Ammatillinen koulutus on siirtynyt lukuvuoden 2015-16 alusta osaamisperusteisuuteen. Tänä keväänä muotoutuva ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa myös rahoituksen ja prosessit. Osaamisperusteisuus tarkoittaa sitä, että oppiminen ja osaamisen hankkiminen muuttuu entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Kaikkien – peruskoulustakin suoraan ammatilliseen koulutukseen tulevien – mahdollinen alan osaaminen huomioidaan henkilökohtaistamisessa ja opinnot etenevät omilla yksilöllisillä poluilla omien kykyjen ja tahdin mukana. Osaamispisteet kertyvät ammattiosaamisen näyttöjen – aikuisilla tutkintotilaisuuksien – kautta siinä tahdissa, kun tarvittava osaaminen on osoitettu. Osaaminen ratkaisee läsnäolon sijaan. Veroja pitää päästä maksamaan heti, kun siihen on valmiudet.

Myös työssäoppimisen aikana hankitaan uusia taitoja, joita oppilaitoksessa ei ole opiskeltu. Tarkoitus on siis etääntyä entisestään perinteisestä “työharjoittelusta”. Työssäoppimisen laatua parantaa verkossa saatavilla olevien teoriaa käytäntöön liittävien tehtävien tekeminen käytännön työtehtävien ohessa.

Aikuisten alanvaihtajat suorittavat suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa vain tarvittavat tutkinnon osat kokonaisen tutkinnon sijaan. Tämänkin voi tehdä mahdollisuuksien mukaan oman uuden työn ohessa osaamisperusteisesti.

Kaiken ylläolevan yksilöllisen ja entistä lyhyemmän koulutusputken aikana opiskelijan pitää ottaa haltuun myös elinikäisen oppimisen avaintaidot. Ennusteiden mukaan ammattia pääsee vaihtamaan n. seitsemän vuoden välein entisten kadotessa ja uusien syntyessä. Moni pääsee myös luomaan itselleen elannon yrittäjyyden kautta. Ammattialakohtaisen osaamisen lisäksi tarvitaan siis paljon nykyaikaisia itseohjautuvuuteen ja ongelmanratkaisukykyyn sekä toisten kanssa kestävästi ja terveyden säilyttäen elämisen taitoja.

Kuulostaa melkoiselta sekametelisopalta tai helposti sotkeutuvalta vyyhdiltä erivärisiä lankoja: paljon erilaista ammatillista osaamista ja elämäntaitoja haltuun yksilölliseen tahtiin oppilaitoksessa, työpaikalla ja vapaa-ajallakin, vieläpä ennen koulutukseen tuloa.

Ammattiopisto Tavastian osuudessa Poluttamo-hankkeesta keskitytäänkin ratkomaan, millä keinoin niin oppilaitos kuin opiskelijakin pysyvät kartalla siitä, mitä kukin opiskelija on jo oppinut ja mitä hänen pitää vielä oppia. Tärkeintä on toki tietää aina, mitä seuraavaksi pitää tehdä. Missä opinto ikinä tapahtuukin, oppijalla pitää olla koko ajan järkevää oman suunnitelman mukaista tekemistä.

Ajattelemme, että opiskelijan motivaatio paranee on mahdollisuus hahmottaa omaa oppimisen polkuaan ja hän hahmottaa oman työn merkityksen sen etenemisessä. Tähän käytämme alkuun osaamismerkkejä ja liitämme jatkossa mukaan myös oppimisanalytiikan hyödyntämistä ja sopivia pelillisiä elementtejä. Koska ammatillisessa koulutuksessa osaaminen osoitetaan vasta ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa, käytämme myös uutta käsitettä “oppimismerkki”, johon sen saavuttamiseksi tarvittava tieto ja harjoitteet on linkitetty. Oppimismerkin saa, kun tietyn ammattitaitovaatimuksen mukainen oppiminen on niin pitkällä, että sen osaamisen voi mennä osoittamaan. Tutkinnon osan suorittamisesta ajatus on myöntää osaamismerkki.

Lehtori Jari Välkkysen visualisointi osaamis- ja oppimismerkeistä

Kehittäminen toteutetaan Poluttamo-hankkeen aikana siten, että järjestelmät ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja käyttäjäystävällisiä sekä yhteensopivia tulevien kansallisten järjestelmien kanssa.

Ks. myös:
AMKE:n ehdottama selkeä malli reformissa tarvittavasta uudistuksesta
www.kiltakoulut.fi