekijöitä oppimiselle ovat esteettömästi saavutettavat mahdollisuudet opiskella ja toimia ominaisuuksistaan riippumatta yhdenvertaisesti muiden kanssa. Koulutuksen saavutettavuuskynnystä pyritään madaltamaan monin tavoin kaikkialla maailmassa. Jos nuorella on oppimisvaikeuksia, tiedon omaksuminen on hidasta ja oppimiskokonaisuuksien hahmottaminen on vaikeaa. Oman osaamisen osoittaminen ja näkyväksi tekeminen muodostuvat suureksi haasteeksi. Huonot oppimiskokemukset ja epäonnistuminen vahvistavat negatiivista käsitystä itsestä oppijana. Oppimista avustavalla teknologialla ja informaation multimodaalisilla ratkaisuilla voidaan vahvistaa myönteisiä oppimiskokemuksia, yhdenvertaistaa tiedon saavutettavuutta ja oman osaamisen näkyville tuomista, kuten Kiipulan ammattiopiston valmentavan koulutuksen opiskelijoiden kokemukset osaamisensa digitaalisesta dokumentoinnista ja ePortfolioiden rakentamisesta osoittavat.

Multimodaalisuus ja sen hyödyntäminen

Kun informaatio paketoidaan useaan muotoon ja jaetaan usealla viestintäkanavalla, puhutaan multimodaalisuudesta.  Multimodaalisuutta hyödyntävissä ratkaisuissa samaa informaatiota voidaan vastaanottaa, tuottaa ja esittää useammassa erilaisessa muodossa, kuten tekstinä, äänenä ja kuvina. Eri muodoissaan informaatio voidaan yhdistää päällekkäisiksi tai peräkkäisiksi esityksiksi. Tiedon vastaanottajan näkökulmasta multimodaalisesti rakennettu informaatio on mahdollista vastaanottaa usealla aistikanavalla. Näin eri tavoin tietoa omaksuvat, ymmärtävät ja tuottavat henkilöt saavat paremmat mahdollisuudet informaation tulkitsemiselle, tuottamiselle ja oppimiselle. Multimodaalisuutta hyödyntämällä voidaan rakentaa saavutettavia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä sekä luoda mahdollisuuksia osaamisen näkyväksi tekemiseen.

Multimodaalisilla ratkaisuilla dokumentoitu aineisto voidaan myös jakaa multimediaalisesti usealla viestintäkanavalla. Esimerkiksi ePortfolioon voidaan tuoda osaamista dokumentoivaa aineistoa, joka voi olla erilaisia tekstiaineistoja, kuvia, videoklippejä, äänitteitä, käsitekarttoja, kaavioita ja graafeja, luonnoksia tai edellisten yhdistelmiä. Portfolio on eräänlainen ”salkku”, johon kootaan dokumentoitu osaaminen. Portfoliota tarvitaan usein työn ja jatkokoulutuspaikan hakemisessa. Digitaalinen teknologia mahdollistaa monenlaisten aineistojen dokumentoinnin ePortfolioon. Multimodaalisia ratkaisuja hyödyntävä dokumentointi luo monipuolisemmat mahdollisuudet koostaa ja esitellä haluttua osaamista halutulla tavalla ePortfoliossa.

ePortfolioita valmentavan koulutuksen opiskelijoiden kanssa

Koivisto (2017) tutki Hämeen ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään ePortfolion käyttöä valmentavan koulutuksen opiskelijoilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota Kiipulan ammattiopiston, valmentavan koulutuksen opiskelijoille digitaalisia portfoliota, joilla opiskelijoiden taidot tulevat näkyväksi. Tavoitteena oli antaa tasa-arvoisemmat mahdollisuudet erityisopiskelijoille kehittyä digitalisaation eri osa-alueilla ja samalla parantaa heidän työ- tai opiskelupaikan saamista tulevaisuudessa.

Valmentavassa koulutuksessa akateemiset ja tieto- ja viestintätekniikan (tvt) taitotasot vaihtelevat huomattavasti eri opiskelijoiden kesken. Luku- ja /tai kirjoitustaidot voivat olla hyvät tai niitä on niukasti. Kaikissa tapauksissa oman ansioluettelon tai taitojen esittäminen kirjallisessa muodossa on haasteellista tai osin jopa mahdotonta.

