Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.
Teksti: Jari Välkkynen, Anu Konkarikoski & Ella Eld, Koulutuskuntayhtymä Tavastia
Kuvat: Ella Eld, Koulutuskuntayhtymä Tavastia
Sähköiset kokeet ja arvioinnin digitaaliset apuvälineet mahdollistavat sellaista, mitä vanhoilla keinoilla oli hankalaa toteuttaa. Toisaalta opettajan arviointiajattelua ei korvaa mikään teknologia. Keskeistä on se, että opettajalla on selkeä ajatus siitä, mitä arvioidaan ja miksi.
Poluttamo-hanke on hujahtanut kolmessa vuodessa loppumetreille. Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen reformin jalkautus on täydessä vauhdissa. On aika summata, mihin olemme päässeet ja kutsua oppilaitokset kautta maan parastamaan Poluttamo-mallia.
Opiskelijalla on mallissamme oppimisen paikasta riippumaton sisältö, jolloin opintojen aloittaminen ja suorituspaikka ovat entistä joustavammat. Niistä hyötyvät koko tutkinnon työelämässä tekevät opiskelijat kuin hekin, jotka hankkivat osaamista hyvin tuetusti oppilaitoksessa opetushenkilöstön lähiohjauksessa tai eivät aina kykene tulemaan kouluun, vaan tekevät itsenäistä, etäohjattua työskentelyä kotona.
Käytännön oppimista ja teoriaa yhdistävä tehtävistö ohjaa opiskelijaa havainnoimaan, dokumentoimaan ja reflektoimaan omaa oppimista ja liittämään kulloiseenkin työtehtävään tarvittava taustatieto. Opettajien usein kaipaama ammattisanaston harjaannuttaminen tapahtuu tehtävien lomassa.
Kuluneiden vuosien aikana opiskelun digitukea koskeva ajattelumme on kehittynyt eteenpäin some-välineiden alkuaikojen käytöstä, jolloin moni opettaja hämmentyi laajan sovellusvalikoiman viidakossa ja IT-päälliköt repivät hiuksiaan mitä moninaisimpien ilmaisohjelmistojen ja sovellusten apupyyntöjen kanssa. Reformin myötä entistä korostuneemmat yksilöllisen etenemisen polut pakottavat hyödyntämään opiskelijan digipolussa myös oppilaitoksen järjestelmiä, jotta niin opiskelijat, opetushenkilöstö kuin opinto-ohjaajatkin voivat seurata osaamisen hankkimisen etenemistä. Tämän lisäksi olemme halunneet myös säilyttää vuosia kehitetyn, ensin yleisesti Bloggerissa, sittemmin esim. Instagramissa tai Pinterestissa muodostuvan opiskelijaa työnhaussa auttavan portfolion tekemisen. Tämäkin on reformin mukaista: opiskelijaa tulee ohjata kokonaisvaltaiseen urasuunnitteluun ja koulutuksen järjestäjiä palkitaan siitä, että opiskelija on työllistynyt tai sijoittunut jatko-opintoihin.
Keväällä 2018 Ammattiopisto Tavastian johtoryhmä päätti, että organisaatiossamme Poluttamo-tuloksia jalkautetaan tulevien vuosien aikana Moodle-ympäristöön. On tärkeää, että tutkinnon osien etusivut ovat visuaaliset, yhtenäiset ja jaottelu yhtenevä opiskelijahallintajärjestelmän ammattitaitovaatimusten jaottelun kanssa. Tätä varten on luotu yhtenäiset Moodle-pohjat tutkinnon osittain ja tehty tehtävistön esimerkkirakenne ko. pohjaan sekä kytketty tehtävien seurantatyökalu automaattisesti päälle visuaalista osaamisen hankkimisen etenemisen seurantaa varten. Lukuvuoden 2018-19 aikana vaiheistetaan ja tuetaan käyttöönottoa ja jaetaan tiimeissä vastuita, jolloin ei tarvitse olla mikään digihörhö päästäkseen alkuun.
Teoria-aineisto, tehtävät ja osaamisen kehittymisen seuranta löytyvät Tavastian Moodlen moduuleista tiiviiden ja kuvaavien otsikoiden alta.
Olemme myös rakentamassa yhteyttä opiskelijan Moodlen ja Wilman välille siten, että kun opettaja saa tutkinnon osan osakokonaisuuden tehtävät ja viimeisetkin tarkistuspisteet hyväksyttyä Moodlessa, tieto opiskelijan valmiudesta edetä näyttöön siirtyy automaattisesti opiskelijan HOKS:iin Wilmassa. Vaikka toimitaan oppilaitoksen suljetussa ympäristössä, opetushenkilöstöä kannustetaan jatkamaan monipuolisten tietoturvallisiksi luokiteltujen sovellusten käyttöä ja esim. keskeistä ammattikirjallisuutta – digitaalisesti ohjeistettuna.
