Artikkeli julkaistu SeOppi 2/2018 -lehdessä.
Teksti: Jaana Kullaslahti ja Tarjaleena Tuukkanen, Hämeen ammattikorkeakoulu
Kuva: Tarjaleena Tuukkanen, Hämeen ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat tarvitsevansa osaamista verkkoidentiteetin hallintaan, oman osaamisen markkinointiin ja ammatillisen asiantuntijuuden rakentamiseen verkossa (Kopeli 2018). Hämeen ammattikorkeakoulun yhtenä tavoitteena Poluttamo-hankkeessa oli oman osaamisen näkyväksi tekeminen kehittämällä digitaalista portfoliotyöskentelyä erityisesti opintojaan aloittavien ryhmien kanssa. Tavoitteena on, että työskentely aloitetaan opintojen alussa ja se jatkuu tuetusti koko opintojen ajan.
Digitaaliset portfoliot ovat tunnettuja, joskin vielä vähäisesti käytettyjä työkaluja opintojen aikaisen osaamisen kokonaisvaltaiseen kokoamiseen. Kun opintojen alussa terveysalan opiskelijoilta kysyttiin heidän aiempia kokemuksiaan portfoliotyöskentelystä, noin 40 % oli koonnut omaa portfoliota ja heistä vain 16 % osittain tai kokonaan digitaalisesti. Portfolioita oli pääosin koottu yksittäisten kurssien tai opintokokonaisuuksien osana eikä niitä hyödynnetty myöhemmin. Muutama opiskelija oli koonnut ammatillisen kasvun portfoliota ja hyödyntänyt sitä työnhakuun. Elementteinä olivat lähinnä teksti ja kuva, yksittäiset opiskelijat olivat käyttäneet ääntä, videota ja blogia.
Portfoliotyöskentelyn tukemiseksi kysyimme opiskelijoilta, millaista tukea he kokevat tarvitsevansa. Osalle portfolio oli täysin uusi asia ja he kokivat tarvitsevansa apua ”kaikkeen mahdolliseen”. Osa toivoi yhtä yksinkertaista paikkaa portfolion kokoamiseen ja osa opastusta eri ohjelmien hyödyntämiseen. Eniten tukea tarvittiin sisällöllisesti oman osaamisen kuvaamiseen sekä valitun portfolio-palvelun käyttöön. Opiskelijoita kiinnostivat myös erilaisten työkalujen kuten Padlet, Sway, LinkedIn, MS-alipalvelut sekä infograafien ja blogien hyödyntäminen portfolion rakentamisessa. Työpajat järjestettiinkin teemoilla: portfolio – mitä, miten ja milloin, Kyvyt.fi portfolion rakentamisessa, O365-alipalveluiden hyödyntäminen, helpot visuaaliset työkalut, blogi-palvelun hyödyntäminen, LinkedIn-profiilin luominen ja osaamismerkkipassin käyttö osaamismerkkien koonnissa. Työpajoissa suunniteltiin ja koottiin konkreettisesti portfoliota, joten opiskelijoita pyydettiin kokoamaan etukäteen osaamistaan kuvaavaa materiaalia (esim. CV, kuvia, videoita, todistuksia).
Yhteistä työpajoille oli keskustelu ja pohdinta oman osaamisen näkyväksi tekemisestä eri tavoin ja portfolion rakenteen eri vaihtoehdoista. Avustavien kysymysten avulla pohdittiin esimerkiksi mistä oma osaaminen muodostuu, miten tunnistaa ja kuvata osaamista, miten kerätä näyttöjä osaamisesta ja miten hyödyntää portfoliota opinnoissa. Opiskelijat toivoivat opettajilta neuvoja siitä, mitä rajoituksia alan säädökset, etiikka, tekijänoikeudet ja tietosuoja asettavat. Portfoliotyöskentelyn toivottiin olevan osa opintoja, jolloin tehtävät tuottaisivat siihen liitettävää materiaalia, työskentelyä tehtäisiin yhdessä ja palautetta saisi opintojen aikana säännöllisesti.
Portfolion omistajuus on opiskelijalla ja hänellä tulee olla mahdollisuus valita itselleen sopivat työkalut. Portfoliotyöskentely jakautuu eri vuosille ja sen ohjaukseen osallistuvat opintojen aikana eri opettajat ja opintojen ohjaaja siten kuin koulutuksessa yhteisesti sovitaan. Opiskelijan työskentelyn tuloksena voi lopulta olla portfolio-opinnäytetyö.
Lähteet
Kopeli, M. 2018. Kysymys on huomisen digikyvykkyydestä. AMK-lehti 8 (3). https://uasjournal.fi/3-2018/huomisen-digikyvykkyys/