Koivisto tutki valmentavan koulutuksen opiskelijoiden ePortfolioiden työstämisprosessia osaamisen dokumentoinnin suunnittelusta valmiiksi tuotteeksi. Valmentavan koulutuksen opiskelijoita ohjattiin tuottamaan ePortfolioon informaatiota multimodaalisesti. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut on jäsennelty kuviossa 1.

Kuvio 1. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut (Koivisto 2017, 30).

Kuvio 1. Digitaalisessa dokumentoinnissa käytetyt työkalut (Koivisto 2017, 30).

ePortfolion parhaat ominaisuudet

Koiviston menetelmänä oli kokeilemalla yhteiskehittäminen ja havaintojen pohjalta uusien tapojen luominen. Opiskelijat harjoittelivat videoiden kuvaamista ja kohteena olemista sekä editointia. Videoihin liitettiin tekstiä ja niitä muokattiin erilaisilla ohjelmilla. Nuoret omaksuivat teknisten välineiden käytön innokkaasti kokeilemalla. Rohkeus olla kuvauskohteena, ja työtehtäviin keskittyvä kuvaaminen onnistuivat suunniteltua nopeammalla aikataululla. Videoista tuli ePortfolioiden sisällön kannalta tärkein ja informatiivisin osuus. Videoiden lisäksi kuvat, tekstit, työvaltaiset ja kokemukselliset opiskelumenetelmät lisäsivät opiskelijoiden halua kehittää omaa ePortfoliota omannäköisekseen.

Vuoden aikana opiskelijoiden taidot kasvoivat, videoiden kuvaaminen ja kuvattavana oleminen antoivat itsevarmuutta ja kokemusta kertoa itsestään luonnollisemmin kuin opintojen alkaessa. Opiskelijat kertoivat, että kuvaaminen videolle on auttanut kertomaan omia mielipiteitä tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Videon esittäminen verkostokokouksessa tai kotona on tuonut opiskelijan oman mielipiteen uudella tavalla esille, koska oman mielipiteen kertominen on monelle nuorelle vaikeaa uudessa, jännittävässä tilanteessa tai vaikeasta asiasta puhuttaessa. Kaiken kaikkiaan ePortfolion sekä tvt-osaamisen kehittyminen vahvistivat opiskelijoiden itseluottamusta ja toivat näkyviin taitojen kehittymisen.

Digitaalisissa työkaluissa tekniikan on oltava helppokäyttöistä ja luotettavasti toimivaa. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa käytettyihin dokumentointityökaluihin on jäsennelty kuvioon 2. ePortfolioksi valittavan työkalun on hyvä olla sellainen, että opiskelija pystyy sen helposti jakamaan eteenpäin luettavaksi. Opiskelupaikan tai työnhakutilanteessa vastaanottavan tahon käyttöä helpottaisi, jos ePortfolion voi avata ilman kirjautumista tai käyttää salasanaa avaamiseen. Lisäksi opiskelijoita pitää ohjata videoiden kuvaamiseen, tallentamiseen, jakamiseen ja käyttämiseen monipuolisemmin. Ilmaisten työkalujen käyttö on osoittautunut hyväksi tavaksi koota osaamista eri palveluihin. Näin käyttäjille avautuu tasapuoliset mahdollisuudet käyttää ja kehittää omannäköisiään ePortfolioita opiskelujen päätyttyäkin.

Kuvio 2. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa dokumentointityökaluihin (Koivisto 2017, 64).

Kuvio 2. ePortfolioiden parhaat ominaisuudet suhteessa dokumentointityökaluihin (Koivisto 2017, 64).

Tutkimusprosessin myötä opiskelijoiden käyttökokemukset havainnollistivat myös oppilaitoksen tvt-työn kannalta digitaalisia ratkaisuja, jotka tukevat arjen taitojen vahvistumista ja mahdollistavat osaamisen dokumentoinnin sekä näkyväksi tekemisen. Tuloksia hyödynnetään jatkossa myös oppilaitoksen henkilöstön tvt-osaamisen kehittämisessä.