Taideteollisuusalan perustutkinnon verhoiluala on ensimmäisenä levittämisalanamme aloittanut uusien tutkinnon perusteiden mukaisten tehtäväkokonaisuuksien luomisen Moodleen. Saman mallin mukaan muita alakohtaisia tiimejä kannustetaan tekemään pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jossa Moodlessa on laajasti multimodaalisia ja upotettuja sisältöjä, kuten valokuvia, ääntä, videoita, kolmansien osapuolten oppimateriaaleja sekä jäsennys-, tentti- ja pelityökaluja. Näin alussa sallitaan opettajille peruskäyttö. Odotamme innolla hyödynnettäväksi myös avoimien oppimateriaalien kansallista ratkaisua, jonka kehittämisestä ministeriö tiedotti lokakuussa 2018.
Tutkinnon osaa vastaavan kurssin etusivu on Tavastiassa standardoitu. Moodlen grid-etusivulla kuvien taakse on jäsennelty ammattitaito- vaatimuksia vastaaviin moduuleihin kuin opiskelijan HOKS:ssa opiskelijahallintajärjestelmä Wilmassa. Väripalkissa “Osaamisen kehittyminen” sininen pala muuttuu vihreäksi, kun opiskelija saa kokonaisen moduulin valmiiksi. Sen alla on yksittäisiä tehtävien hyväksyttyä suorittamista kuvaava väripalkki.
On tärkeää, että opiskelijalla on yhtenäinen oppimisprosessi ja oppimisen digituki on opiskelijan hallussa jo ennen uuteen työelämässä oppimisen työyhteisöön menemistä. Näin voi keskittyä työelämässä oppimisen paljouteen: miten tämän työpaikan työyhteisössä toimitaan, miten otan haltuun ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen jne.
Myös oppilaitoksessa toteutettavan opetuksen järjestelyiden rakenteet ja aikataulut vaikuttavat mallimme käyttökelpoisuuteen. Poluttamo-hankkeen pilottialalla Pintakillassa on siirrytty järjestelmään, jossa opiskelijan lukujärjestyksessä lukee päivittäin 8.10-14.30 “Ammatilliset tutkinnon osat”. Tällöin opittava asia määräytyy asiakas- ym. meneillään olevien käytännön töiden kautta ja opiskelija määrittelee opettajan ohjauksessa, mitä taitoa kulloinenkin työ kartuttaa. Pintakillan opetus perustuukin taitojen opettamiseen, jotka kerryttävät tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista. Eri taidoista on myös vuosittain syventäviä teemapäiviä, johon kutsutaan kaikki ko. ammattitaitovaatimuksissa lisää osaamista tarvitsevat tutkinnosta riippumatta.
Olemme syksyn mediamylläkästä poiketen sitä mieltä, että ammatillisessa koulutuksessa edelleen oppii, kunhan luovutaan vanhoista rakenteista ja otetaan digin tuomat mahdollisuudet täysimääräisesti käyttöön sekä huolehditaan opettajien osaamisesta. Pitää myös muistaa huolehtia siitä, että jos opiskelija ei pysty suoriutumaan tehtävistä työpaikalla ja kotona, hän tulee opettajan jämäkkään ja huolehtivaiseen huomaan oppilaitokseen tekemään samoja asioita, joita osa opiskelijoista pystyy tekemään työpaikalla.
Samalla kannattaa huolehtia siitä, että opetushenkilöstölle on osoitettu järkevä määrä työaikaa kuhunkin hoidettavaan työtehtävään ja työt on mahdollista järjestää tiimissä siten, että opiskelija kokee opettajien olevan saavutettavissa ja saa riittävästi harjaannusta hankkiessaan itselleen osaamista.
Julkaisemme Poluttamon loppumetreillä yksityiskohtaisemman digitukimallin ja toivotamme opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon tulevinakin vuosina tervetulleeksi tutustumaan kehittämistyöhömme, joka jatkuu hankkeen päättymisestä riippumatta.
Tapaa tekijöitä Poluttamo-loppuseminaarissa 21.11.2018 Helsingissä ja 27.-28.11.2018 Digioppimisen areenalla Jyväskylässä.
Leena Vainion laatima Oppimisanalytiikan askeleet kouluissa -raportti on ilmestynyt. Raportissa selvitetään:
Poluttamo 