Oppimisanalytiikkaa oppimassa

Poluttamon yhtenä teemana on oppimisanalytiikka (learning analytics). Menetelmänä – tai menetelmäkokonaisuutena – se Suomessa on vielä varsin uusi, mutta oletettavasti lähivuosina yleistyy nopeasti. Viime huhtikuun ITK-konferenssissa pidettiin ensimmäinen epävirallinen kokoontumisajo.

Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppilaan digitaalisia jalanjälkiä niin suorituksissa, edistymisessä, arvioissa kuin digioppimisympäristössäkin. Jalanjäljet voivat olla niin määrällisiä kuin laadullisia. Tätä dataa voidaan hyödyntää monin tavoin: niin etenemisen seuraamisessa, henkilökohtaisten ohjaustoimien kehittämisessä kuin setvimällä, missä kohden MOOC-kurssi menee monella oppilaalla vaikeaksi ja voisiko oppimateriaalia kehittää.

Oppimisanalytiikan yleisesimerkkinä on pidetty Netflixin tuottamaa House of Cards -sarjaa. Netflix tiettävästi analysoi katsojien käyttäytymistä tarkkaan, kuten mitä kohtia ihmiset katsovat uudelleen ja minkä hahmon ilmaantuessa kohtaukseen pikakelataan. Näin sarjaa voidaan käsikirjoittaa lennosta katsojien mieltymysten suuntaan.

Otavan Opistossa olemme muutaman vuoden ajan kokeilleet ennakoida digijalanjäljistä, mitä valintoja uusi opiskelija mahdollisesti tekee suhteessa aiempien opiskelijoiden tekemiin valintoihin. Poluttamossa yhtenä tavoiteenamme on, että voisimme visualisoida helposti ymmärrettävästi opiskelijalle, millaisia valintoja muut ovat aiemmin vastaavassa tilanteessa tehneet. Näin opiskelija näkisi monisyisen kurssitarjottimen yhtenä kokonaisuutena sekä vaihtoehtoja jatko-opinnoille.

Harva nykyään edes miettii, kuinka paljon arkisista toimista tallentuu digitaalisesti. Niitä voidaan hyödyntää niin osana motivaatiota nousta päivittäin rappuja kuin valita päivällisen ainekset tai seurata mihin työaika todellisuudessa kuluu. Oppimisanalytiikka voi tuottaa paljon uusia näkökulmia siihen, mitä opiskelussa ja opettamisessa todellisuudessa tapahtuu. Samalla on kuitenkin itsestäänselvyys, että datan käsittely ja ylipäänsä tallentaminen edellyttää huolellisuutta. Suomessa esimerkiksi täysin käsittelemätön kysymys on, omistaako opiskelija itse tuottamansa digitaaliset jalanjäljet tai saako hän ne halutessaan itselleen?

Teksti: Kari A. Hintikka

Mainokset

2 thoughts on “Oppimisanalytiikkaa oppimassa

  1. Jännä ajatus. Digitaalinen seuranta ja sen analysointi ihmisen omasta käyttäytymisestä on ikään kuin digitaalista bio-feedbackia omasta tehokkuudesta. Tämän avulla voisi kehittää monia työkaluja arjen askareiden suorittamiseen nopeammin.

    Tykkää

  2. Päivitysilmoitus: Merihirviöt kollektiivisena oppimispolkuna | Poluttamo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s