Lähteet

Koivisto, T. 2017. ePortfolio: valmentavan koulutuksen opiskelijoiden osaaminen näkyväksi digitaalisesti. Hämeen ammattikorkeakoulu. Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä, YAMK, Opinnäytetyö. Theseus.fi, http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100915892

Oppimisanalytiikka opon apuna

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Maija Kerkola, HAMK

Oppimisanalytiikka opon apuna - kuva SeOppi-lehden artikkelisivustaMuistan, kuinka vielä muutama vuosi sitten ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajana, opona, kiertelin syysloman lähestyessä pitkin koulun käytäviä ja etsin ”kadonneita lampaita”. Välineet, joilla olisin voinut tunnistaa opinnoista mahdollisesti pudonneet opiskelijat, olivat vähissä. Käytännössä minä omiin näköhavaintoihin perustuen etsin opiskelijoita, joita en ollut koululla mielestäni nähnyt viime viikkoina. Kiertelin kyselemässä opettajilta ja muilta opiskelijoilta, onkohan tätä ja tätä opiskelijaa näkynyt. Läsnäolopakkoa kun ei ammattikorkeakoulussa tunneta. Minulla oli vain huoli, että joku on nyt pielessä, ja riski opiskelijan opintojen keskeyttämiseen kasvaa. Tällaisen välittävän ohjauskulttuurin takana on holistinen malli. Se tarkoittaa, että ollaan aidosti kiinnostuneita jokaisesta opiskelijasta. Erityisen tärkeäksi koen, että putoamassa olevat opiskelijat tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Opinto-ohjaus ammattikorkeakoulussa

Opiskelijan opintojen edistymisen seuranta on opon työtä. Ennen opiskelijat, opettajat ja ohjaajat tapasivat kasvotusten luokkahuoneissa ja koulujen käytävillä, mutta opetuksen siirryttyä verkkoon, on myös ohjaus siirtynyt verkkoon, ja oppimisanalytiikka on opon uusi työkalu.

Kertyvän datan ansiosta opo saa joka viikko sähköpostiinsa raportin opiskelijoista, jotka eivät ole kirjautuneet, tai ovat kirjautuneet vain huolestuttavan vähän Moodle-oppimisalustalle. Tavoitteellinen opiskelu kun edellyttää useita kirjautumisia viikossa. Viikoittain siis ”kellot alkavat soida”, opossa herää huoli, että jollakin opiskelijalla on riski
pudota. Näin ohjauksessa on päästy ennaltaehkäiseviin toimiin.

Onkin tutkittu, että opiskelijoiden ohjauksella on kauaskantoisia seurauksia (Helander ja Kemppi 2006, 24–25). Ohjauksen tärkeyden puolesta kirjoittavat myös Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen Raimo Vuorinen ja Maarit Virolainen. He viittaavat tehtyihin tutkimuksiin ja toteavat, että ohjaus vähentää opiskelijoiden keskeyttämisiä ja nopeuttaa valmistumisaikoja. Lisäksi heidän näkemyksen mukaan ohjaus on yksi tehokkaan koulutusjärjestelmän indikaattori. Ohjauksella vahvistetaan opiskeluun sitoutumista ja selkeytetään henkilökohtaisia opintopolkuja. (Vuorinen ja Virolainen 2017, 7.)

Ohjauksen siirryttyä digiaikaan opon työkaluja ovat mm. sähköposti, Skype, WebEx, chat, WhatsApp ja Snapchat. Niiden avulla hän ryhtyy tavoittamaan opiskelijaa. Opon työ sisältää paljon tiedottamista ja neuvontaa. Hän antaa opiskelijalle oikeata tietoa ja riittävästi. Opo myös esittelee erilaisia vaihtoehtoja ja arvioi eri vaihtoehtojen vaikutuksia käsillä olevaan asiaan liittyen. Tavoite on, että neuvonta auttaa opiskelijaa päätöksien tekemisessä. Opo ei kuitenkaan koskaan ole sellaisen palvelun tarjoaja, joka ratkaisee ongelman opiskelijan puolesta (Onnismaa 2007, 23–25).

Lähteet

Helander, J. & Kemppi, J. 2006. Jos meijät on istutettu tänne jotaki tarkotusta varte: puheenvuoroja hämeenlinnalaisten nuorten osallisuudesta ja hyvästä. Hämeen ammattikorkeakoulu.

Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö: aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Gaudeamus.

Vuorinen, R. & Virolainen, M. 2017. Pääkirjoitus. Opinto- ja HOPS-ohjauksesta urasuunnittelutaitojen vahvistamiseen ja ohjauspalveluiden laadun arviointiin. Ammattikasvatuksen aikakausikirja. 19 (2), 7.

Oppimisanalytiikan haasteita

Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2017 -lehdessä.

Teksti: Lasse Seppänen, HAMK

Oppimisanalytiikan haasteita - SeOppi-lehden artikkelisiviOppimisanalytiikasta on tulossa suosittu toiminto opiskelijahallinnon saralla. Opintosuorituksia tai keskeyttämisvaarassa olevia opiskelijoita voidaan seurata. Jos opiskelijan aktiivisuus laskee kesken opintojen, pelkkiä opintosuorituksia seuraamalla tämä havaittaisiin pahimmassa tapauksessa vasta seuraavana vuonna.

Tässä tutkimuksessa pyrittiin seuraamaan viikoittaisia sisäänkirjautumisia oppimisalustalle. Syksyllä 2016 rakennettiin Poluttamo-hankkeessa HAMKissa järjestelmä, joka seuraa sisäänkirjautumisia ja lähettää opolle viikoittaisen viestin alentuneen sisäänkirjautumismäärän opiskelijoista. Kohderyhmänä olivat aluksi tietojenkäsittelyn opiskelijat, mutta myös muiden koulutusten opiskelijoita on sittemmin otettu mukaan.

Tietojenkäsittelyssä keskeyttämiset tapahtuvat useimmiten ensimmäisen vuoden aikana tai lopussa opinnäytetyö jää roikkumaan. On tärkeä havaita ensimmäisen vuoden opiskelijoista aikaisin keskeyttämisvaarassa olevat. Opinnäytetyöprosessia on muutettu vuonna 2017 siten, että se ei helposti jää kesken.

Tietojenkäsittelyssä Moodle-oppimisalusta on paljon käytössä. Moodlea käytetään hyvin paljon kahden ensimmäisen vuoden aikana jokaisella opinnolla, ja opiskelijoiden on käytännössä käytettävä sitä päivittäin tai lähes päivittäin. Tähän perustuvat kehitetyt algoritmit.

HAMKin työpäivämallin päivä on jaettu lounastauolla kahteen osaan. On luonnollista ajatella, että opiskelijat kirjautuisivat Moodleen ainakin kahdesti päivässä, jolloin viikossa tulisi ainakin 10 sisäänkirjautumista. Mutta opiskelijat tekevät paljon ryhmätöitä, joten yksi ryhmäläinen tekee palautukset kaikkien puolesta. Tämä voi laskea ryhmäläisten sisäänkirjautumisfrekvenssiä, vaikka he muuten opiskelisivatkin aktiivisesti.

Tutkimuksessa valittiin kynnysarvoksi viikoittaisten sisäänkirjautumisten seuraamisessa aluksi neljä. Looginen päätelmä oli, että jos opiskelija kirjautuu vain 0-3 kertaa sisään Moodleen, kaikki ei voi olla kunnossa. Jatkossa kynnysarvo nostettiin koeluontoisesti kahdeksaan, jolloin todettiin tulevan paljon myös hyvin pärjäävien opiskelijoiden tietoja. Määrä laskettiin kuuteen. Näin päästiin sähköposteissa pienempään ja helpommin hallittavaan tietomäärään. Todennäköisesti tätäkin kynnysarvoa vielä tarkastellaan.

Verkkotutkinnon iltaopiskelijoiden aktiivisuutta alettiin seurata samoin kynnysarvoin. Todettiin, että sama kynnysarvo ei toimi kunnolla. Esimerkiksi kynnysarvolla kuusi viikolla 39 järjestelmä hälyttää 24:stä opiskelijasta. Näistä nolla kertaa on vain viidellä opiskelijalla, 3-5 kertaa 11 opiskelijalla. Tästä huomataan selvä käyttäytymisero päiväpuolen opiskelijoihin nähden eli opiskelijat tekevät enemmän yhden kirjautumiskerran aikana.

Tietosuoja-asetus tuo haasteita

Uusi tietosuoja-asetus tuo haasteita oppimisanalytiikan käyttämiseen. Henkilörekisteriksi voidaan tulkita jokainen opiskelijoiden nimiä sisältävä lista, jollainen viikoittainen analytiikan tuottama sähköposti on. Käytössä on myös tulkinta, että analytiikkaa voisi käyttää, jos sillä ei ole vaikutusta yksittäiseen opiskelijaan. Tämän analytiikan tarkoituksena taasen on, että opo voisi nimenomaan kontaktoida yksittäistä opiskelijaa helposti. Lisäksi tämä analytiikka profiloi opiskelijoita. Pitää miettiä miten saadaan analytiikka jatkossa toimimaan asetuksen mukaisesti, jotta voimme tukea vaikeuksissa olevia opiskelijoita.

Lähteet

Oppimisanalytiikan keskus. Mitä on Oppimisanalytiikka? http://www.learninganalytics.fi/fi/oppimisanalytiikka

Seppänen, L. Learning analytics call out for action, SeOppi 02/2016

Opiskelijaa koskevat tiedot henkilökohtaistamisprosessin välineenä

Jokainen opiskelija tekee opintojensa alussa HOPSin, jonka mukaisesti opinnot hiljalleen etenevät. Teknologian kehittymisen myötä HOPSista on tullut opintojen tiekartta, roadmap, joka hakee tietoa oppilaitoksen erilaisista varannoista. Tai siis voisi hakea. Poluttamo-hankkeessa on kehitetty erilaisia visuaalisia HOPS-malleja toiselle asteelle, joiden tavoitteena on selkeyttää opiskelijan kuvaa siitä, missä opintojen suhteen olla menossa ja mihin ollaan suuntaamassa.

Lainsäädännön näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Mitä tietoja kerätään, miten, kenen toimesta, miten tietoja käytetään ja mihin analysoitu tieto päätyy?

COSS ry:n koostama selvitys keskittyy tuomaan esiin seikat, joita henkilökohtaistaisprosessissa tulisi huomioida.

Tiedonhankintataitoja toisen asteen opiskelijoille – Poluttamo-hankkeessa tehtyä ja tekeillä

Ammattikorkeakoulukirjastojen Kreodi-lehdessä on julkaistu Marjatta Puustisen kirjoittama artikkeli Tiedonhankintataitoja toisen asteen opiskelijoille – Poluttamo-hankkeessa tehtyä ja tekeillä:

Lapin AMKin kirjasto ja eOppimispalvelut ovat mukana Poluttamo – oma digipolku oppimiseen -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea toisen asteen opiskelijaa oman opintopolun selkiyttämisessä, opinnoissa etenemisessä sekä ammatillisessa kasvussa ja kehittymisessä. Artikkelissa kerrotaan, miten tiedonhankintataitoihin painottuva osahanke on edennyt.

Artikkeli Kreodin sivuilla >>>

Oppimisanalytiikka tulee – oletko valmis?


Oppimisanalytiikka tulee – oletko valmis? -selvitys luo käytännönläheisen katsauksen oppimisanalytiikkaan ja sen avaamiin mahdollisuuksiin. Selvitys keskittyy neljään pääteemaan eli

  • tiiviiseen johdatukseen oppimisanalytiikkaan eli mitä oppimisanalytiikka on?
  • mitä hyötyjä oppimisanalytiikasta voisi olla eli miksi oppimisanalytiikkaa?
  • keitä oppimisanalytiikan käyttö voisi hyödyttää eli kenelle oppimisanalytiikkaa?
  • mitä oppimisanalytiikan käyttö edellyttää eli miten oppimisanalytiikkaa?

Oppimisanalytiikka on tutkimuksen ja kehittämisen alueena varsin nuori. Ala kehittyy nopeasti ja olemme liittäneet mukaan selvitykseen myös laajahkon kirjallisuusluettelon, josta saa hyvää taustatukea syvemmälle tiedonhankinnalle.

Oppijan digitaalinen jalanjälki – suositukset oppilaitoksille

Mitä oppilaitosten tulee huomioida käsitellessään opiskelijoiden henkilötietoja? Mitä oppimisanalytiikan työkalujen käyttöönottoa harkittaessa tulee huomioida?
Oppijan digitaalinen jalanjälki – suositukset oppilaitoksille